Read taki-12.indd text version

12/22 16.6.2006

Janne Ruotsalainen

REILUSTI KRISTIT T Y

Markku Mäkelä

Tuomiokirkko pesee silmiään

Tuomiokirkon kauniit lasi-ikkunat entisöidään samaan tahtiin julkisivuremontin kanssa.

Kupanitsan lapsille tukea Viinikasta

Nuoret keräsivät vaatteita ja rahaa vuoden. Toukokuussa he veivät lahjoitukset Inkerinmaalle.

Partio hioo kädentaitoja

Ilona Välimaa Roineen Tytöistä nikkaroi soihtua. Paraatissa hän sai II-luokan Mannerheimsoljen. SIVU 20

SIVU 3

Eva Wäljas

SIVUT 16­17

Messukylän vanhan kirkon oppaat ovat saaneet ylleen keskiaikaiset perinnepuvut. Tänä kesänä pukuja kantavat oppaat Niina Ollikainen (vas.) ja Niina Ketonen.

SIVU 8

Janne Ruotsalainen

Suven suloa seurakunnissa

SIVUT 9­11

Tampere 16.6.2006

Lukijapostia

Kirkon Ulkomaanavun Changemaker ­verkosto esitti "Ostettu ihminen" ­sosiodraaman Finlaysonin alueella järjestetyllä Mahdollisuuksien torilla. Ryhmä näytti oman käsityksensä ihmiskaupasta ottamalla siihen osallistuvien roolit.

Janne Ruotsalainen

Ilo pintaan!

L APSUUTENI

MERKITTÄVIÄ IHMISIÄ,

ainakin näin jälkikäteen ajatel-

Tunneksää kirkkos?

www.tampereenkirkkosanomat.fi

len, oli Oravuon täti. Hän oli karjalaisia, Viipurista perheineen naapuriin muuttanut neljän lapsen äiti. Kun Lempi-täti tuli kylään, hän kaivoi esiliinan taskusta pienen paperipussiin, jossa oli vaaleanpunaisia pyöreitä karamelleja. Hän toi rotinapullan, kun veljeni syntyi. Eipä aikaakaan, kun häntä alettiin kutsua avuksi, varsinkin silloin, kun kodeissa oli hätää tai murhetta. Ihminen voi tuoda koko yhteisöön iloa ja toivoa paremmasta pelkällä olemuksellaan. 1950- ja 60-luvuilla pidettiin vielä huolta toinen toisista. Aineellista apua ei juuri ollut, mutta henkistä kylläkin. MONET MEISTÄ ODOTTAVAT KESÄÄ laskien päiviä loman alkuun. Työ on vienyt mehut, on levon ja uusien voimien etsimisen aika. Toiset taas miettivät tulevia kuukausia pelonsekaisin tuntein. Miten jaksaa, kun talven rutiinit ovat katkolla ja ystävät ja tuttavat mökeillä ja lomamatkoilla, kuka missäkin. Toimituksemme on tätä lehteä tehdessään ajatellut juuri meitä, jotka viettävät suurimman osan ajastaan kotona kaupungissa. Lehden sivuilta löytyy kattava paketti kaikesta siitä, mikä seurakunnat tarjoavat. Menovinkkejä on sadoittain! Ja jos ei ole kaveria, kannattaa rohkaistua ja pyytää mukaan tuttavaa. Hän on voinut jopa odottaa kutsuasi!

Mistä tämä kuva on?

ker-verkoston toimintaan, sillä Tampereella on oma paikallisryhmä. Toiminta koostuu muun muassa lukupiiristä sekä erilaisista kampanjoista ja tempauksista, joilla pyritään vetoamaan päättäjiin ja muuttamaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. Levent Ural toivoo, että seurakunnat järjestäisivät avioliittoseminaareja ja kuoromusiikkitoimintaa. 1830-vuotiaille järjestetään jo Virtaa välillämme -parisuhdekursseja. Myös kuorotoimintaa on tarjolla, sillä Järvensivun seurakuntatalossa kokoontuu gospel-henkinen Altra-kuoro. Tässä vain muutamia vinkkejä niille nuorille aikuisille, joiden mielestä seurakunta on unohtanut heidät. Kirkkouutisia ja Uuden Verson Internet-sivuja seuraamalla syksynä alkoivat useissa seurakunnissa nuorille aikuisille suunnatut messut ja niiden lisäksi on muun muassa teemailtoja ja virtaa välillämme -kursseja. Lisätietoja löytyy parhaiten internetistä, www.uusiverso.fi. Uusia ideoita otetaan toki koko ajan vastaan ja uutta toimintaa kehitetään edelleen. Nuoret aikuiset yhdessä seurakuntien työntekijöiden kanssa suunnittelevat ja toteuttavat muun sääntyy hänen niin halutessaan, eli kirkossa käyntien ja Raamatun tutkimisen seurauksina. Sanoohan Johannes Kastajakin: "Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä", eli Kristuksen voima lisääntyköön minussa ja minä vähentyköön, jotta voisin sanoa: En minä vaan Kristus minussa. Olen sitä mieltä, että ihmisen tulee rakastaa myös itseään. Kun ihminen oppii rakastamaan oikealla tavalla itseään, hän ei halua menettää koskaan, ei kuolemassakaan, rakastamaansa henkistä elämäänsä, vaan olla ikuinen. Loppuun ihailemani Rudolf Steinerin lause, jota ei kuitenkaan tule ymmärtää väärin: "Jumala on

Janne Ruotsalainen

Runsaasti toimintaa

Levent Ural harmitteli Kirkkosanomissa 10/22 sitä, ettei seurakunnassa ole nuorille aikuisille suunnattua toimintaa. Kalevan seurakunnan jäsenenä ja nuorena aikuisena uskallan esittää eriävän mielipiteeni. Kotiseurakunnassani on tarjolla runsaasti erilaista toimintaa, jota järjestää muun muassa nuorten aikuisten verkosto Uusi Verso. Opiskelijoille ja muille nuorille on sunnuntaisin Väinö-messuja, joiden jälkeen voi jäädä kahville ja tutustua muihin kävijöihin. Nähdäkseni nuorekkaaseen ja rentoon messuun on huomattavasti helpompi tulla kuin tavallisiin sunnuntaiaamujen jumalanpalveluksiin. Yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneet voivat osallistua Kirkon Ulkomaanavun alaisen Changema-

Tunnistatko, mikä seurakuntien uudehko toimitila on kyseessä? Talon osoite on Hikivuorenkatu 63. Jos et hoksannut itse, vastauksen löydät Tampereen Kirkkosanomien verkkolehdestä, osoitteesta www.tampereenkirkkosanomat.fi. Samasta osoitteesta voit lukea koko lehden sähköisesti. Edellisen lehden (KS 11/2006) Tunneksää kirkkos -kuva on otettu Aleksanterin kirkon alttaritaulusta Vapahtajan kirkastaminen, jonka Aleksandra Såltin on maalannut vuonna 1883. Taulu oli konservoitavana Valamon luostarissa ja palasi kotiin marraskuussa.

löytää lisää mielenkiintoisia menovinkkejä. Uudet osallistujat otetaan varmasti avosylin vastaan.

Kupanitsan lasten elämä on kovaa

TAMPEREEN

SEURAKUNNISSA

Katja Rössi

muassa messut. Ja onneksi meillä on Pöyhösen Timo, joka koordinoi nuorten aikuisten toimintaa Tampereen seurakunnissa. Paljon on vielä tehtävää, jotta nuoret aikuiset löytäisivät sankoin joukoin tiensä kirkkoon, mutta onneksi joitain versoja on jo olemassa...

on muutaman vuoden ajan pohdittu,

miten lähetystyön ja kansainvälisen diakonian työtapojen pitäisi muuttua. Sukan kutominen myyjäisiä varten ei kiinnosta keski-ikäistä, pitkälle koulutettua päätetyöläistä. Mutta monilla on halua auttaa, kunhan vain osaisimme tehdä maailman laajuisesta asiasta kouriintuntuvia, tietyn ajan kestäviä hankkeita. Se on nimittäin tähtäimessä, sillä vuonna 2009 Tampereella vietetään kirkon lähetystyön 150vuotisjuhlia. Viimeistään tuolloin olisi aika saada käyttöön uusia toimintatapoja. Viinikan seurakunnassa on virinnyt yhteistyö Inkerinmaalla sijaitsevan Kupanitsan seurakunnan kanssa. Yhteydet Inkerin kirkon johdattivat aluksi Viinikan nuorisotyöntekijät Kupanitsaan. Alkuun syntyi video, jota esitettiin seurakunnan ala-asteen kouluissa. Nuoret ja vähän vanhemmatkin ovat keränneet innokkaasti materiaalista apua seurakunnan pienimmille. Kyse ei ole kuitenkaan pelkästä bussimatkan tekemisestä ja aineellisen avun antamisesta. Inkerinmaan seurakunnissa perhetyön tarve on huutava, mutta osaamista ja tekijöitä puuttuu. Seuraava hanke voisi olla vaikkapa yhdessä toteutettu perheleiri.

Nuorille aikuisille on toimintaa!

Levent Ural kaipaili toimintaa nuorille aikuisille. Huoli nuorten aikuisten poissaolosta seurakunnissa on aiheellinen ja siihen on varmasti monia tekijöitä. Erityisesti nuorille aikuisille suunnattua toimintaa on onneksi jo Tampereellakin olemassa. Viime

Hanna-Maria Laitonen

Hän lisääntyköön

Olen tietyt ajat silloin tällöin ihmetellyt, miksi lähes kaikki tuntemani ihmiset toimivat käytökseltään suhteellisen moraalisesti kohdatessaan toisen ihmisen. Ja olen saanut ajatusmaailmaani melko tyydyttävän vastauksen lähinnä henkisten lukemisteni pohjalta. Saamani vastaus on, että Isä Jumala tai koko Pyhä Kolminaisuus on jokaisessa ihmisessä olemassa hänessä itsessään, riippumatta siitä, tunnustaako hän Raamatun paikkansapitävyyden vai ei. Luonnollisesti Jumalan vaikutus jokaisessa ihmisyksilössä li-

luonut paljon kuolemaa, jotta olisi paljon elämää".

Juhani Vuorinen

Hei hanu!

Olitko mukana Harjun nuorten toiminnassa 80-luvun alussa? Timppa (Lemmetyinen) ja Reino (Hildén) olivat silloin työntekijöinä. Tavattaisiinko Rajalan leirikeskuksessa Kurussa 2.-3.9.06? Ota yhteys Reinoon, puh. 0400-658834 [email protected]

Marja Rautanen

Reino Hildén

Kimmo Ahonen

Kirjoita yleisönosastoon! Mielipide saa olla enintään 1200 merkkiä ilman välilyöntejä tai vajaa puoli liuskaa. Kirjoittaja voi käyttää nimimerkkiä, mutta nimi ja yhteystiedot tulee mainita. Ne jäävät vain toimituksen tietoon. Lähetä kirjoituksesi sähköpostitse: [email protected] tai osoitteeseen Tampereen Kirkkosanomat, toimitus, PL 226, 33101 Tampere.

Sanottua

Kun luen toisille Raamattua ääneen, olen antavana osapuolena, mutta saan samalla hyvän olon. Olisiko se siunausta? Messuavustaja Mari Heidenstrauch Vantaan Lauri 1.6. En ole koskaan käsittänyt ikuisuuden ajatusta, vaikka olen sitä joskus työkseni pohtinut. On se varmaan jotakin muuta kuin kaiken toistumista ikuisesti samanlaisena kuin formula-ajoissa, jossa ajettaisiin samaa rataa päivästä toiseen. Se olisi pitkäpiimäistä, enkä usko, että taivaassa on tylsää. Ekumeniikan professori Risto Saarinen Vantaan Lauri 25.5. Suomalaisia muistokirjoituksia lukiessa tuntuu usein, ettei vainaja ole elänyt vaan kerännyt suorituksia. Esimerkiksi brittilehtien nekrologeihin voi uppoutua kuin elämäkertaan. Hyvästä nekrologista käy ilmi, oliko ihminen onnellinen. Lääkäri-kirjailija Jorma Palo Helsingin Sanomat 25.5.

2

Lähetystyö ja kansainvälinen diakonia saivat yhteensä 966 000 euroa

Tampereen seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto on käynyt keskustelua siitä, missä suhteessa talousarviovaroja jaetaan eri lähetysjärjestöille ja kansainväliseen diakoniaan. Asiasta tehtiin päätös 20. huhtikuuta, jonka pohjalta rahat jaettiin kesäkuun ensimmäisen päivän kokouksessa. Talousarviovaroista suunnataan avustuksia vain kirkon virallisille lähetysjärjestöille Lisäksi 966 000 euron loppusummasta vähennettiin viisi prosenttia (48 300 euroa) käytettäväksi vuoden mittaan tuleviin yllättäviin avustuskohteisiin. Tämän jälkeen avustusta jaettiin seuraavasti: Suomen Lähetysseura 440 496 euroa, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys 46 496 euroa, Suomen ev. lut. Kansanlähetys 45 273 euroa, Evankelisluterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä 42 214 euroa, Suomen Pipliaseura 20 802 euroa, Sanansaattajat 15 295 euroa ja Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland 1 224 euroa. Kirkon Ulkomaanavulle myönnettiin kansainväliseen diakoniaan 305 900 euroa.

Janne Ruotsalainen

Talouspäälliköksi Teija Helanti

Kirkon pohjoispuolella oleva lasi-ikkuna Musta ja hallava hevonen on säilynyt jo paljon paremmin kuin etelä- ja länsipuolen ikkunat, kertoo Marjut Kalin.

Tuomiokirkon katse kirkastuu

Lyijylasi-ikkunat pestään ja vahvistetaan

ampereen tuomiokirkko on tunnettu paitsi suoraan seinään tehdyistä freskoistaan myös värillisistä lasi-ikkunoistaan. Kaikkiaan kirkon ikkunoissa on koristelasia vajaa 200 neliötä. Parhaillaan ikkunoita entisöidään samassa aikataulussa julkisivuremontin kanssa. Lasi-ikkunoiden konservoijia ei Suomessa ole monta. Tuomiokirkon urakan voitti Marjut Kalin, joka tekee yhteistyötä Nina Lehoksen kanssa. Tätä ennen Kouvolan lähellä Iitissä asuva työpari sai päätökseen Visavuoren Emil Wikströmin museon lasi-ikkunoiden kunnostuksen. Tuomiokirkon etelänpuoleiset ikkunat konservoi koekorjauksena tamperelainen Jorma Kopsa. Samalla selvitettiin järkeviä korjaustapoja, kustannuksia ja aikatauluja.

Seurakuntien uudeksi talouspäälliköksi yhteinen kirkkoneuvosto valitsi kesäkuun ensimmäisen päivän kokouksessa kauppatieteiden maisteri, yo-merkonomi

Teija Helantin Tampereelta. Hän on toiminut viimeiset yhdeksän vuotta Tampereen kaupungin sisäisen tarkastuksen yksikössä tarkastusavustajana ja sisäisen tarkas-

tuksen tehtävissä. Hän on toiminut myös Tampereen kaupungin omistamien yhtiöiden tilintarkastajana. Hakijoita virkaan oli 35.

Tuomiokapituli asetti Messukylän kirkkoherraehdokkaat vaalisijoille

Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli on asettanut kolme ehdokasta vaalisijoille Messukylän kirkkoherranvaalissa. Ensimmäisellä vaalisijalla on Helsingin kristillisen opiston rehtori, pastori Jari Nurmi, toisella vaalisijalla Vilppulan kirkkoherra Jari Välimaa ja kolmannella vaalisijalla Sahalahden kappeliseurakunnan kappalainen, teologian tohtori Tomi Karttunen. Lisäksi tuomiokapituli totesi, että Paattisten kirkkoherra Jukka Järvensivu, Messukylän kappalainen Ari Rantavaara ja Vihannin kappeliseurakunnan kappalainen Jeremias Sankari ovat kelpoisia ylimääräiseksi ehdokkaaksi kirkkoherranvaalissa.

Kuinka iso urakka porvoolaisia odottaa?

Suomen yli 200 kirkossa tai tapulissa on katto, jonka perinteiset teko- ja tykötarpeet ovat kirves, paanu, terva, tuohi ja takonaula. Tampereella Messukylän vanha kirkko ja Teiskon kirkko on katettu paanuilla. Hyvin tehty ja hoidettu puinen katto kestää vuosisatoja, mutta tulipalo voi hetkessä tuhota sen täysin. Porvoon tuomiokirkolla oli sama kohtalo kuin vuonna 1997 Tyrvään Pyhällä Olavilla.

Lyijy rapissut ikkunanpuitteista

Asiantuntijan silmä havaitsi Tuomiokirkon ikkunoissa pullistumia. ­ On oikeastaan ihme, ettei mikään ikkunoista ole särkynyt. Pieniä halkeamia on tietysti tullut, mutta isompiakin vahinkoja olisi voinut sattua. Ikkunat on tehty alun perin väärin, sillä lasia koossa pitävän lyijyn pitäisi päästä joustamaan lämpötilojen mukaan. ­ Tuomiokirkossa lyijy on kitattu kiinni puurunkoon. Lämmön vaikutuksesta liikkuva lyijy on työntänyt laseja ulospäin, Kalin kuvailee. Konservoinnissa ensimmäinen asia onkin pakottaa lasi pikkuhiljaa suoraksi. Sen jälkeen laseista poistetaan lii-

Kunnossa kymmeniä vuosia

Ikkunoiden korjauksen on edettävä yhtä tahtia julkisivuremontin kanssa. Siksi korjaajat eivät lähteneet irrottamaan jokaista lasia erikseen, vaan ne korjataan isompina pintoina. Lasi-ikkunoissa on ollut jonkin verran halkeamia ja rikki menneitä ikkunoita, jotka on korjattu samanvärisellä lasilla. Katkenneita lyijykiskoja on uusittu. ­ Uskon, että ikkunat kestävät kymmeniä vuosia ennen uutta korjaamista, Marjut Kalin vakuuttaa.

Kosteus tehnyt pahaa jälkeä

Suomen ilmasto on vaurioittanut pahasti Tuomiokirkon lyijylasi-ikkunoita. Eniten ovat kärsineet eteläseinän Pyhän Hengen kyyhkynen ja länsiseinän aurinko-ikkuna. Mittauksissa on todettu, että parin tunnin jälkeen täyden kirkon ilmankosteus nousee 70 prosenttiin. Kosteus on tunkeutunut myös ikkunoiden väliin, mikä näkyy sekä ikkunoissa että puitteissa, Marjut Kalin selvittää. ­ Tuomiokirkon ikkunoita on tätä ennen korjattu vuonna

Millainen työ porvoolaisia odottaa, Vammalan kirkkotyömaan monipuolinen puuosaaja, vuosia talkoolaisena ja työnjohtajana toiminut Esko Kangasniemi? ­ Kyllä ison, jyrkän katon rakentaminen on valtava urakka, vallankin jos homma tehdään vanhanaikaiseen tapaan kuten meillä, talkoilla ja paanut käsin veistämällä. Iso työ on myös niillä, jotka seurakunnassa vetävät hanketta ja vastaavat raha-asioista. Pyhän Olavin 1 200 neliön kattoon meni 32 810 paanua. Porvoon katto näyttää isommalta. Onko startissa katontekijän kannalta eroa? ­ Jokseenkin samasta lähdetään liikkeelle. Uutiskuvat Porvoon tulipalosta ja pystyyn jääneet päätyseinät näyttävät tutunoloisilta. En tiedä, onko tuota näkyä koskaan edes unohtanut. Elävästi se taas tuli mieleen, ja pahalta tuntui. Paljonko Vammalan kirkonrakentajien kokemuksista on hyötyä tai opiksi otettavaa muille? ­ Yhtä ja toista tiedämme toimintatavasta tällaisessa tilanteessa, jo puutavarasta ja hankkeen käynnistämisestä. Kuinka hanke heillä lähtee etenemään, riippuu niin monesta seikasta ja seurakunnan päätöksistä. Mistä puusta paanut? Mikä on realistinen aikataulu? ­ Haapa on se perinteinen ja varmempi. Koneellisesti paanuja tekevät urakoitsijat taitavat nykyään käyttää eniten mäntyä. Uskon, että tervettä haapaakin löytyy, kunhan sitä kyselee laajalta alueelta metsänhoitoyhdistysten ja metsäyhtiöiden kautta. ­ Puut pitäisi kaataa syksyllä, sahata tammi-helmikuussa ja taapeloida heti, jotta puutavara ehtii kuivua. Rasiin kaato eli runkojen jättäminen oksineen luontoon kuivumaan täytynee nyt unohtaa, koska on kyse niin isosta määrästä ja koska on puhuttu, että katon pitäisi olla valmis vuonna 2009. Onko sinua pyydetty käytännön neuvoja antamaan? ­ En voi kieltää, alustavasti ovat sieltä jo soitelleet.

Marja Rautanen

"Ikkunat olivat huonommassa kunnossa kuin ulkoapäin saattoi päätellä. Erityisesti urkujen takana oleva aurinko-ikkuna ei olisi kestänyt kovin kauan."

Pirjo Silveri

T

1939, talvisodan pommitusten jälkeen. Toinen korjaus tehtiin vuonna 1983, jolloin muun muassa kuorin ikkunasta poistettiin lohkeillut maalipinta, kertoo seurakuntien puolesta konservointia valvova työpäällikkö Taisto Eronen. ­ Ikkunalasien konservointi suunniteltiin yhdessä Museoviraston kanssa. Edellisistä korjauksista ei ole tehty dokumentteja, joista näkyisi, miten työ on tehty. ­ Nyt kohde kuvataan ennen ja jälkeen käsittelyn, samoin käytetyt materiaalit merkitään muistiin. Museovirastolla on tarkat dokumentointiohjeet tällaisia töitä varten. Tästä lähtien voimme seurata, olivatko valinnat oikeita vai menikö korjaus jossakin kohden pieleen, Eronen toteaa.

ma- ja maalitahrat. Tämän jälkeen alkaa varsinainen puhdistustyö. Lasit pestään tislatulla vedellä ja hapettuneet lyijyosat puhdistetaan kirkkaiksi. Lopuksi lyijykiskot korjataan ja vahvistetaan kittaamalla. Konservoinnissa alkuperäistä kohdetta on lupa korjata mahdollisimman vähän. Peruuttamattomia muutoksia ei saa tehdä. Arkkitehti Lars Sonckin alkuperäisen suunnitelman mukaan Tuomiokirkon ikkunat oli tarkoitus tehdä yksivärisestä katedraalilasista. Ainoastaan kuorin ikkunan oli tarkoitus olla lasimaalaus. Taiteilija Hugo Simberg halusi kuitenkin myös lehtereiden ikkunat värilasista ja suunnitteli ne Raamatun aiheiden pohjalta värikylläisiksi taideteoksiksi.

Herätys!

Pirjo Silveri

3

Kimmo Ahonen

Metsäretkellä sikakivaa ja ihan vähän pelottavaa

Aitolahden seurakunta on jo 15 vuoden ajan vienyt kuudesluokkalaiset luontoretkelle Helvetinkoluun.

Toukokuinen aurinko helottaa täydeltä terältä, kun Olkahisen koulun kuudesluokkalaisten bussi kaartaa Helvetinjärven kansallispuiston parkkipaikalle. Nuorisotyönohjaaja Kati Malmin johdolla lähdetään taivaltamaan kohti Helvetinkolun rotkoa. Polku on täynnä kiviä ja juurakoita, mutta nuoret viilettävät reippaasti eteenpäin. Ensimmäisellä taukopaikalla osa porukasta käy rannassa kurkkimassa Pyylammin kirkasta vettä. Osa taas aloittelee eväiden syömistä, sillä reissu on alkanut aamuvarhain. Hetkeksi kaikki istuvat piiriin. Aitolahden seurakunnan pastori Ulla Luukkanen kaivaa repustaan Raamatun ja lukee nuorille luomiskertomuksen. Luonto on täynnä ihmeitä. Ulla kertoo tiedemiehistä, jotka tarkkojen tutkimusten jälkeen onnistuivat valmistamaan täsmälleen vehnänjyvän kaltaisen jyvän. ­ Mutta jyvä ei lähtenyt kasvamaan, tietää eräs pojista. ­ Ihminen ei voi antaa elämää. Meidän tehtävämme on varjella elämää, pitää huolta luonnosta ympärillämme, Ulla jatkaa.

Evästauolla maistuu itse paistettu makkara.

Lumilaudalla kalliota?

Tauon jälkeen jatketaan syvemmälle metsään. Mikko Tamminen,

Kimmo Ahonen

Teemu Lehtinen ja Olli Kauppinen odottelevat jo makkaranpaistoa. Heille retki on tervetullutta vaihtelua koulunpenkillä istumiseen. ­ Koulussa saisi olla enemmän ulkoilua ja liikuntaa, pojat sanovat. Näköalapaikalla kallion laella kaikki pääsevät vuorollaan ihailemaan järvimaisemaa. ­ Täällä kun menisi lumilaudalla, pojat virnuilevat. Kati kertoo hieman kansallispuiston historiasta: metsässä on retkeilty jo 1800-luvulta lähtien. Nykypäivän koululaiset saavat bussikyydin, ennen vanhaan retkeiliKimmo Ahonen

jät taivalsivat jalan pitkien matkojen takaa. ­ Nyt laskeudutaan rotkoon. Jokainen huolehtii sekä itsestään että edellä kulkevasta, Kati ohjaa koululaisia. Yksi kerrallaan nuoret kapuavat Katin jäljessä kapeaan rotkoon. Edellispäivän sade ja yöpakkanen ovat tehneet jäätä rotkon pohjalle, ja kulkijoiden on oltava erityisen varovaisia. Rotkoon ei tarvitse tulla, jos ei halua. Toimittajakin päätyy suuntaamaan nuotiopaikalle turvallisesti rappusia pitkin. ­ Oli ihan sikakivaa, raportoi rotkosta selviytynyt tyttökolmikko pelkuritoimittajalle. Mira Tikkanen, Tiina Vesamäki ja Iida Jokinen pitävät rotkoa retken kohokohtana. ­ Isojen kivien kohdalla kyllä vähän pelotti, kun niiden yli piti varovasti luisua, tytöt myöntävät. Iida ja Mira ovat käyneet Helvetinkolulla pieninä perheensä kanssa, Tiina ei tuntenut paikkaa ennestään. ­ Tänne olisi kiva tulla vähän vanhempana kaveriporukassa, tytöt suunnittelevat.

Enemmän retkiä!

Aitolahden seurakunta on järjestänyt Helvetinkolun retkiä Olkahisen, Atalan ja Sorilan koulujen kuudesluokkalaisille jo vuodesta 1991 lähtien. Iida, Mira ja Tiina eivät olleet kuulleet aiemmista ret-

kistä, joten heille matka kansallispuistoon tuli yllätyksenä. Seurakunnan työntekijät Kati ja Ulla ovat kuitenkin tytöille ennalta tuttuja. ­ Tunnemme Katin ja Ullan nuorten kerhosta Aitolahden kirkolta, tytöt sanovat. He kertovat olleensa tänä keväänä myös luokkaretkellä Helsingissä. Helvetinkolun retki on erilainen mutta kiva. ­ Olisi hauskaa, jos koulusta tehtäisiin enemmän retkiä, tytöt miettivät. ­ Varsinkin tällaisia luontoretkiä. Tämän kevään jälkeen kuudesluokkalaiset lähtevät kukin omille teilleen eri kouluihin. Iida, Mira ja Tiina menevät kuitenkin samalle yläasteelle. ­ Kun me ollaan kolmen bestiksiä. Huiman rotkoretken jälkeen kokoonnutaan nuotion ympärille paistamaan makkaraa. On aikaa istuskella yhdessä, lepäillä ja katsella ympärilleen. Pannukahvi porisee, ja repuista löytyy voileipiä ja karkkipusseja. Kohtuullisen tauon jälkeen lähdetään kulkemaan takaisin päin. Matkalla Kati kertoo jokamiehen ja ­naisen oikeuksista kulkea luonnossa, marjastaa ja kalastaa. Bussimatkalla kotiin koululaiset ehtivät käydä vielä Runebergin lähteellä.

Pyylammi houkuttelee.

Mira Tikkasta, Tiina Vesamäkeä ja Iida Jokista ei rotkoon laskeutuminen pelota.

Katariina Mäkinen

Tarjolla nyt: vaikutusvaltaa

Sanna Hakomäki, 23, istuu ensimmäistä kauttaan Tampereen kirkkovaltuustossa ja Messukylän seurakuntaneuvostossa. Kokemukset päätöksenteosta ovat niin myönJanne Ruotsalainen

Luottamushenkilönä saa selityksen moniin seurakunnan asioihin ja samalla aivan uudenlaista syvyyttä, kehuu 23-vuotias Sanna Hakomäki.

teisiä, että hän tahtoo kannustaa muitakin ikäisiään. ­ Rohkeasti mukaan vain, joko itse ehdokkaaksi tai sitten jotakin kaveria ajamaan! Äkkiä ajatellen luottamustehtävä voi kuulostaa isolta, pelottavalta, viralliselta ja vastuulliselta. ­ Toki työ on vastuullista, mutta ei yhtään pelottavaa. Omalla aktiivisuudellaan pystyy paljon vaikuttamaan kotiseurakuntansa asioihin. Seurakuntaneuvostossa käydään läpi kovin erilaisia kysymyksiä. Joukossa on varmasti sellaisia, jotka erityisesti kiinnostavat ja joihin haluaa ottaa kantaa. Moni nuori aikuinen on sanonut eronneensa kirkosta, koska ei koe sillä olevan itselle mitään annettavaa. Hakomäen mielestä seurakuntavaaleissa voi nyt vaikuttaa siihen, ettei näin tarvitse tuntea. Hän toivottaa Tampereen yhteiseen kirkkovaltuustoon ja seura-

kuntaneuvostoihin lämpimästi tervetulleeksi uudet mielipiteet, tuulet ja ihmiset. Hän myös uskoo nuorten aikuisten lähtevän liikkeelle. ­ Nykypäivän nuoret ovat hyvin valveutuneita. Monet viime aikojen tapahtumat viittaavat siihen, että he kaipaavat jonkinlaista muutosta. Seurakunnan luottamustehtävässä erilaiset ihmiset pystyvät vaikuttamaan myönteisellä ja mielekkäällä tavalla. Hakomäki oli 19-vuotias, kun hän aloitteli uraansa seurakunnan päättäjänä. ­ Se oli oikein hyvä ikä ja elämäntilanne. Miksi ylipäätään tulit lähteneeksi ehdokkaaksi? ­ Varmaan sekä henkilökohtainen kiinnostus että ammatinvalinta vaikuttivat. Olin opiskelemassa kirkon nuorisotyönohjaajaksi, ja tuntui kiehtovalta päästä näkemään myös hallinnollista puolta.

Jälkeenpäin ajatellen hän näkee kuviossa selvän jatkumon aiemmalle. ­ Olen ollut aktiivisesti mukana Messukylän seurakuntanuorissa, käynyt isoskoulutuksen, toiminut partiojohtajana ja kerhonohjaajana. Luottamustehtävä oli luonteva ja mielekäs tapa jatkaa osallistumista. Parhaillaan Hakomäki työskentelee Sipoon seurakunnan varhaisnuorisotyössä äitiyslomansijaisena. Kirjoilla hän on Tampereella, ja kotiseudulle veri kyllä vetää takaisin. Kun Sanna Hakomäeltä kysyy,

paljonko seurakunnallinen luottamustehtävä työllistää ja paljonko siitä on vaivaa, hän melkein tulistuu. Vaiva on tässä yhteydessä ehdottoman väärä sana, koska kyse on lähes kunnia-asiasta. ­ En kutsu vaivaksi vaan käytännön järjestelyksi sitä, kun matkustan Sipoosta Tampereelle kokouksiin. Luottamustehtävä ei sido liikaa. Tai sitoohan se ­ itseäni entistä tiukemmin kiinni kotiseurakuntaan.

Pirjo Silveri

Tärkeitä päivämääriä

n Tampereella seurakuntavaaleihin liittyvä Rekrytori-tilaisuus Pispalan kirkolla 21.8. klo 18 ja Linnainmaan srk-keskuksessa 29.8. klo 18 n Ehdokasasettelu päättyy 15.syyskuuta n Seurakuntavaalit 12.­13.11., ennakkoäänestys 30.10.­3.11. n Lisätietoa www.evl.fi/vaalit

4

Ajassa ja hengessä

Ajassa ja hengessä -tekstit: Heli Airikka-Rantanen

Johannes Kastaja ­ Jumalan hullu

Johanneksen elämä oli alusta alkaen Jeesuksen edellä kulkemista. Enkeli ilmoitti Johanneksen syntymästä tämän isälle Sakariaalle ja vajaat kuusi kuukautta myöhemmin Jeesuksen äiti Maria sai tiedon äidiksi tulosta ­ myös enkeliltä. Serkukset Johannes ja Jeesus tapasivat ensi kertaa, kun Maria meni tapaamaan sukulaistaan Elisabetia. Johannes innostui ensikohtaamisesta niin, että teki ilopompun äitinsä kohdussa. Kun Raamattu mainitsee Johanneksen seuraavan kerran hänen syntymänsä jälkeen, oli hän jo partainen profeetta autiomaassa. Kamelinkarvoihin pukeutuneena Johannes suorastaan karjui ihmisiä tekemään parannuksen ja ottamaan kasteen. Moni viehättyi karismaattisesta saarnamiehestä ja pohti, olisiko tässä messias. "Minun jälkeeni tulee minua suurempi. En kelpaa edes avaamaan hänen kenkiensä nauhoja!" oli kuitenkin Johanneksen sanoma. Johanneksen elämäntehtävä

Kimmo Ahonen

Tulevat pyhät

18.6.

Katoavat ja katoamattomat aarteet

Katoavia aarteita me kaikki osaamme luetella. Hieno auto, paksu lompakko, upea talo ja nousujohteinen ura. Entä sitten katoamattomat aarteet? Katoamaton aarre on olla kiinnittämättä sydäntään maalliseen. Katoamaton aarre on löytää elämäänsä syvyyttä. Katoamaton aarre on itsensä unohtamista niin, että toimii hyvän palveluksessa.

huipentui Jeesuksen kastamiseen Jordanissa. Kyyhkysen laskeutuessa taivaasta Jeesuksen päälle Johanneskin ymmärsi, mikä oli hänen paikkansa ja tehtävänsä Jumalan suunnitelmassa. Tehtävä vei Johanneksen lopulta Herodeksen vankilaan ja sieltä mestattavaksi. Johannes Kastaja oli erikoinen

persoonallisuus eksoottisesta ulkonäöstään lähtien. Johannes oli suorastaan Jumalan hullu. Ihmisten mielipiteet eivät häneen vaikuttaneet, sillä Johanneksella oli tehtävä Jumalalta. Hänen tehtävänsä oli olla ääni autiomaassa ja sormi, joka osoitti kohti Kristusta.

24.6.

Juhannuspäivä: Tien raivaaja

Johannes Kastajalle omistettua juhlaa on vietetty 400-luvulta lähtien. Suomessa juhannukseen liittyy myös Suomen lipun päivä ja keskikesän juhlintaa. Ajankohta määräytyy sen uskomuksen mukaan, että Johannes syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesusta. Kirkon juhlima juhannus siis viittaa seuraavaan jouluun.

Sanat ja symbolit

TÄLLÄ PALSTALLA TUTUSTUTAAN kristilliseen symboliikkaan kirkkovuoden mukana kulkien.

25.6.

Kutsu Jumalan valtakuntaan

Päivän evankeliumissa Jeesus kutsuu itselleen seuraajia. Samoin hän kutsuu meitä itseämme suurempiin tehtäviin. Jeesuksen seuraaminen oli riski 2000 vuotta sitten ja se on riski nyt. Kutsun käydessä on kuitenkin lähdettävä matkaan, minne se viekin. On otettava riski.

LAIVA

Kristillisessä kuvakielessä laivaksi kutsutaan paitsi kirkkosalia myös kristillistä seurakuntaa. Tässä yhteydessä seurakunnalla ei kuitenkaan tarkoiteta paikallis-

ta organisaatiota, jollaisena yleensä seurakunnan miellämme. Laiva sen sijaan kuvaa seurakuntaa uskovien yhteisönä. Seurakuntalaiva on ryhmä ihmisiä, joilla on sama usko, sama päämäärä ja sama Herra. Kristus ohjaa seurakuntaansa kuin laivaa seurakunnan maanpäällisellä vaelluksella. Miehistönä toimivilta seurakuntalaisilta vaaditaan yhteen hiileen puhaltamista, jotta myrskyistä selvittäisiin. Raamatun alkulehdillä puhutaan myös yhdenlaisesta laivasta, Nooan rakentamasta arkista. Samalla tavoin kuin arkissa olleet pelastuivat, tulevat pelastumaan myös seurakuntalaivan kyytiin lähteneet.

Lasten suusta

Viisivuotiaat kerholaiset söivät eväitä, kun seurakunnan pappi poikkesi virkapuku päällä morjestamaan. Ohjaaja kysyi lapsilta; mikähän mies tämä on ja näytti parran alta virkakaulusta. Yksi pojista tuijotti hartaana tutunnäköistä hahmoa ja huokaisi: "Jeesus!"

Kimmo Ahonen

Helmi

Juoskaamme sinnikkäästi loppuun se kilpailu, joka on edessämme, katse suunnattuna Jeesukseen, uskomme perustajaan ja täydelliseksi tekijään.

Hepr. 12:1-2

Kimmo Ahonen

Herran hymy

M

itä Jeesus teki juhannuksena?" kysyi tyttäreni, kun sanoin, että kirjoittaisin jotain juhannuksesta. Juhannuksena muistellaan Johannes Kastajan syntymää. Johannes oli Jeesuksen puoli vuotta vanhempi serkku. Joulun lapsi ja kesän lapsi kohtasivat, kun raskaana oleva Maria saapui vierailemaan Elisabetin, Johanneksen äidin luona. Juhannus onkin tavallaan joulun vastajuhla. Juhannuksesta päivä lyhenee, joulusta taas valon määrä alkaa kasvaa. Vuoden pimeimmän ajan ja vuoden valoisimman ajan juhlia vietettäessä kirkko liittyy ikiaikaiseen perinteeseen, joka oli jo ennen kristinuskoa. Valo ja lämpö ovat elämän ja kasvun edellytys. Kesä on suurelle osalle suomalaisista merkittävä, melkeinpä pyhä kokemus. Vasta kesällä tuntee olevansa elossa. Me tarvitsemme kesää pitkää, pimeää talvea varten. Se on luonnon järjestys täällä pohjoisessa. Mitä Jeesus sitten tekisi juhannuksena 2006 Suomessa? Istuisi laiturilla saunan jälkeen ja katselisi raukein silmin järvelle? Viettäisi sukujuhlaa mökillä? Rokkaisi juhannusjuhlilla ystävien kanssa? Kuuntelisi yksinäisen kanssa hiljenevää kaupunkia? Kysyin tätä lapselta ja hän vastasi viisaasti: "Jeesus varmaan siunaisi ihmisiä." Siinäpä se. Siunaus on hyvän toivomista ja tekemistä toiselle. Luojan luonto siunaa meitä valolla ja lämmöllä. Tämän lisäksi ihminen saa ja voi olla siunaus toinen toiselleen, missä sitten onkin. Siitä on kysymys juhannuksena ja jouluna ja joka päivä. Mene ja tee sinä samoin! Vielä lopuksi: Jeesus kävi täällä eräänä kesänä. Hän istui koivun alla ja keskusteli Pietarin kanssa Suomesta ja suomalaisista. Kun he lopulta lähtivät, Eino Leino kuvailee tapahtumia runossaan Legenda näin: Pois Herra kulki kanssa Pietarin. Mut kerrotaan, kun illoin kesäisin sa istut koivun alla, on kuin täällä viel`liikkuis Herran hymy vetten päällä. Siunattua juhannusta.

Tuovi Pääkkönen

Kirjoittaja on filosofian ja uskonnon lehtori Tampereen normaalikoulussa.

5

Ota onkeesi Filosofiaa koululaisille

Filosofiaa pidetään usein vaikeatajuisena, mutta siitä voidaan kertoa myös lapsille sopivassa muodossa, kuten Ajatella!-kirja osoittaa. Mitä tietäminen hyödyttää? Se auttaa tekemään päätöksiä, muuten voisimme ratkaista tärkeätkin asiat vain lanttia heittämällä sattumanvaraisesti. Osaaminen antaa vapauksia, esimerkiksi kielitaito auttaa selviytymään ulkomailla.

Kimmo Ahonen

Tietoon kannattaa suhtautua kriittisesti, vain epäilevä ja kokeileva voi tehdä uusia keksintöjä. Kirjassa käsitellään kahta lapsille vaikeaa käsitettä, aikaa ja rahaa ja niiden oikeaa käyttöä. Joutenolo voi osoittautua hyödylliseksi, sillä unelmillekin pitää löytyä tilaa. Vapauden käyttäminen tuntuu aikuisistakin vaikealta, saati lapsista, kun pitää itse päättää tekemisistään ja vastata päätösten seurauksista. Esimerkkinä käytetään vapaasti tehtyä päätöstä huumekokeilusta, joka johtaa orjuuttavaan riippuvuuteen. Onni pitää oppia tunnista-

maan, jotta voi nauttia siitä; epäonni kehotetaan jakamaan, jotta olo helpottuu. Työ on rankkaa, mutta voi tuottaa myös iloa. Erikoistuminen johtaa työn tuotteiden vaihtamiseen, mitä helpottaa raha, kun ei enää vaihdeta tavaraa toiseen. Kirjan esimerkit on poimittu koululaisten elämästä ja niitä havainnollistaa Jacques Azamin hauska kuvitus.

Päiväkerhoista tykätään

Kokemukset päiväkerhoista ovat tänä keväänä kerätyn asiakaspalautteen perusteella olleet erittäin hyviä. Kyselyssä kartoitettiin perheiden kokemuksia ja toiveita niin kerhon sisällöstä ja lasten viihtymisestä kuin yhteistyöstä vanhempien kanssa. Tarkempi kooste palautteista kootaan syksyllä. Kerhokausi näyttää palautteen valossa sujuneen erittäin hyvin. ­ Erityisesti vanhemmat arvostavat kerhojen kristillistä kasvatusta ja lasten omaa vertaisryhmää, jossa niin turvallinen itseLaura-Kati ja Jouni Juntunen haastattelivat rippikoulukirjassaan kymmentä suomalaisjulkkista. Molemmat ovat käyneet rippikoulun, ja Laura-Kati Juntunen on saanut näkökulmaa rippileiriin myös kesäteologina.

Kimmo Ahonen

Pirjo Lääperi

Brigitte Labbé, Michael Puech: Ajatella! Filosofiaa tytöille ja pojille osa 1, suom. Noora Holvas. Lasten keskus 2006

Huvipuistopappina jo kuudetta kesää työskentelevä Ilari Luoma on tehtävässään Särkänniemen palveluksessa. Muulloin hän työskentelee Tampereen Vapaakirkkoseurakunnan pastorina.

teenkuuluminen muiden nuorten kanssa ja hengellisyyden kohtaaminen tai näiden kokemusten ulkopuolelle jääminen herättivät kysymyksiä, joihin etsitään vastauksia aikuisenakin, kertoo Laura-Kati Juntunen.

Rippikoulu kehittyy, kysymykset pysyvät

Vaikka rippikoulu on muuttunut ulkoisilta puitteiltaan ja opetustavoiltaan vuosikymmenten kuluessa, nuorten elämänkysymykset ovat hyvin samanlaisia. ­ Edelleen moni rippikouluikäinen kysyy: Mikä on ihminen? Millaista on hyvä elämä? Yhteisöllisyyden kaipuu, hyväksytyksi tulemisen tarve ja uskominen siihen, että on olemassa ihmistä korkeampi voima, vaikuttavat vahvana tunteena ja kaipuuna jokaisen sydämessä, toteavat Juntuset.

Huvipuistopappi kohtaa ihmiset keskellä elämää

"Mitä pappi tekee huvipuistossa?" on yleisin kysymys, joka pastori Ilari Luomalle esitetään Särkänniemessä. Ihmisvilinässä Luoman tunnistaa hengenmieheksi papinkauluksesta ja henkilökortista. ­ Kysymys on hyvä keskustelun avaus. Moni kysyjä alkaa pohtia, mitä kristillisyys oikein on ja miten se näkyy ihmisten arjessa, sanoo Luoma, jonka kuudes kesä huvipuistopappina on alkamassa. Papin näkeminen huvipuistossa hätkähdyttää monia. ­ Elämä on usein lokeroitu tiukasti eri osa-alueisiin. Jos ihminen käsittää kirkon vain instituutioksi, kirkollisiksi toimituksiksi ja rakennuksiksi, voi kristinuskon ydinsanoma jäädä hahmottumatta. Kirkon tuotetta, nykyaikaista sanomaa Jumalan rakkaudesta ja huolenpidosta, voi välittää ihmisille vaikkapa huvipuistossa ­ keskellä elämää, ihmisten iloissa ja suruissa, pohtii Luoma. keskustelu käydään aina asiakkaan ehdoilla. Pappi ei änkeä kenenkään juttusille. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Joskus huvipuistopapin kontakti asiakkaan kanssa voi jatkuakin. Pappi voi myös neuvoa asiakasta ottamaan yhteyttä kotiseurakuntaan, jos vieras on toiselta paikkakunnalta ja haluaa jatkaa keskustelua. ­ Papin tapaaminen huvipuistossa voi jopa madaltaa ihmisen kynnystä ottaa yhteyttä kotiseurakuntaan. Ilari Luoma korostaa, että työ ihmisten parissa on mielekästä. ­ Papille tekee hyvää olla erilaisten ihmisten parissa. Ihmisten kohtaaminen antaa minulle itselleni paljon, vaikka usein tunnen myös kipua monien vaikeista elämäntilanteista. Toisaalta nautin, kun saan olla mukana perheiden yhdessäolossa ja iloisissa hetkissä. Särkänniemi on saanut yleisöltä myönteistä palautetta huvipuistopapistaan. Idea lainattiin aikoinaan Ikaalisista, jossa pappi on kylpylävieraiden tavattavissa. ­ Ihmiset ovat olleet tyytyväisiä, että papit liikkuvat kansan keskuudessa. Näyttää siltä, että suuntaus vain yleistyy, sillä papit ovat jalkautuneet myös kauppakeskuksiin, hiihtokohteisiin ja työpaikoille, iloitsee Ilari Luoma.

Rippikoulu on sallittu pysähdys

Pysähdyspaikat ovat haaste kirkolle

Kirjoittajien suurin löytö on havainto, että rippikoulu on sallittu pysähtyminen. ­ Rippikoulu mahdollistaa sen, että nuoren ja koko hänen perheensä elämään voi syntyä yhteisiä seisakkeita, jolloin on lupa puntaroida oman elämänsä perustuksia, arvoja, sisältöä ja suuntaa. Ripari on sallittu pysähdys, mutta usein on niin, että seuraava seisake elämän matkalla tulee kohdalle lupaa kysymättä, pohtii Jouni Juntunen. ­ Ihminen tarvitsee elämässään turvallisia pysäkkejä pohtia elämänkysymyksiä ja hengellisiä asioita. Tämä on mielestämme tärkeä haaste kirkolle. Sen tulisi järjestää ihmisille kohtaamisen ja pysähtymisen mahdollisuuksia, miettivät Juntuset.

O

Kahvilassa on aikaa miettiä elämän suuria kysymyksiä

Huvipuistopapin tehtävänä on olla ihmisten tavattavissa. ­ Oman elämän suuria kysymyksiä ja kipupisteitä on aikaa miettiä esimerkiksi kahvilassa, kun odottelee laitteissa kieppuvia lapsiaan. Monet haluavat jakaa oman elämäntilanteensa ja syvällisetkin kysymyksensä jonkun kanssa. On vapauttavaa puhua tuntemattomalle ihmiselle. Huvipuistopappi korostaa, että

Kirsi Airikka

miin rippikoulumuistoihinsa palaamalla moni on löytänyt elämäänsä jotakin sellaista, mikä on antanut voimia vaikeissa tilanteissa. Moni on myös huomannut, että lopulta elämä kannattaa. Näin toteavat tamperelaistoimittajat Laura-Kati ja Jouni Juntunen toukokuussa julkaistussa kirjassaan Elämä kannattaa ­ rakkaimmat riparimuistot. Juntuset haastattelivat kymmentä suomalaista julkisuuden henkilöä. Rippikoulumuistoistaan kertovat ex-kummeli, valmennuskonsultti Olli Keskinen, laulaja Inga Sulin, muusikko Jani Wickholm, toimittaja Antero Mertaranta, elokuvaohjaaja Aku Louhimies, käsikirjoittaja Ari-Pekka Lahti, näyttelijä Maria Ylipää, muusikko Jukka Perko, toimittaja Anne Flinkkilä ja

päätoimittaja Tapani Ruokanen. ­ Useimmat haastateltavista havahtuivat huomaamaan, kuinka merkittävä kokemus rippikoulun käyminen heille lopulta oli. Yh-

Kirsi Airikka

Laura-Kati ja Jouni Juntunen: Elämä kannattaa ­ Rakkaimmat riparimuistot, Kustannus Oy Arkki, 2006

6

Janne Ruotsalainen

näistyminen kuin ystävyyssuhteetkin saavat kasvaa, kuvaa lapsityönohjaaja Minna Kaihlanen. Ilmoittautumisia 4­6 vuotiaiden ryhmiin tuli run-

Vanhemmat ja lapset ovat olleet tyytyväisiä seurakuntien päiväkerhoihin. Tiedot käyvät ilmi asiakaskyselystä, jonka lapsityö teki keväällä. Kuvassa Levonmäen seurakuntakodin päiväkerholaisia.

saat 500. Näissä ryhmissä on jonkin verran tilaa koko kaupungin alueella, ja jälki-ilmoittautumisia otetaan vastaan. Tilanne muuttuu erityisesti kesällä esimerkiksi muuttojen vuoksi. Tiedot syksyllä aloittavista kerhoryhmistä ja niiden kokoontumisajoista ovat luettavissa kerhopisteiden ovilta. Kolmivuotiaiden ilmoittautumisia on tullut runsaasti. ­ Näyttää siltä, että joihinkin kerhopaikkoihin eivät kaikki halukkaat kolmivuotiaat mahdu mukaan. Paikat täytetään silloin ikäjärjestyksessä, Kaihlanen mainitsee. Avoimet päiväkerhot jatkuvat juhannukseen. Kesätauon jälkeen ne aloittavat elokuun puolivälissä.

Seurakunnan päiväkerhon perustana ovat kristilliset arvot. Koulutetut lastenohjaajat rakentavat parituntisen kerhon toiminnan monipuoliseksi ja 3­6 -vuotiaan lapsen kokonaiskasvua tukevaksi. Liikkuminen, käsillä tekeminen, taide ja ilmaisu ovat päiväkerhon arkea. Hiljentyminen, käsien ristiminen rukoukseen ja yhteinen laulu ovat turvallisuutta ja jatkuvuutta luovia rituaaleja. Lapsen hengellisyyden vaaliminen arjessa on tärkeää. ­ Toivotamme kerholaisille perheineen virkistävää kesää ja odotamme yhteisten elämysten alkua syyskesällä kerhokauden alkaessa, Kaihlanen lähettää lapsityön terveiset.

Janne Ruotsalainen

Radio ja tv

Ohjelmia Radio Moreenissa:

Sunnuntaina 16. kesäkuuta Kirkkokahveella-ohjelmassa lähdetään Näsijärven aalloille M/S Isosaarella kippari Kalle Hakosen luotsaamana. Kesän kynnyksellä Hatanpään siirtolapuutarha herää elämään. Mullantuoksua ja uusia versoja on tarjolla puutarhayhdistyksen puheenjohtaja Olavi Hakalan johdolla. Entä millainen miesten piiri kokoontuu Luhtaanrannassa? Asiasta ottaa selvää toimittaja Jouni Juntunen. Kirkkokahveet sunnuntaina klo 11.30 Radio Moreenissa, taajuudella 98,4 MHz. Uusinta maanantaina kello 7.35. Lähetys jää kesätauolle 16. kesäkuuta ja palaa kanavalle jälleen 20. elokuuta.

Seurakuntien radio-ohjelmia

Jumalanpalvelus Tuomiokirkosta

Tampereen tuomiokirkon jumalanpalvelus lähetetään suorana lähetyksenä Radio Moreenissa sunnuntaisin kello 10. Lähetys jää kesätauolle 16. kesäkuuta ja palaa kanavalle jälleen 6. elokuuta.

Tampereen Mahdollisuuksien torilla nähtiin yli 40 tamperelaista kansalaisjärjestöä. Tampereen seurakuntien yhteiskunnallisella työllä oli torilla oma esitepöytänsä.

äinö Linnan aukiolla kävi helatorstaina kuhina, kun yli 40 tamperelaista kansalaisjärjestöä valloitti Finlaysonin alueen Mahdollisuuksien torin kokoontumispaikaksi. Niin torilla kuin samanaikaisesti Työväen keskusmuseossa järjestettävässä Pirkanmaan sosiaalifoorumissakin oli aistittavissa kansalaisliikehdinnän voimaa. Tampereen seurakuntien yhteiskunnallisen työn johtajalla, pastori Ilkka Hjerppellä oli täysi työ pitää esitteet nipuissa tuulisella toripöydällä. Työkeikka oli silti mielekäs: ­ Täällä kohtaa paitsi erilaisia ihmisiä myös muita yhteiskunnallisia toimijoita ja järjestöjä. Vain yhdessä toimien voimme saada aikaan jotakin tässä ajassa, Hjerppe pohti. Kirkon yhteiskunnallisen työn tarkoituksena on kannustaa arvokeskusteluun ja toimia suoraan ihmisten parissa. Tampereella erityisesti työpaikkatyöllä on pitkät peAlex Lorenzo

Jokin liikahti torilla V

Tuomiokirkko juhlii koko ensi vuoden

työskentelyn avulla. ­ Sosiodraama on ryhmäterapiamenetelmä, jonka tavoite on ­ ei vähäisempi kuin maailmanrauha. Toisen asemaan asettuminen on rakentava tapa käsitellä sosiaalista ongelmaa ja oppia ymmärtämään tilanteen eri osapuolia, psykodraamaohjaaja Marja Kantanen alusti. Sosiodraaman osallistujat esittivät oman käsityksensä ihmiskaupasta ottamalla siihen osallistuvien roolit (uhri, omainen, kauppias, ostaja, rahoittaja jne.) ja toimimalla roolien mukaan. Ulkoiset tapahtumat ovat vähemmän näyttäviä, mutta jokaisen pään sisällä kuhisi roolihahmon motiiveja pohtiessa. Kun draaman jälkeen roolit on riisuttu ja kokemukset analysoitu, kukaan tuskin poistuu tilasta samana ihmisenä kuin sinne saapui ­ jotakin on liikahtanut. Tampereen tuomiokirkon 100vuotisjuhlia on tarkoitus viettää koko ensi vuosi. Tapahtumaa juhlistetaan näyttelyllä ja lukuisilla konserteilla. Niin ikään juhlan tuntua tuo näytelmä, joka luotaa vuoden 1918 tapahtumia Tampereella ja myös Tuomiokirkon suojissa. Varsinainen juhlamessu pidetään sunnuntaina 27. päivänä toukokuuta. Samana iltana on "kansanjuhla", jossa Tuomiokirkkoon voi tutustua vähemmän vakavasti erilaisten esiintyjien johdattamana. Tässä vaiheessa on sovittu melko tarkkaan juhlakonsertit, joista suuren osan tuottavat tamperelaiset kuorot. Esiintyjiä ovat muun muassa Tommi Hakala, Jorma Hynninen, Soile Isokoski ja Jaakko Ryhänen. Myös Pirkanpojat, Händel-kuoro, Harjun Nuorten Kuoro, Helsingin Barokkiorkesteri ja Tampere Filharmonia sekä Tampereen Filharmoninen kuoro esiintyvät Tuomiokirkon juhlasarjassa. Kirkkonäytelmän kantavana teemana on sovinto. Draaman käsikirjoitus on tilattu kirjailija Tytti Issakaiselta. Ohjaajana ja dramaturgina toimii näyttelijä Kari Hakala. Muusikko Jaakko Löytyltä on tilattu laulusarja, joka pohjautuu Tuomiokirkon taideteoksiin ja nivoutuu osaksi näytelmää. Säveltäjä Olli Kortekankaan juhlamusiikki on samalla myös kaste-, hää- ja surumusiikkia. Juhlakantaatti on tilattu säveltäjä Pekka Kostiaiselta ja satavuotisjuhlan musiikki Tuomiokirkon kanttori Tuomas Laadulta. Myös juhlakirja on jo tekeillä. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti antaa Tuomiokirkkoseurakunnalle tälle vuodelle 141 500 euroa. Juhlavuoden menoiksi on arvioitu 500 000 euroa, jota pyritään kattamaan konserteista ja kirjasta saatavilla tuotoilla. Juhlavuoden järjestelyissä ovat mukana monet tamperelaiset yritykset ja tahot.

rinteet. Jo 1800-luvun puolivälissä Finlaysonin tehtaalla oli oma tehdassaarnaaja. Avoin julistus ei enää kuulu työpaikoille. ­ Työntekijöitä askarruttavat joukkoirtisanomiset ja yleinen epävarmuus. Pappi toimii kuuntelijana ja tukijana, on läsnä. Ihmisiä puhuttivat tuloerojen kasvu ja kansainvälinen talous. KHT-tilintarkastaja Ritva Pitkänen alustikin suomalaisesta pääomapaosta ja työpaikkojen siirtymisestä ulkomaille.

Ostaisitko pientä ihmistä?

Ihmiskauppa on monimuotoinen ongelma, johon voi liittyä niin työvoiman hyväksikäyttöä, prostituutiota, elinkauppaa kuin ihmissalakuljetustakin. Julkinen keskustelu aiheesta on vielä lapsenkengissä. Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto lähestyi tapahtumassa ihmiskauppaa draama-

Anna-Maria Mäki-Kuutti

Kävele maailma paremmaksi!

Pakolaispäivänä 20. kesäkuuta Tampereella järjestetään Toivon kävely -tapahtuma, johon haastetaan mukaan kaikki kaupunkilaiset. Tänä vuonna tapahtumalla halutaan muistaa etenkin B-luvan eli tilapäisen oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita ja pakolaislapsia. Kävely symbolisoi lasten ja

Kävelylle lähtijät saavat t-paidan, jossa on teksti "Free in a free land".

nuorten öisiä kävelymatkoja pakolaisleireiltä lähikaupunkeihin, turvaan kapinallisten hyökkäyksiltä. Matkaan lähdetään kello 10 Tampereen Vastaanottokeskukselta Pohjolankatu 25:stä. Kävelyreittejä on kaksi: toinen alle kaksi ja toinen noin viisi kilometriä. Marssi päättyy Vanhan kirjastotalon puistoon, jossa järjestetään ohjelmaa kello 11.30 alkaen. Tapahtuman järjestävät Vas-

taanottokeskus, Suomen Pakolaisapu ja Becoming More Visible projekti, SPR:n kotopolku-projekti, Tampereen seurakuntayhtymä ja Parasta Lapselle ry. Tampereen ev.lut. seurakuntien yhteiskunnallinen työ haastaa uskonnolliset järjestöt ja seurakunnat kävelemään pakolaisten puolesta. Tiedustelut: Sirpa Ahola, maahanmuuttajatyön diakoni, puhelin 219 0356.

7

Kellarikappeli ja hiljaisuuden talo avattiin

Ilkko palvelee entistä monipuolisemmin

Seurakuntien kurssikeskus Ilkko tarjoaa nyt entistä paremmat mahdollisuudet kokoontumiseen, kirkollisiin toimituksiin, juhlimiseen ja hiljentymiseen. Tuulan tupa ja Kellarikappeli on avattu tänä keväänä. Viime kesänä valmistui Puutarhakirkko. Kellarikappeli syntyi, kun talonmies Ari Hintala löysi sattumalta vanhan, noin satavuotiaan juureskellarin tontilta. ­ Koska Ilkkoon on toivottu sakraalitilaa, saimme työntekijäporukassa idean kellarikappelista. Kellari soveltui hyvin pelkistetyn, keskiaikaisen holvikattokappelin rakentamiseen, kertoo kurssikeskuksen johtaja Outi Niemi. Tila on tarkoitettu 30 hengelle. ­ Kellarin hyvä ilmanvaihto takaa, että oleskelu on miellyttävää, vaikka ollaankin maan alla. Alttaria koristaa kaksi hiiltyneestä paanusta rakennettua taulua, jotka on suunnitellut ja tehnyt Seppo Lindblom. ­ Alttarin kruunaa Ilkon vintiltä löytynyt Raamattu, joka on saatu lahjoituksena "Ilkon vanhusten ratoksi vuonna 1896". Repaleinen Raamattu entisöitiin Tyrvään käsija taideteollisuusoppilaitoksessa. Veisun puutyöpajan käsityöläiset ovat valmistaneet lammastaljoin päällystetyt puupenkit. Kappelissa on jo ehditty pitää yksi vihkiminen ja yksi kaste. Tila sopii hyvin pieniin kirkollisiin toimituksiin, joihin ei ole kutsuttu suurta vierasjoukkoa. ­ Ainoa huono puoli kappelissa on, että liikuntaesteiset ihmiset eivät sinne pääse, pahoittelee Outi Niemi. jaisuuden retriittien järjestämiseen. Ainoa ehto on, että taloon ei tuoda nykyaikaista luennointitekniikkaa eikä kiliseviä kahvikuppeja, selvittää Outi Niemi. Kellarikappeli ja hiljaisuuden talo ovat syntyneet monien tahojen ja ihmisten yhteistyönä. Mukana on ollut runsas vapaaehtoisten joukko, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus sekä kurssikeskuksen työntekijät. ­ Ilkon työntekijöitä yhdistää innostus ja uteliaisuus uuteen. Ideoimme mielellämme toimintaamme yhteisissä työkokouksissamme, kiittelee Outi Niemi kymmenen hengen tiimiä.

Messukylän oppaat saivat keskiaikaiset perinnepuvut

Messukylän vanhan kirkon oppaat ovat saaneet ylleen keskiaikaiset perinnepuvut. Puvut esiteltiin yleisölle kivikirkon messussa helluntaina. ­ Arvokkaat vanhat kirkot ansaitsevat arvokkaan ja asiantuntevan oppaan, joka on pukeutuJanne Ruotsalainen

Kimmo Ahonen

Kimmo Ahonen

Ilkon tunnelmallinen Kellarikappeli syntyi vanhasta juureskellarista, joka löytyi pihamaalta sattumalta.

Hiljaisuuden talo Tuulan tupa saa alttaritaulukseen kolmiosaisen ikonin, joka siunataan ensimmäisenä adventtisunnuntaina 3. joulukuuta. Outi Niemi on toiminut Ilkon kurssikeskuksen johtajana vuodesta 2004.

Tuulan tupa muuttuu hiljaisuuden taloksi

Emännöitsijän kodiksi 1800-luvun lopulla rakennettu piparkakkumökki on entisöity hiljaisuuden taloksi. Talo on nimetty Tuulan tuvaksi entisen Ilkon johtajan, Tuula Laakson mukaan. Kaunis puulattia kaivettiin esiin kolmen muovimaton alta, ja patinoitunut hirsiseinä löytyi monien tapettikerrosten pohjalta. Tila on tarkoitettu 20 hengelle ja se muuntautuu moneen tarkoitukseen. ­ Taloa voi varata kirkollisiin toimituksiin, neuvotteluihin ja hil-

Kangasalla, Pitkäjärven rantakalliolla

sijaitsevan Ilkon metsästysmajan on rakennuttanut tehtailija Atte Wikholm 1800-luvun lopulla. Seurakunnat osti Ilkon 1952 ja tila toimi vanhainkotina. Vuonna 1966 Ilkosta tehtiin kurssikeskus. Tilavaraukset toimistoon, p. 364 5734. Lisätietoja: www.ilkko.fi.

Kirsi Airikka

Janne R uotsala inen

nut ajan henkeen sopivaan asuun, miettii puvun suunnittelija Marjatta Tammisto Messukylän perinneseurasta. ­ Tarkoituksena oli suunnitella oppaille asiallinen työasu, joka sopii miljööseen. Asun on lisäksi oltava lämmin, koska kivikirkko on viileä kesähelteelläkin. Naisen puku koostuu pitkästä hameesta, puserosta, viitasta ja huivista. Vihreän hameen materiaaleina ovat puuvilla sekä polyester ja luonnonvaalea pusero on valmistettu pellava­polyester -sekoittees-

Messukylän vanhan kirkon oppaat ovat saaneet keskiaikaiset perinnepuvut. Niina Ketonen (vas.), Niina Ollikainen, Matti Heinivaho ja Marjatta Tammisto iloitsevat onnistuneesta lopputuloksesta. Puvut esiteltiin yleisölle helluntaina kesän ensimmäisessä kivikirkon messussa, jonka järjestelyistä on jo vuosia vastannut Messukylän perinneseura.

ta. Tummanruskea viitta on pehmeää villakangasta. Kaikkien vaatekappaleiden napit ovat messinkiä. ­ Lisäksi oppaat saavat huivin soljeksi hopeisen Kivikirkon korun, jonka aihio on kirkon sakastin päädystä, kertoo Marjatta Tammisto, joka on itse suunnitellut korun Messukylän perinneseuralle kolmisen vuotta sitten. Terveydenhuoltoalalla työskentelevä Tammisto on harrastuksekseen suunnitellut yhtä ja toista muutakin, muun muassa perheensä omakotitalon. Naisen puvun ohella kivikirkkoon suunniteltiin miesoppaan puku. Asuun kuuluvat vihreä liivi, vaalea pusero ja pitkähkö tummanruskea viitta. Asut on ommellut ompelija Saila Riihimäki Riihimäeltä. ­ Asu on tyylikäs ja sopii hyvin kirkon keskiaikaiseen henkeen, kiittelee Messukylän perinneseuran puheenjohtaja Matti Heinivaho, joka on pukuidean isä. Seurakunnan luottamushenkilönä Heinivaho toi ajatuksen Mes-

sukylän seurakuntaneuvostoon ja perinneseura sai hankkeen toteutettavaksi. Pukujen kustannuksista vastaavat perinneseura, Messukylän seurakunta ja seurakuntayhtymä. Tänä kesänä Messukylän pukuja kantavat oppaat Niina Ollikainen ja Niina Ketonen. Molemmat ovat tyytyväisiä asuun, joka on jo saanut myönteistä palautetta myös yleisöltä.

Kirsi Airikka

Messukylän vanha kirkko

on avoinna yleisölle kesä- ja heinäkuussa joka päivä kello 12­17. Elokuussa kirkko on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin. Kivikirkon messu pidetään kesäsunnuntaisin kello 18.

8

Kesäohjelmaa musiikin ystäville

Kesäillan musiikkia Teiskon kirkossa

Kimmo Ahonen

Teiskon kauniissa puukirkossa Kirkkojärven rannalla nautitaan kesäiltaisin musiikkihetkistä. Sunnuntaina 2.7. kello 19 Puhallinmusiikkia Murikasta, esiintymässä STML:n puhallinorkesterileirin opettajia. Ohjelma 5 . Perjantaina 11.8. kello 19 'Pyhiinvaeltajien matkassa' italialaista, ranskalaista ja espanjalaista musiikkia 1300- ja 1400 -luvuilta Fioretto Ensemble, Debra Gomez-Tapio, harppu ja laulu, Janek Oller, nokkahuilut ja säkkipillit, Kay Stonefelt, lyömäsoittimet ja dulcimer. Ohjelma 10 . Sunnuntaina 3.9. kello 19 'Ulkomaisia taiteilijoita Teiskosta' esiintymässä teiskolaisia muusikoita. Ohjelma 5 .

Lounasmusiikkia Aleksanterin kirkossa

Lounasmusiikki soi keskiviikkoisin kello 12. 21.6. 28.6. 5.7. 12.7. 19.7. 26.7. 2.8. 9.8. 16.8. 23.8. 30.8. Ilpo Laspas, Helsinki Eija Virtanen Tuomo Vättö, Helsinki Martti Savijoki, Helsinki Hanna-Maarit Kohtamäki-Pentikäinen Kaisu Hynninen, nokkahuilu, Liisa Luukkala, urut Liisa Luukkala Julia Tamminen, Hollanti Ville Urponen, Turku Heli Latonen, Helsinki Sari Oksavuori

Ristirock 2006 jyrähtää Tampereen MetroAuto Areenalla 26.8 kello 14. Mukana mm. bass'n Helen, Realismi, Antti Honkkila ja The Rain. Koko päivän lippu maksaa 15 . Lisätietoja tapahtumasta osoitteessa www.ristirock.net.

Ristirock 2006

J.S. Bach: H-mollimessu

Kimmo Ah

onen

Tilaisuudet ovat urkukonsertteja, ellei toisin mainita. Vapaa pääsy, järjestää Pyynikin seurakunta

Yökonserttisarja Kalevan kirkossa

Janne Ruotsalainen

Kalevan kirkossa kuullaan yökonsertteja keskiviikkoiltaisin kello 22. Konsertit kestävät noin tunnin. 5 euron hintaisia ohjelmia myydään kirkon ovelta. 19.7. klo 22 Péter Marosvári, urut 26.7. klo 22 Merja Wirkkala, sopraano ja Eliina Lepistö, urut 2.8. klo 22 Kalevi Kiviniemi, urut 9.8. klo 22 Anna-Kristiina Kaappola, sopraano ja Eliina Lepistö, urut Tiedustelut: Eliina Lepistö, 050 594 0885

Utrechtin yliopiston orkesteri ja kuoro matkustavat Eestiin, Suomeen ja Venäjälle kesällä 2006. Kuoro konsertoi Tampereen tuomiokirkossa 15.7. kello 19. ja esittää J.S. Bachin H-mollimessun. J.S. Bach kirjoitti h-mollimessun elämänsä loppupuolella ja monet tiedemiehet pitävät sitä hänen kypsimpänä ja syvällisimpänä vokaaliteoksenaan. Trumpettien loisto, moniosaisten fuugien nerokkuus ja vahva tunteellisuus tekevät h-mollimessusta unohtumattoman teoksen. Messu kestää noin 2 tuntia. Utrechtin yliopiston orkesterin ja kuoron kokoonpano on yli 120 henkeä: 40-henkinen orkesteri, 80 kuorolaista ja 4 solistia. Orkesteria ja kuoroa johtaa kapellimestari Johan Rooze.

Tuomiokirkon iltakonserteissa 10.8. esiintyvät - kello 20 Tuomas Laatu, laulu ja Simo Savolainen, piano - kello 21 Petri Tapio Mattson, viulu ja Jerry Jantunen, piano - kello 22 Heikki Orama, laulu ja Erkki Kallio, piano - kello 23 Nokkahuiluyhtye Scaramella: Tarja Laitinen, Kaisu Hynninen ja Marja Laakso Konsertteihin on vapaa pääsy, ohjelma 10 .

Syntymäpäiväkonsertti kaikelle kansalle

Kesäillan urkumusiikkia Tuomiokirkossa

Tapahtumien yö 10.8.

Kalevan kirkko juhlii tänä kesänä 40-vuotissyntymäpäiviään. Syntymäpäiväkonsertti järjestetään keskiviikkona 16.8. kello 19 Kalevan kirkossa. Konsertissa esiintyvät Petri Laaksonen (laulu ja piano), Marjo Nyberg (viulu) ja Petri Hatakka (koskettimet). Tiedustelut: urkuri Eliina Lepistö, 050 5940885

Kesäiltaisin saadaan nauttia urkumusiikista Tuomiokirkossa. Konsertit pidetään joka sunnuntai kello 19.30 (4.6.­27.8.). Konsertteihin on vapaa pääsy, ohjelma 10 .

Messukylän vanhassa kivikirkossa kuullaan iltamusiikkia kesälauantaisin kello 20. Konsertteihin on vapaa pääsy, ohjelma 5 . 17.6. klo 20 Juhana Ritakorpi, sello 8.7. klo 20 Lauri Voipio, sello, Jukka Hovi, piano 22.7. klo 20 Kantele-yhteen konsertti, joht. Helli Syrjäniemi 5.8. klo 20 Heidi Väisänen, alttoviulu, Helmi Horttana, viulu 19.8. klo 20 Johanna Nousiainen, harppu

Kivikirkossa soi iltamusiikki

18.6. Markku Hietaharju, Turku 25.6. Marjukka Andersson, Helsinki 2.7. Ene Salumäe, Viro 9.7. Olli Pyylampi, Helsinki 16.7. Silvio Zelegrin, Italia 23.7. Heinrich Wimmer, Saksa 30.7. István Dávid, Unkari 6.8. Bogdan Narloch, Puola 13.8. Liisa Aaltola, Pirkkala 20.8. Robert Pauker, Ruotsi 27.8. Donato Cuzzato, Italia

Tapahtumien yönä järjestetään konsertteja sekä Vanhassa kirkossa että Tuomiokirkossa. Klassismin ja varhaisromantiikan ajan musiikkiin erikoistunut Volante-kvartetti konsertoi Vanhassa kirkossa klo 18. Kymmenen euron hintaisia ohjelmia myydään kirkon ovelta.

"Käyn tässä toivossa" -konsertti

Hengellisiä lauluja meiltä ja muualta Tuomiokirkossa keskiviikkona 30.8. kello 20. Petra Berghäll (laulu), Matti Hannula (urut)

Vieraita Saksasta

Duisburgin Rauhankirkon suuri kuoro konsertoi Tuomiokirkossa lauantaina 8.7. kello 19. Kuoroa johtaa Tiina Marjatta Henke.

9

Jumalanpalvelukset ja hengelliset tilaisuudet

Prométheusz Parkban

kolme piknik-kesäkirkkoa keskiviikkoina 28.6., 26.7. ja 16.8. kello 18­20. Piknikkirkko pidetään Ilkon luonnonkauniissa Puutarhakirkossa taivasalla. Tiedossa on laulua ja Sanaa. Kirkkokahvit ja piknikeväät nautitaan vilteillä viheriöllä. Ilkon kurssikeskus sijaitsee Pitkäjärven rannalla 12 kilometriä Tampereelta itään. 40 metriä korkea kalliojyrkänne tarjoaa huiman näköalan jääkautiseen järvimaisemaan. Tiedustelut: Ilkon kurssikeskuksen johtaja Outi Niemi, p. 364 5734. Katso myös www.ilkko.fi

kerroksessa Näsilinnankatu 26:ssa.

Merja Ojala

Viikkomessu

Vanhassa kirkossa pidetään viikkomessu joka torstai kello 12.

Nyt metsä kirkkoni olla saa

Miestenpiiri

Iltojen rakenne: klo 17.30 Juoksulenkki/ lentopallo (halukkaille), klo 18.30 Sauna ja nuotiohetki n. klo 19.45 Raamatun tutkiskelu ja rukous n. klo 21.30 Ilta päättyy Kokoontumispaikat: Luhtaanranta 20.6., 27.6., 18.7., 1.8. ja 8.8. Längelmäen Eräslahti, Salko 4.7. (lähtö Aitolahden kirkolta klo 18) Aitopirtti, Ketarantie 11.7. Tervakiventie 177, Talvio 25.7. Pättiniemi 15.8. Kiviojantöyräs 39, Kettunen 22.8. Hypönniemi, Kestilä 29.8. Klikkaa myös: www.aitomiehet.net

Sininen taivas kattona ja seininä vihanta metsä. Nämä ovat kirkon rakennusmateriaalit Atalan metsäkirkossa. Tule hiljentymään metsän siimekseen Metsäkirkkoon sunnuntaina 3.9. kello 12 Halimasjärven rantaan.

Pispalan Sottiisin juhlamessu pidetään sunnuntaina 18.6. kello 10 Kalevan kirkossa. Messun johtaa ja saarnaa emerituspiispa Paavo Kortekangas, liturgina kirkkoherra Pekka Paakkanen, musiikista vastaavat Ikaalisten viulupelimannit, Balladipelimannit sekä Bartina Néptánc Egyesület Unkarista, ehtoollisavustajina hämäläisiä nuoria nuorisoseuralaisia. Tiedustelut: seurakuntasihteeri Anne Purontaka p. 219 0385. Lisätietoa Pispalan Sottiisista: http://www.sottiisi.net/article.php?sid=425

Pispalan Sottiisin juhlamessu Kalevan kirkossa

English Service with Holy Communion

Holy Communion is offered at the Old Church (Vanha kirkko) every Sunday at 4 pm. Under the Porvoo Agreement (1996), the Nordic and Baltic Lutheran Churches and the Anglican Churches of Britain and Ireland are in communion with each other, and called "to share a common life in mission and service". Please note that all baptized Christians are most welcome to receive Holy Communion at this service. After the service coffee and tea will be served.

Karjalan Sivistysseuran 100-vuotisjuhlamessu

Karjalan Sivistysseuran 100-vuotisjuhlamessu järjestetään 6.8. kello 10 Aleksanterin kirkossa.

Lähetysjuhlat

Lähetysjuhlaa vietetään sunnuntaina 20.8. Kello 10 messu Teiskon kirkossa, kello 11 ruokailu ja kahvit srk-kodilla, kello 11.45 juhla srk-kodin pihamaalla. Mukana Suomen Lähetysseuran Taiwanin lähetti Anne Ijäs.

Kesäillan kirkkohetki Aitolahden vanhalla kirkolla

Aitolahden vanhalla kirkolla vietetään kesäisiä kirkkohetkiä keskiviikkoisin 7.6­9.8. kello 19. Tee kesäillan eväsretki maalle Aitolahteen vanhan kirkon ja hautausmaan rauhaan. Tule Sorilasta Aitoniementietä pyöräillen tai kävellen TKL:n

Merja Ojala

28:n päätepysäkiltä (3km). Autollakin toki pääsee. Keskiviikon kirkkoilta on ohjelmaltaan vaihteleva lyhyt hengähdys Jumalan edessä.

Tule hiljentymään Lähdekappeliin

Kesätuokio Aleksanterin kirkossa

Hiljaisuuden ystäville

Retriittitoiminta

Hiljaisuuden retriitti Ikaalisten Metsäkestilässä 16.­18.6. Ohjaajina Aija Kaartinen ja Pirkko Raipala, hinta 80 . Ilmoittautumiset p. 050 3722 776 Meditatiivisen laulun retriitti Ikaalisten Metsäkestilässä 25.­27.8. Ohjaajina Aija-Leena Ranta ja Marjatta Malmberg. Hinta 80 , ilm. p. 050 53 93 175 Tapahtumat järjestää Metsäkestilän ystävät ry ja Seurakuntien yhteiskunnallinen työ. Tiedustelut hengellisen ohjauksen pastori Marjatta Malmberg, p. 050 539 3175

Piknik-kori mukaan ja kirkkoon!

Ilkon kurssikeskuksessa Kangasalla järjestetään kesällä

Seurakuntien talon Lähdekappeli on avoinna kesäkuussa maanantaista torstaihin kello 9 ­ 14. Lähdekappeli sijaitsee Seurakuntien talon toisessa

Tule vilvoittelemaan ja virkistymään Aleksanterin kirkkoon keskiviikkoisin. Kello 12 kuullaan lounasmusiikkia, kello 12.20 nautitaan kahvihetki kirkon pääeteisessä ja kello 12.40 järjestetään kesätuokio kirkossa.

Sari Lehtelä Kimmo Ahonen

Sopimusvuorisäätiön dementiahoitokotien ystävätoimikunta järjestää keskiviikkona 21.6. kello 14 juhannuskirkon Pispalan kirkossa kaikille dementiahoitokotien asukkaille, henkilökunnalle, omaisille ja ystäville sekä Sopimusvuoriyhdistyksen asiakkaille ja henkilökunnalle. Jumalanpalveluksen lisäksi on dementiakotien kuoro sekä huilun soittoa. Juhlaan sisältyy mehutarjoilu kirkon pihalla.

Yhteistä juhannuksen odotusta Pispalan kirkossa

Juhannusjuhla Hervannassa Pihakirkot

Pihakirkkoja järjestetään monessa osoitteessa. Tarkemmat tiedot seurakuntien tapahtumissa.

Seurakunnan juhannusjuhlaa vietetään perjantaina 23.6. kello 18 Hervannan kirkon pihassa. Juhannuskokko sytytetään noin kello 20 Ahvenisjärvellä

Perjantaina 23.6. kello 17.30 Tesomajärven rannassa, Tesoman puolella, ohjelmassa makkaranpaistoa (0,50 ), räiskäleitä, mehua omista mukeista, yhteislaulua, musiikkiesitys ja hartaus. Juhannuspäivänä 24.6. kello 10 järjestetään ulkoilmakirkko Gaddin kappelin luona Puistokaarilassa Harjun ala-asteen koulun vieressä. Kirkon jälkeen Sotilaskotisisaret tarjoavat kirkkokahvit.

Koivun alla ­ulkoilmakirkko Tesomalla

Lempäälässä järjestetään lauantaina 26.8. Birgitan kirkkovaellus. Tämän pyhiinvaelluksen reitti kulkee Birgitan polkuverkostoa kohti Lempäälää. Vaellus alkaa kello 11 Sääksjärven seurakuntakeskuksesta ja päättyy kello 19.30 alkavaan Taizé-laulujen säestämään messuun Lempäälän Pyhän Birgitan kirkossa. Ennen messun alkua vaeltajille on järjestetty ruokailu Lempäälän seurakuntatalolla. Messun jälkeen Birgitan tulet syttyvät kirkon vieressä sijaitsevassa Myllyrannassa. Osallistumismaksu 10 euroa sisältää vaeltajan sauvan ja kaularistin, lauluvihon, matkaeväsleivän ja ruokailun perillä. Ilmoittautumiset p. 219 0358. Lisätietoja vaelluksesta: Marjatta Malmberg p. 219 0370, 050 539 3175

Birgitan kirkkovaellus

10

Kohtaamispaikat

Ikäihmisten kohtaamispaikka

Pyynikin kirkontupa, Mustanlahdenkatu 21 A, ikäihmisten kohtaamis- ja olopaikka on avoinna kello 9 - 15 maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin 30.6. saakka. Kirkontuvalla on mahdollisuus kahvitella, seurustella, osallistua ohjelmahetkiin ja lounastaa. Lisäksi teemme yhdessä retkiä ja teatterimatkoja. Tiedustelut Elvi Koskinen, p. 219 0371 tai 050 337 1728. Lähetyksen Tapulikuppila Vanhan kirkon tapulissa. Avoinna kello 11-15. Aukiolopäivät: 12.-16.6., 19.-21.6. sekä 8.-11.8. Tapahtumien yönä 10.8. Tapuli avoinna myös kello 19-23. Poikkea kahville ja rupattelemaan!

Hautausmaaopastukset

lo 19 Helmi ja Antti Marjamäen kotiin osoitteeseen Löytänäntie 422. Perinteisesti huutokauppaperiaatteella myytävänä leivonnaisia, käsitöitä, multaa ym. lähetystyön hyväksi.

Kalevankangas

Taidekappeli Viikinsaaressa

Avoin kesäkahvila Myötätuulessa

Kesäterassi kutsuu

Vammaistyön kesäkahvila on avoinna kesäkuussa torstaisin kello 9 - 14. Kello 10 ja 12 vietetään rukoushetkiä. Vapaaehtoiset työntekijät vievät asiakkaita tarvittaessa torille ja lähikauppoihin. Kesäkahvila sijaitsee Tammelantorin laidalla osoitteessa Ilmarinkatu 10.

Viikinsaaren ekumeeninen taidekappeli avoinna ti-to klo 1120 ja pe-su klo 11-16, maanantaisin suljettu. Laivat lähtevät Laukontorin satamasta tasatunnein ja takaisin saaresta puolelta. Matka kestää noin 20 minuuttia. Kappelissa on seurakunnan päivystys ja myyntipöytä ja saaressa toimii kahvila.

(opastus alkaa pääportilta Hautausmaakadulta) to 15.6., 22.6., 29.6., 6.7., 13.7., 20.7. su 23.7. to 27.7. su 30.7. to 3.8. su 6.8. to 10.8., 17.8., 24.8., 31.8., 7.9.

Janne Ruotsalainen

Tapulikuppila

Kaikki opastukset alkavat kello 18 ja päättyvät kello 19.45 alkavaan iltahartauteen.

Messukylä

Vatiala

(opastus alkaa Vanhalta kivikirkolta) ke 28.6., 12.7., 26.7., 9.8., 23.8., 6.9.

(opastus alkaa kappelilta) ke 21.6., 5.7., 19.7., 2.8., 16.8., 30.8.

Pyynikin kirkonpuisto

Kesäterassi on avoinna torstaisin 1.6.-31.8. kello 14 Seurakuntien talon toisessa kerroksessa.

Teatteria

Lamminpää

Jutilan srk-piirin kesämyyjäiset

Tule tekemään löytöjä kesämyyjäisiin perjantaina 14.7. kel-

Tampereen Kristillinen Teatteri esittää Sylieläinmonologin keskiviikkona 9.8. kello 18 Pyynikin pappilassa, Kisakentänk.18. Vapaa pääsy, käsiohjelma 2

(opastus alkaa portilta) to 22.6., 6.7., 20.7., 3.8., 17.8., 31.8.

(opastus alkaa Aleksanterin kirkon pääovelta) ke 14.6., 21.6., 28.6., 5.7., 12.7., 19.7., 26.7., 2.8., 9.8., 16.8., 23.8., 30.8.

Retket ja matkat

Katso kesäretkien tiedot seurakuntien tapahtumista.

Kesätapahtumia lapsille

Lasten katedraali 10 vuotta

Finlaysonin kirkkoon on rakennettu pikku alttareita kuvittamaan Raamatun kertomuksia. Kerrontanuket seikkailevat alttareille kuvatuissa Raamatun maisemissa. Lasten katedraali on avoinna 15.5. - 31.8. Finlaysonin kirkko, Puuvillatehtaankatu 2. Lisätietoja: Tarja HeikkiläKivistö, Lapsityön toimisto, p. 219 0257 Ekaluokkalaiset siunataan koulutielle sunnuntaina 13.8. kello 18 Teiskon kirkossa.

Ekaluokkalaisten koulutielle siunaaminen

Kesäkerhot yli 7-vuotiaille

Kesäkerhot pidetään Aitolahden ja Atalan kouluilla ma - pe 6. ­ 30.6. kello 10 - 13. Ohjelmassa on askartelua, pelailua, leikkimistä ja retkeilyä. Kerho on maksuton eikä mukana tarvitse olla joka kerta. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Omat eväät mukaan. Tiedustelut nuorisotoimistosta, p. 219 0377.

ä ä kesä ille ! Hyvä lukijo kaikille

Kim mo

Ah

on

en

Janne Ruotsalainen

11

Tampereen seurakuntien tapahtumia 16.6.­11.8.2006

Tiekirkkojen ketjussa jo 269 kirkkorakennusta

YHTEENSÄ 269: N TIE- JA NÄHTÄVYYSKIRKON OVET avautuvat tänä kesänä matkailijoille hiljentymistä ja tutustumista varten. Tiekirkkojen liikennemerkit opastavat perille kirkkoihin jo 13:na kesänä. Ortodoksisia tiekirkkoja on nyt 17. Noin kolme neljästä tunnistaa tiekirkon, kävi selville viime kesänä tehdyssä tutkimuksessa. Alle 30-vuotiaille tiekirkot olivat nähtävyyksiä, kun taas vanhin ikäryhmä piti tiekirkkoja ihmisläheisinä ja nykyaikaisina. Kirkkotila on hyvä tutustumis- ja pysähtymispaikka myös lapsiperheille. Poikkeaminen kirkkoon auttaa lapsia tulemaan tutuksi kirkkotilan kanssa. Kirkkoon tullaan usein varovasti tunnustellen. Samalla lapsia voi ohjata hiljaisuuteen. Ulkomaanmatkoilla monet matkailijat tutustuvat paikallisiin kirkkoihin. Tiekirkkoja on Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa ja Saksassa. Kuluvana kesänä Suomen tiekirkkoja varten on julkaistu uutuutena nelikielinen rukousvihko erityisesti kansainvälisiä matkailijoita ajatellen. Esimerkiksi Finalysonin kirkkoon rakennettu Lasten Katedraali Tampereella Puuvillatehtaankatu 2:ssa toimii tiekirkkona. Kirkko on auki elokuun loppuun saakka kello 10-18. Ohjelmassa on lasten hartauksia ja elävää musiikkia. Viisivuotiaitten juhlakirkkovartti on 25.6.-31.8. sunnuntaista perjantaihin kello 17.

Parisuhdetaitoja pääsee hiomaan syksymmällä

Mitäpä jos lähtisit kumppanisi kanssa opiskelemaan hyvän parisuhteen perusasioita kurssille! Aitolahden seurakunta järjestää syksyllä kahdeksan tapaamisen avioliittokurssin Aitolahden kirkossa. Kurssi-illat alkavat sunnuntaisin kello 16 ja päättyvät kello 19. Illat sisältävät

LUINNOSTUS.

SYKSYLLÄ

ISKEE USEIN OPISKE -

Lisätietoa aiheesta: www.tiekirkot.fi

opetusta, parityöskentelyä ja iltapalan. Ensimmäinen kokoontuminen on 3. syyskuuta, jolloin illan teemana on vahvan perustuksen rakentaminen. Sunnuntaina 10. syyskuuta keskustellaan viestinnästä ja 17.9. pohditaan ristiriitojen ratkaisemista. Lokakuun 1. päivänä illan teemana on anteeksian-

Sunnuntain saarna

Irrottaudutaanko kristillisestä perinnöstä suvaitsevuuden nimissä?

MISTÄ TEKSTISTÄ SAARNAAT? Raamatun kohta on Matteus 16 : 24­27, jossa käsitellään Jeesuksen seuraamista. LÖYSITKÖ TEKSTISTÄ UUDEN NÄKÖKULMAN? Sain sattumalta käsiini juutalaisen Uuden Testamentin tutkijan P. Lapiden kirjan, joka nosti esiin mielenkiintoisen näkökulman Jeesuksen oppilailleen antamaan kehotukseen itsensä kieltämisestä, ristin ottamisesta ja seuraamisesta. MITÄ HALUAT SAARNASSASI VIESTIÄ? Pohjoisen ulottuvuuden alueella asiat ovat sikäli hyvin, että täällä ei ole uhkana hengenvaara Kristuksen seuraamisen vuoksi. Toisin on monissa Lähi-idän, Afrikan ja Aasian maissa, joissa uhka on todennäköisempi. Meillä länsimainen vapaamielisyys näyttää toisenlaiset kasvot. Suvaitsevuuden nimissä ollaan vaatimassa irrottautumista kansamme kristillisestä perinnöstä, hienovaraisesti ja laillisesti. ONKO TEKSTISSÄ JOTAKIN VAIKEAA? Juuri edellä mainittu yhteiskunnallinen yhteys ja se, että jae 28 on jätetty evankeliumikirjan tekstistä pois. MIKSI KANNATTAA TULLA KIRKKOON KUULEMAAN SAARNAASI? Tuomiorovasti K. H. Seppälään liitetään tarina "pumpulin" naistyöntekijästä, jonka kerrotaan sanoneen: "Minun on Teitä niin mukava kuunnella, kun minä jo edeltäpäin laskettelen ulkoa, mitä Te tulette sanomaan". Mitenkähän Härmälässä? MINKÄ KIRJAN OLET VIIMEKSI LUKENUT? MITÄ HARRASTAT? Luen historiallisia kirjoja ja dekkareita. Nyt yöpöydällä on Erälehden n:o 6/06, joka on kesäkalastajan "käsikirja"! Harrastelen puukäsitöitä ja viimeksi yhdessä naapureiden sekä seurakuntien kiinteistöpalveluiden työntekijän Osmo Hiltusen kanssa rakensimme postilaatikkoryhmittymälle runkorakennelman. Nyt se on jo viimeisteltykin.

Härmälän seurakunnan kappalainen Juha Heikkilä saarnaa Härmälän kirkossa sunnuntaina 18. kesäkuuta kello 10.

AITOLAHDEN SEURAKUNTA

Messut sunnuntaisin Aitolahden kirkossa klo 10 18.6. konfirmaatiomessu, Juha Kivimäki, Ulla Luukkanen, Jaana Turunen 25.6. Pekka Luukkala, Petra Berghäll 9.7. Pekka Luukkala, Tuuli Muraja 16.7. Ulla Luukkanen, Tuuli Muraja 23.7. Kari Soukka, Tuuli Muraja 30.7. Juha Kivimäki, Kari Soukka, Tuuli Muraja 6.8. Pekka Luukkala, Tuuli Muraja Aitolahden vanhassa kirkossa Juhannuspäivä 24.6. klo 11, Kari Soukka, Petra Berghäll, kirkkokahvit nyyttikesteinä su 2.7. klo 10, kesäasukkaiden kirkkopyhä, Juha Vuorio, Tuuli Muraja, Partiolippukunta Tampereen Kotkien Weteraanisoittajat, perinteinen lähetyspolku. Lähetystyön nimikkokohteet Tansaniasta, Namibiasta ja Taiwanista ovat esillä polun varrella pieninä rukousalttareina. Kuljemme polun yhdessä messun jälkeen. Kirkkokahvit Pihakirkot to 6.7. klo 18.30 Paajanen, Kupintie 21 to 27.7. klo 18.30 Talvio, Tervakiventie 177, lauluyhtye MOT Illoissa pappina Pekka Luukkala. Tarjolla Sanaa ja kahvia.

Sirpa Koivu/ Kitti-projekti

Hervannan metsäkappeli sai talkootyönä puiset penkit sekä ristin. Puuseppä Juhani Korteniemi kantaa tekemäänsä ristiä. Kappeli siunataan maanantaina 19. kesäkuuta kello 17.

Hiljenny Hervannan metsäkappelissa

Reippailijat saavat yhden kesäisen käyntikohteen lisää, kun Hervannan metsäkappeli siunataan käyttöön maanantaina 19. kesäkuuta kello 17. Kappeli on tarkoitettu luonnossa liikkujien hiljentymiseen. Toki siellä voisi joskus järjestää metsäkirkkoja niin kuin Kaupissakin, kertoo Hervannan kirkkoherra Urho Koski. Seurakunnan lisäksi hankkeessa ovat mukana Pirkanmaan ympäristökeskus sekä Euroopan Unionin aluekehitysrahaston Kitti-projekti. Kappeli sijaitsee Hervantajärven luontopolun varrella, kallion laella. Siunaustilaisuuteen on järjestetty opastus, joka lähtee Hervannan kirkolta kello 16.15. Matkaa kertyy runsaat neljä kilometriä. Toinen lähtöpaikka on läjitysalueen kohdalla. Se on noin 700 metriä Salmenkallion tieltä Ruskontietä vasempaan. Lähtö on kello 16.45. Autolla tuleville lähin pysäköintipaikka on Hervantajärven uimarannan pysäköintialue. Tilaisuuteen kannattaa varata säänmukaiset varusteet. Polku kulkee mäkisen ja metsäisen maaston kautta.

HARJUN SEURAKUNTA

Messut sunnuntaisin 18.6. klo 10 Pispalan kirkossa, päivärippikoulun konfirmaatio, Riitta Laankoski, Rainer Backström, Mia Mätäsaho klo 10 Tesoman kirkossa, Rajalan leirin konfirmaatio, Jukka-Pekka Ruusukallio, Teuvo Suurnäkki, Lasse Kautto klo 18 Lielahden kirkossa iltamusiikki ja ehtoollinen, Teuvo Suurnäkki, Lasse Kautto la 24.6. Juhannuspäivä klo 10 Gaddin kappelin luona juhannusjumalanpalvelus, Riitta Laankoski, Matti Huotari, Sanna Ketola, Sotilaskotisisaret tarj. kirkkokahvit. Linja-autokuljetus: klo 8.30 Tahmelan Pikkolo ­ 8.40 Peurankallion palvelutalo ­ Pispalan tori ­ 8.50 Pispan palvelukeskus ­ 9.05 Lentävänniemen Talentti ­ 9.10 Lielahden Teboil ­ Lamminpään Siwa ­ 9.20 Rauhanportti-Myllypuronkatu ­ Haukiluomantie ­ Tuohikorventie ­ 9.30 Kalkun srk-talo

­ 9.35 Tesoman Länsitorin pysäkki ­ 9.45 Raholan vanhustentalot ­ Epilä. Paluukuljetus samaa reittiä 25.6. klo 10 Pispalan kirkossa, Satu Saarela-Majanen, VeliPekka Järvinen, Sanna Ketola klo 10 Tesoman kirkossa, Tiina Hallikainen, Teuvo Suurnäkki, Hanna-Riikka Inkeroinen klo 18 Lielahden kirkossa iltamusiikki ja ehtoollinen, Riitta Laankoski, Sanna Ketola 2.7. klo 10 Pispalan kirkossa, Marttisen leirin konfirmaatio, Taina Paajanen, Ritva-Leena Hirvonen, Ville Karhula klo 10 Tesoman kirkossa, Kivirannan leirin konfirmaatio, Sirkka Simonen, Rainer Backström, Sanna Ketola klo 18 Lielahden kirkossa iltamusiikki ja ehtoollinen, Tarvo Laakso, Suvi-Tuulia Raittinen 9.7. klo 10 Pispalan kirkossa, Pättiniemen leirin konfirmaatio, Ville Mielonen, Tarvo Laakso,

Sanna Ketola klo 10 Tesoman kirkossa, Ilkon leirin konfirmaatio, Outi Välimaa-Mustalahti, Jaani Vilkkilä, Ville Karhula klo 18 Lielahden kirkossa iltamusiikki ja ehtoollinen, Liisa Lindell, Hanna-Riikka Inkeroinen klo 14 Tuomiokirkossa, Isosaaren leirin konfirmaatio, Tarvo Laakso, Sanna Ketola 16.7. klo 10 Pispalan kirkossa, Pättiniemen leirin konfirmaatio, Teuvo Suurnäkki, Jaani Vilkkilä, Ville Karhula klo 10 Tesoman kirkossa, Matti Huotari, Suvi-Tuulia Raittinen klo 18 Lielahden kirkossa iltamusiikki ja ehtoollinen, Liisa Lindell, Hanna-Riikka Inkeroinen 23.7. klo10 Pispalan kirkossa, Ritva-Leena Hirvonen, Rainer Backström, Hanna-Riikka Inkeroinen klo 10 Tesoman kirkossa, Rautialan leirin konfirmaatio, Ville Aalo, Teuvo Suurnäkki,

Suvi-Tuulia Raittinen klo 18 Lielahden kirkossa iltamusiikki ja ehtoollinen, Teuvo Suurnäkki, Hanna-Riikka Inkeroinen 30.7. klo10 Pispalan kirkossa, Rainer Backström, Ritva­Leena Hirvonen, Lasse Kautto klo 10 Tesoman kirkossa, Aution leirin konfirmaatio, Kimmo Huilla, Jukka-Pekka Ruusukallio, Suvi-Tuulia Raittinen klo 18 Lielahden kirkossa iltamusiikki ja ehtoollinen, Jukka-Pekka Ruusukallio, Lasse Kautto 6.8. klo 10 Pispalan kirkossa, Rajalan leirin konfirmaatio, Jaani Vilkkilä, Taina Paajanen, Marko Koskinen klo 10 Tesoman kirkossa, Pättiniemen leirin konfirmaatio, Ville Mielonen, Riitta Laankoski, Suvi-Tuulia Raittinen klo 18 Lielahden kirkossa iltamusiikki ja ehtoollinen, Taina Paajanen, Suvi­Tuulia Raittinen

12

Kimmo Ahonen

www.tampereenseurakunnat.fi

tamisen voima ja 15.10. aiheena on oma sekä puolison suku. Lokakuun 29. päivänä luennon aiheena on hyvä seksi ja 5. marraskuuta mietitään, miten rakkaus toimii käytännössä. Kurssin loppujuhlaa vietetään 19. marraskuuta. Kurssiohjelmasta vastaavat Aitolahden seurakunta sekä puuhaihmiset Anne ja Antti Karhola, Maila ja Pekka Kettunen, Leena ja Pekka Luukkala sekä Marja-Liisa ja Seppo Salko.

Guy Peh Texasista. Tilaisuuksissa rukoillaan sairaiden puolesta. Järj. Katukappeli ja Hervannan seurakunta Nuorten aikuisten Timoteus-ilta keskiviikkoisin klo 18 kirkolla Evankeliumin ilta keskiviikkoisin klo 18.30 kirkolla

Kurssi maksaa 30 euroa pariskunnalta. Kurssilla on järjestetty lastenhoito, josta peritään 15 euron maksu koko kurssin ajalta. Iltapalasta kurssilaiset voivat maksaa vapaaehtoisen maksun.

Kaivaukset tarkentavat löytöjä Nokian kartanon kappelilla

PIRKANMAAN MAAKUNTAMUSEO jatkaa arkeologisia kaivauksia Nokian kartanonpuiston keskiaikaisella kappelinpaikalla. Kahden edellisen kesän tutkimuksissa paikalta on löytynyt muun muassa puurakennuksen jäännöksiä 1100-1200 -luvulta. Lisäksi noin 500 vuotta sitten tehtyyn kivikappeliin oli haudattu vastasyntynyt lapMiia Mätäsaho 2.7. Ilpo Pursiainen, Maija-Leena Anttila 9.7. Mirja Rautkoski, Antero Eskolin, Maija-Leena Anttila 16.7. konfirmaatiomessu, Ilpo Pursiainen, Antero Eskolin, Maija­ Leena Anttila 23.7. Antero Eskolin, Julia Tamminen 30.7. Ilpo Pursiainen, Julia Tamminen 6.8. Päivi Repo, Julia Tamminen Kesähartaudet keskiviikkoisin klo 18 12.7. Kuuselan palvelukoti, Nuolialantie 46, Antero Eskolin, Maija-Leena Anttila, 26.7. Petäjäkoti, Petäjäkuja 1, Ilpo Pursiainen, Julia Tamminen, 9.8. Härmälän kirkon piha, Valmetin soittokunta, joht. Matti Prepula, Juha Heikkilä, Julia Tamminen

Muut tapahtumat Pihakirkot 21.6. klo 19 Pälä, Peltokylänkatu 58, Järvinen, Ketola 28.6. klo 19 Mäkinen, Killerinkatu 20 a, Laankoski, Karhula 28.6. klo 19 Kylmäkoski, Ryydynkatu 4, Backsröm, Inkeroinen 29.6. klo 14 Pispan palvelukeskus, Simolankatu 4, Laankoski, Inkeroinen 5.7. klo 19 Lielahden kirkon piha, Laakso 6.7. klo 14.30 Kotipirtin palvelutalo, Käräjätörmä 12, Backström, Ketola 12.7. klo 19 Pispalanharju, Pyykkimetsä, Huotari, Raittinen 13.7. klo 14 Fanny- ja Ottokoti, Kornetinkatu 1, Huotari, Inkeroinen 19.7. klo 19 Kalkunviertotie 1-3, Suurnäkki, Inkeroinen 20.7. klo 14 Viertolakoti, Vallerinkatu 4, Hirvonen, Karhula 26.7. klo 19 Helminen, Simolankatu 11, Hirvonen, Kautto 27.7. klo 14 Pispan palvelukeskus, Simolankatu 4, Ruusukallio, Kautto 2.8. klo 19 Raiskionkatu 1, Ruusukallio, Mauri R. Mattila, Raittinen 3.8. klo 14.30 Kotipirtin palvelutalo, Käräjätörmä 12, Backström, Raittinen 9.8. klo 19 Saarenkärjenkatu 15, ranta, Vilkkilä, Raittinen 10.8. klo 14 Raholan vanhustentalot, Voionmaankatu 44-46, Laankoski, Raittinen Paikka sinulle Musiikkimatinea Pispalan kirkossa su 23.7. klo 16. Kanttori Ville Karhula pitää 60-vuotisjuhlansa merkeissä musiikkimatinean, jonka jälkeen syntymäpäiväkahvit. Mahdolliset muistamiset Tallinnan Peetelin ystävyysseurakunnan lasten musiikkikasvatuksen tukemiseen: Nordea 245938­2061, viestinä (EI VIITE) 7910 8192 "Ville Karhula 60". Silmukka on avoinna 1.­30.6. ja 31.7.­15.9. ma­to klo 10­14, pe suljettu. Kesäkeidas heinäkuussa Pispalan kirkolla, Silmukan tilat ja pihakeinu. Avoinna ma­pe klo 10­13. Poikkea kahville, lukemaan lehti ja tapaamaan muita. Tuo keitaalle ohjelmaideasi, toteutetaan se yhdessä! Diakoniatyöntekijä tavattavissa kesä­elokuussa ma­to klo 10­12, puh. 050 466 0699. Tesoman ruokailut jatkuvat 22.6. asti ja alkavat jälleen 21.8.

Lähetyksen kesäkerho 12.7. ja 2.8. klo 18 Lentävänniemen Talentissa. Raamattupiiri 10.7. ja 7.8. klo 14 Lentävänniemen Talentissa. Kirkontuvat suljettu 23.6.­20.8.

HERVANNAN SEURAKUNTA

Messut sunnuntaisin Hervannan kirkossa klo 11 18.6. Jukka Leino, Ilmo Käki, Martti Syrjäniemi. Päivärippikoulun konfirmaatio 24.6. Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus, Juhani Räsänen, Raimo Naumanen, Sannamaria Salli 25.6. Sinikka Kukulj, Juhani Räsänen, Sannamaria Salli 2.7. Urho Koski, Raimo Naumanen, Sannamaria Salli, Julkujärven rippikoululeirin konfirmaatio 9.7. Sinikka Kukulj, Urho Koski, Martti Syrjäniemi, Kivirannan rippikoululeirin konfirmaatio 16.7. Ari Paavilainen, Juhani Räsänen 23.7. Raimo Naumanen, Ari Paavilainen, Sannamaria Salli 30.7. Ilmo Käki, Raimo Naumanen, Sannamaria Salli 6.8. Ari Paavilainen, Ilmo Käki, Sannamaria Salli Muut tapahtumat Pihaillat keskiviikkoisin klo 17.30­18.15 kirkon sisäpihalla (sateella kirkossa tai kappelissa) Lähetyksen kesäpiirit kodeissa ti 4.7. klo 18 Raili Vesamäki, Muroleenkatu 14 A, Vuokko Krannila. ti 1.8. klo 18 Ritva ja Pentti Ilmari, Parkanonkatu 23 C 14, lähetyssihteeri Asko Alajoki. Nuorten ehtoolliskirkko su 2.7. ja 6.8. klo 20 kirkolla. Raamattuluento su 18.6. klo 10 kirkolla. Vepsän kielen käännösongelmia, raamatunkääntäjä Inka Pekkanen. Su 6.8. Kuinka kertoa uskostani toisille?, lähetyssihteeri Asko Alajoki. Raamattutunnit radioidaan Radio Deissä, Tampere 97,2 (vain Tampereen alueelle) joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 18.15. Evankelioimistapahtuma pe 16.­ la 17.6. Pe klo 19 Katukappeli, Insinöörinkatu 23, la klo 12 ja klo 18 Hervannan kirkko. Puhujana evankelista

Kesän Tuomas-messu kutsuu ylistämään sunnuntaina 18. kesäkuuta kello 18 Aleksanterin kirkkoon.

Asta Kettunen

Ensimmäiseksi kurssilla harjoitellaan parisuhteen vahvan perustan rakentamista.

Kurssille ilmoittaudutaan 15. elokuuta mennessä sähköpostitse: [email protected] tai p. 050 522 0620 iltaisin.

si. Alueelta ei aiemmin tiedetty muinaishautoja. Kaivajina on nokialaisia opiskelijoita. Tutkimukset tehdään yksityisalueella, joten niihin ei pääse tutustumaan ilman lupaa. Nokian kartanon on epäilty varhaisella keskiajalla kuuluneen Turun piispalle. Puistossa tehtiin kaivauksia myös vuonna 1931.

Valtakunnalliset lestadiolaisseurat Kalevan kirkossa su 18.6. klo 13 ja 18, ma 19.6. klo 12 ja 18 sekä ti 20.6. klo 12 ja 18. Nuortenilta kirkossa su 18.6. klo 20.30. Esikoislestadiolaiset ry. Sanan ja rukouksen ilta kirkon srk-sali, paritt. viikkojen ti klo 18.30. Rukouspiiri kirkon eteisessä sunnuntaisin klo 15 Varttuneelle väelle Kesäkerho eläkeikäisille keskiviikkoisin 26.7. saakka klo 13­14.30 Kalevan kirkon sali 1. Kahvi 1 . Tule rohkeasti mukaan iloiseen joukkoon! Tied. diakonissa Anne Joronen p. 050 345 1162. Diakoniatyössä kesä-, heinä- ja elokuussa keskitetty ajanvaraus tiistaisin klo 9­10.30 puh. 255 5404 tai 255 2480. Eläkeikäinen, lähde diakonian järjestämälle virkistysviikolle Ilkon kurssikeskukseen 11.­15.9. Hakemuskaavakkeita kirkolta ja diakoniatyöntekijöiltä. Hakuaika päättyy 18.8. Mukaan mahtuu 29 henkeä. Tied. Anna-Leena Mansukoski p. 050 571 3104.

HÄRMÄLÄN SEURAKUNTA

Messut sunnuntaisin Härmälän kirkossa klo 10 18.6. Juha Heikkilä, Maija-Leena Anttila 24.6. Juhannuspäivä sanajumalanpalvelus, Juha Heikkilä, Miia Mätäsaho 25.6. konfirmaatiomessu, Päivi Repo, Antero Eskolin,

Tuomas-arkisto

KALEVAN SEURAKUNTA

Messut ja jumalanpalvelukset sunnuntaisin 18.6. klo 10 Pispalan Sottiisin juhlamessu kirkossa la 24.6. klo 10 jumalanpalvelus kirkossa, Tapio Virtanen, Kati Eloranta, Sari Oksavuori 25.6. klo 10 Kaupunkirippikoulun konfirmaatiomessu kirkossa, Veli-Pekka Ottman, Olavi Salminen, Sari Oksavuori 2.7. klo 10 Isosaaren leirin konfirmaatiomessu kirkossa, Salla Häkkinen, Eliina Lepistö 2.7. klo 12 jumalanpalvelus Lapinniemen kappelissa, Pekka Paakkanen, Eliina Lepistö 9.7. klo 10 Rajalan leirin konfirmaatiomessu kirkossa, Kati Eloranta, Eliina Lepistö 16.7. klo 10 Torpan leirin konfirmaatiomessu kirkossa, Harri Luoma, Eliina Lepistö 23.7. klo 10 messu kirkossa, Pekka Paakkanen, Tapio Virtanen, Eliina Lepistö 30.7. klo 10 messu kirkossa, Tapio Virtanen, Pekka Paakkanen, Eliina Lepistö, Sari Oksavuori 6.8. klo 10 messu kirkossa, Veli-Pekka Ottman, Tapio Virtanen, Eliina Lepistö, Sari Oksavuori 6.8. klo 12 jumalanpalvelus Lapinniemen kappelissa, Olavi Salminen, Sari Oksavuori Muut tapahtumat Pihakirkko ke 21.6. klo 18 Osmonpuisto, Olavi Salminen ke 9.8. klo 17 Koivupirtti, Mutkakatu 48, Harri Luoma to 10.8. klo 17.30 Veljeskoti, Kenttäkatu 17, Harri Luoma

MESSUKYLÄN SEURAKUNTA

Messut sunnuntaisin Messukylän kirkossa klo 10 18.6. konfirmaatio, Ari Rantavaara, Pekka Syrjäniemi 24.6. Juhannuspäivä klo 10 Messukylän vanhassa kirkossa sanajumalanpalvelus, Juha Kauppinen, Hanna Kataja. 25.6. Aaro Eerola, Seppo Naarajärvi. 2.7. konfirmaatio, Anne-Maarit Rantanen, Seppo Naarajärvi. 9.7. konfirmaatio, Kaisa Yrjölä, Lari Kettunen. 16.7. konfirmaatio, Juha Kauppinen, Hanna Kataja. 23.7. konfirmaatio, Jari Pulkkinen, Pekka Syrjäniemi. 30.7. konfirmaatio, Tuula Haavisto, Lari Kettunen. 6.8. konfirmaatio, Ilmari Karjalainen, Hanna Kataja. Kivikirkon Messu sunnuntaisin klo 18 Messukylän vanhassa kirkossa. Muut tapahtumat Kesäkirkot ti 6.6. klo 19 Haiharan punainen tupa ke 14.6. klo 18 Lahdensivun koti

Kesän Tuomas-messu kutsuu ylistämään

Ensi sunnuntain Tuomas-messussa 18. kesäkuuta koko luomakunta yhtyy ylistykseen. Samalla messu päättää kevätkauden ja siunaa messulaiset kesän viettoon. ­ Kauneus ympärilläni ja moni elämäni ilonaihe muuttuu itsestäänselvyydeksi, kiitos haalistuu. Kuitenkaan minulla ei ole mitään sellaista, jota en olisi saanut lahjaksi. Kesämessussa saan muun luomakunnan kanssa kiittää Jumalaa Hänen ehtymättömästä hyvyydestään meitä luotujaan kohtaan, sanoo messun kokoaja Pirjo Kostiainen. ­ Tule sinäkin, jonka aamut avautuvat toivottomuuteen ja ylistäminen tuntuu ylivoimaiselta. Tule rippiäidin tai -isän palveltavaksi, tuo pyyntösi ja vaikeat asiasi yhteiseksi rukoukseksi sekä ota vastaan pyhä ehtoollinen. Jumala ruokkii jokaisen ajallaan. Messussa saarnaa Ritva-Leena Hirvonen ja liturgina palvelee Timo Takala. Musiikista huolehtivat Tuomas-orkesteri ja -kuoro Timo Saarisen ja Kristiina Tanhua-Laihon johdolla. Tuomas-messu järjestetään Aleksanterin kirkossa kello 18.

13

Tampereen seurakuntien tapahtumia 16.6.­11.8.2006

Suomen mestarit ja Idols-voittaja puuhaavat vettä Gambiaan

NUORTEN MIESTEN KRISTILLI NEN YHDISTYS kerää vesilahjaa gambialaisille. Gambian NMKY:n nuorille toimitetaan suomalaista pullovettä myytäväksi. Myyntituloilla nuoret rahoittavat paikallisen NMKY:n toimintaa sekä omaa toimeentuloaan ja opintojaan. ­ Gambia on yksi maailman köyhimmistä maisto 15.6. klo 18 Linnainmaan srk-keskus ke 21.6. klo 13 Kaukaharjun palvelutalo ke 21.6. klo 14 Takahuhdin palvelukeskus ti 4.7. klo 19 Sininauhakoti ke 5.7. klo 13 Messukylän srk-koti ke 12.7. klo 14 Varsankatu 3 ke 19.7. klo 19 Hevoshaankatu 5 to 20.7. klo 18 Pasanen, Hamarinkatu 10 ti 25.7. klo 19 Kaukajärven srk-koti ke 26.7. klo 19 Takahuhdin srk-koti ti 8.8. klo 19 Ylisenkatu 6 ke 9.8. klo 14 Takahuhdin palvelukeskus to 10.8. klo 18 Vehmaisten srk-koti ke 16.8. klo 19 Uudenkylän srk-koti Herättäjän seurat ke 5.7. klo 19 Messukylän vanha kirkko, Jaakko Löytty, Antti Saarelma, Ari Rantavaara. Vanhusten virkistysviikko 24.­28.7. Ilkossa. Ilm. p. 050 554 5315, Martta Honkonen. Rukouspyyntöjä voit lähettää kirjeitse osoitteella: Messukylän seurakunta/ rukouspalvelu, PL 226, 33101 Tampere

ta. Nuoret tarvitsevat työtä ja koulutusta. Gambian NMKY aikoo myydä noin 40 000 pulloa vettä vuodessa. Kyse on aktiivisesta kehitysavusta, jossa autettavia autetaan auttamaan itse itseään, toteaa Suomen Suomen NMKY:n Liiton varapuheenjohtaja Markku Sointu Pirkkalasta. Tampereen NMKY on

(ei, 5.7 ja 2.8.) ja Aleksanterin kirkko to 6.7. ja 3.8. klo 18.30 Kesätuokio ja kahvit keskiviikkoisin klo 12.30 Aleksanterin kirkossa 14.6. Markku Antola ja Liisa Luukkala 21.6. Marja-Leena Pukema ja Kirsi Mäki 28.6. Kirsi Mäki 5.7. Säde Siira ja Kirsi Mäki 12.7. Marja­Leena Pukema ja Liisa Luukkala 19.7. Martti Lammi 26.7. Säde Siira ja Liisa Luukkala 2.8. Katriina Hallikainen ja Liisa Luukkala 9.8. Markku Antola ja Liisa Luukkala Kesäraamattupiiri torstaisin klo 19 Kirkontupa, Mustanlahdenkatu 21 A 22.6. Gal. 5, Kristityn vapaus, Säde Siira 29.6. Gal. 6, Kantakaa toistenne kuormia, Säde Siira 6.7. Ef. 1, Pelastussuunnitelma, Martti Lammi 13.7. Ef. 2, Kristus yhdistää, Matti Hakala 20.7. Ef. 3, Kristuksen salaisuus, Säde Siira 27.7. Ef 4, Seurakunnan luonne, Säde Siira 3.8. Ef. 5, Valon lapsina, Katriina Hallikainen 10.8. Ef. 6, Taistelu pahaa vastaan, Markku Antola Varttuneelle väelle Eläkeläisten virkistysviikko Ilkossa, Kangasalla 21.­25.8. Leirimaksu 75 / 2 hh. Hakuaika päättyy 30.6. Ilm. Kaisu-Leena Taulu p. 050 554 2428 Uusia kortteja lähetyksen hyväksi on saatu myyntiin. Tekijät Aulis Raunio ja Kirsti Löytty. Kukka-, lintu- ja joulukortteja. Hinta 1 ja 1,5 . Tied. Säde Siira p. 050 3010 278 ja Irmeli Merikanto p. 0400 697 881 24.6. juhannuspäivä, Tero Matilainen, Kaisa-Liisa Pirkkanen 25.6. sanajumalanpalvelus, Tero Matilainen, Kaisa-Liisa Pirkkanen 2.7. kesäasukkaiden kirkkopyhä, Tero Matilainen, Saija Siuko, kirkkokahvit 9.7. Tero Matilainen, Annukka Vannas 16.7. Tero Matilainen, Annukka Vannas 23.7. sanajumalanpalvelus, Lasse Östring, Annukka Vannas 30.7. Lasse Östring, Annukka Vannas 6.8. Lasse Östring, Annukka Vannas Muut tilaisuudet Ijästen terveiset Taiwanista ti 20.6. klo 18 Kämmenniemen kerhohuone, srk-piirien kesätapaaminen Kesäpyhäkoulu su 2.7. klo 15 Petäänrannassa, Petääjärventie 90. Uimapuvut mukaan, aikuisten vesijuoksu samaan aikaan! Kämmenniemi-Värmälän srk-piiri vierailee Kotilinnassa ti 4.7. klo 13 Lähetystyön rukouspiiri ke 5.7. ja 2.8. klo 19 Ala-Korpulan vanhassa pirtissä, Syväjärventie 231 Pihakahvit ja runohetki ti 11.7. Kotilinnassa klo 13 Teiska-Partion kesäleiri Riihilammella 20.­23.7. Kesämyyjäisiä su 2.7. klo 11 srk-koti, kesäasukkaiden kirkkopyhän yhteydessä, järj. Kirkonseudun srk-piiri pe 14.7. klo 19 Helmi ja Antti Marjamäki, Löytänäntie 422, järj. Jutilan srk-piiri Matti Hannula 30.7. Marita Hakala, Esa Eerola, Matti Hannula, Tuomas Laatu 6.8. Olli Hallikainen, Esa Eerola, Matti Hannula, Tuomas Laatu Muut tapahtumat Viikkomessu Vanhassa kirkossa to klo 12 22.6. Asko Peltonen, Matti Hannula 29.6. Asko Peltonen, Matti Hannula 6.7. Mervi Ulmanen, Matti Hannula 13.7. Asko Peltonen 20.7. Marita Hakala, Matti Hannula 27.7. Mervi Ulmanen, Matti Hannula 3.8. Olli Hallikainen, Matti Hannula 10.8. Olli Hallikainen, Tuomas Laatu Aamurukous su 9­9.45 sakastin yläkerrassa jumalanpalveluksen puolesta. Palatsiseurakunnan ehtoollisen vietto su 6.8. klo 18.30 Vanhassa kirkossa. Mukana Mervi Ulmanen Diakonian kolehtivarat Kriisissä olevien seurakuntalaistemme auttamiseen Nordea 245938­2061. Kiitos lahjoituksestasi!

Lentopallon suomenmestaruusjoukkue Isku-Volley on mukana puuhaamassa vesikeräystä Gambiaan. Mukana hankkeessa on myös Idols-tähti Ilkka Jääskeläinen.

saanut mukaan hankkeeseen lentopallon suomenmestaruusjoukkueen IskuVolleyn. Hanketta rahoitetaan myös järjestämällä konsertteja yhdessä tamperelaisten musiikin ammattilaisten kanssa. Tampereella mukana on muun muassa Idols-voittaja Ilkka Jääskeläinen yhdessä veljensä Heikki Jääskeläisen kanssa.

Koivistonkuja 5, Jussi Mäkinen, Katariina Vuorinen 19.7. klo 18 Minna ja Hannu Kuronen, Kelohongankatu 10, Sami Tammisalo, Katariina Vuorinen 26.7. klo 18 Muotialan palvelutalo, Muotialantie 23, Sami Tammisalo, Katariina Vuorinen 2.8. klo 18 Rauni ja Timo Rantala Lampitie 4, Jorma Satama 9.8. klo 18 Päivi ja Juha Pehkonen, Nekalantie 12, Jorma Satama 16.8. klo 18 Nekalan siirtolapuutarha, Muotialantie 43, Jussi Mäkinen, Veikko Myllyluoma Koulunsa aloittavien siunaaminen su 13.8. klo 18 Nekalan srk-talo, Jorma Satama, Veikko Myllyluoma, lastenohjaajat

Luentosarjoista, retriiteistä, aikuisrippikouluista, vertaisryhmistä ja muusta toiminnastamme tietoa oppilaitosten ilmoitustauluilta sekä kotisivuiltamme: www.tampereenseurakunnat.fi/ opiskelijatyo

Pertti Flinck

lippu 43 . Ilmoittautumiset Elvi Koskinen, p. 050 3371728. Aitolahden seurakunnan matka Yyteriin nuorille. Koko päivän retket beachille 13.7. ja 9.8. Tied. nuorisotoimistosta p. 219 0377 Pyynikin seurakunta järjestää matkan Porkkalaan ke 19.7. Lähtö Pyynikintorin kellon alta klo 8 ja paluu samaan paikkaan n. klo 18. Hinta 50 sis. opastuksen, kahvit, lounaan ja matkan. Ilm.ja tied. p. 219 0522. Kesävirkistystä perheille Kukkolassa 23.­26.7. Vapaita paikkoja jäljellä, ilmoittaudu p. 050 433 3693 tai marita.hakala@tampere­ evlsrk.fi. Mukana Marita Hakala ja Heidi Lappalainen. Aikuiset

OPPILAITOSTYÖ

Hengenpelastajia tarvitaan kesälläkin!

Verenluovutus Tampereen keskustassa käy vaivattomasti lounastauolla tai työpäivän jälkeen, kun Seurakuntien talon Näsin salissa järjestetään joukkoverenluovutus tiistaina 27. kesäkuuta kello 13­17.30. Seurakuntien talon osoite on Näsilinnankatu 26. Veripalvelu toivoo, että verenluovuttajat aktivoituvat entisestään kesällä. Verivarastot ovat huvenneet, kun luovuttajia on käynyt keväällä normaalia vähemmän. Samanaikaisesti sairaalat ovat käyttäneet verivalmisteita runsaasti purkaessaan leikkausjonoja ennen lomia. Suurin tarve on edelleen yleisimmästä eli A+veriryhmän verestä. Peräti 38 prosenttia suomalaisista kuuluu tähän ryhmään. Myös O-veriryhmän luovuttajista on pulaa. Verenluovuttajaksi kelpaa terve aikuinen. Luovuttajille tarjotaan pullakahvit ja mehua. Ota luovuttajakortti tai henkilötodistus mukaasi. Lisätietoja verenluovutuksesta: www.veripalvelu.fi.

Luovuta verta Seurakuntien talossa

ENGLISH SERVICE VIINIKAN SEURAKUNTA

Messut sunnuntaisin Nekalan srk-talossa klo 10 18.6. Sami Tammisalo, Ismo Kunnas, Veikko Myllyluoma, mukana nimikkolähetit Päivi, Teppo ja Lenno Mäki, lähetystilaisuus 24.6. Juhannuspäivä Jorma Satama, Ismo Kunnas, Katariina Vuorinen 25.6. Ismo Kunnas, Jorma Satama, Katariina Vuorinen 2.7. Jorma Satama, Ismo Kunnas, Katariina Vuorinen 9.7. Jussi Mäkinen, Jorma Satama, Saara Syrjäniemi 16.7. Jussi Mäkinen, Katariina Vuorinen 23.7. Sami Tammisalo, Jorma Satama, Katariina Vuorinen 30.7. Jorma Satama, Sami Tammisalo, Katariina Vuorinen 6.8. Jorma Satama, Veikko Myllyluoma Muut tapahtumat Pihakirkot 24.6. Juhannuspäivä klo 18 Nekalan siirtolapuutarha, Ismo Kunnas, Katariina Vuorinen 5.7. klo 18 Nekalan srk-talo, Jorma Satama 12.7. klo 18 Mirkun koti, With Holy Communion in the Old Church of Tampere, Vanha kirkko, Keskustori every sunday at 4 p.m. The International Congregation of Christ the King Tampere (ICCK). Exceptions July 9 and August 13 there will be a Service of the Word.

PYYNIKIN SEURAKUNTA

Aleksanterin kirkko on avoinna joka päivä klo 11­17 Messut sunnuntaisin Aleksanterin kirkossa klo 10 18.6. konfirmaatiomessu, Martti Lammi, Markku Antola, Liisa Luukkala 24.6. Juhannuspäivä Säde Siira, Kirsi Mäki 25.6. Sami Uusi-Rauva, Säde Siira, Kirsi Mäki 2.7. Martti Lammi, Säde Siira, Kirsi Mäki 9.7. Markku Antola, Säde Siira, Kirsi Mäki 16.7. Säde Siira, Markku Antola, Liisa Luukkala 23.7. Konfirmaatiomessu, Martti Lammi, Säde Siira, Kirsi Mäki 30.7. Hannu Ruuskanen, Säde Siira, Liisa Luukkala 6.8. Karjalan sivistysseuran juhlamessu, Katriina Hallikainen, Liisa Luukkala 13.8. Markku Antola, Katriina Hallikainen, Henna Ala­Mikkula Muut tapahtumat Ylistyksen ja rukouksen ilta ke klo 18.30 Kirkontupa, Mustanlahdenk. 21 A

YHTEINEN TOIMINTA

Kesäterassi Seurakuntien talo, 2. krs to klo 14 22. ja 29.6. Asko Peltonen 6.7. Mervi Ulmanen 13.7. Asko Peltonen 20.7. Marita Hakala 27.7. Mervi Ulmanen 3. ja 10.8. Olli Hallikainen,

TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA

Messut Tuomiokirkossa klo 10 18.6. Torpan leirin konfirmaatio, Marita Hakala, Matti Hannula la 24.6. juhannuspäivä; Asko Peltonen, Mervi Ulmanen, Matti Hannula 25.6. Mervi Ulmanen, Asko Peltonen, Matti Hannula 2.7. Esa Eerola, Asko Peltonen, Matti Hannula 9.7. Havsgården leirin konfirmaatio, Antero Niemi, Matti Hannula 16.7. Esa Eerola, Asko Peltonen, Matti Hannula 23.7. Rajalan leirin konfirmaatio, Mervi Ulmanen,

SVENSKA FÖRSMLINGEN

Gudstjänst i Gamla kyrkan varje söndag kl 10.30. För annan verksamhet se Kyrkpressen, eller ring oss på 219 0298.

MATKAT/RETKET

Pyynikin seurakunta järjestää teatterimatkan Turun Samppalinnaan ke 5.7. katsomaan Viulunsoittaja katolla -musikaalia. Lähtö Keskustorin Vanhalta kirkolta kello 10.30. Matkat, lounas ja

TEISKON SEURAKUNTA

Messut sunnuntaisin Teiskon kirkossa klo 10 18.6. konfirmaatio, Lasse Östring, Tero Matilainen, KaisaLiisa Pirkkanen,

14

www.tampereenseurakunnat.fi

Läskipalloturnaus tutustuttaa Viipurin perheprojektiin

­ HAALI KASAAN JOUKKUE JA LÄH DE VIIPURIIN pelaamaan läskipalloa. Samalla pääset tutustumaan Viipuri-projektiin ja paikalliseen luterilaiseen seurakuntaan, innostaa Viipuri-projektin työntekijä Teija Halkola. Läskipallon "MM-kisat" pelataan Viipurissa 26­27. elokuuta ja mukaan etsitään kuuden hengen joukkueita sekä kannustajia. ­ Joukkueet voivat olla

Helatorstaina kampanja esittäytyi Mahdollisuuksien torilla Tampereella. SASK:n teltalla sai arvuutella, missä maassa lenkkikengät oli tehty. Kenkiä esitteli kampanjatiedottaja Anna Berghäll.

työtiimejä, harrastusryhmiä tai ystäväporukoita. Sekajoukkueet tai ikä eivät ole ongelma, vaan kysymys on leikkimielisestä hassuttelulajista. Läskipalloa pelataan kuin jalkapalloa, mutta jumppapallolla ja pienemmällä kentällä. Tampereen seurakunnat on mukana sosiaalisen vahvistamisen hankkeessa, joka tukee heikossa asemassa olevia lapsia, nuoria ja perheitä Viipurissa. Yhteistyössä

ovat seurakuntien nuorisotyö sekä diakoniatyö, Setlementtinuorten liitto, Rientolan Setlementti sekä Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Viipuriin on perustettu perhetukikeskus, josta perhe voi hakea turvaa ja apua kriisitilanteessa. ­ Olemme tehneet ennaltaehkäisevää katulapsityötä erilaisissa ryhmissä. Perhetyö nivoutuu myös kaduilla elävien sekä orpojen lasten

elämään. Viikonlopun matka maksaa noin 115 euroa hengeltä ja siihen sisältyvät matkat, viisumit, yöpyminen Viipuri-hotellissa, aamiainen ja päivällinen. Sunnuntaina on mahdollisuus osallistua kaksikieliseen messuun ja päästä kuuntelemaan tamperelaisen Laulu-Lintuset -kuoron esitystä. Ilmoittautumiset Teija Halkolalle heinäkuun alkuun mennessä sähköpostitse: teija.halkola@setlementtinuore t.fi ja p. 050/ 358 4674.

Ruokailu Seinäjoella, teatteri ja "yöpala" Juustoportissa. Hinta 55 (maksetaan etukäteen). Retkellä mukana pastori Tuula Haavisto ja diakonissa Eliisa Ala-Kuusisto. Ilm. 31.7. mennessä p. 219 0598. Messukylän seurakunta järjestää matkan Naantaliin to 21.9. Lähtö klo 8 Vanha kirkko, paluu n. klo 19. Ohjelma: Aamukahvit, lounas, merikaupungin nähtävyyksiin tutustuminen ja kahvit. Hinta 50 . Retkellä mukana diakonissat Virpi Pohjanen ja Eliisa Ala­ Kuusisto. Ilm. 1.9. mennessä p. 219 0598.

Monikulttuurisia mahdollisuuksia Parasta Lapsille ry:n kesäleireillä

Kaikki maahanmuuttajat eivät osaa pelata mölkkyä. Kaikilla monikulttuurisilla perheillä ei ole suomalaisia tuttuja. Kaikki maahanmuuttajat eivät ole paistaneet tikkupullaa nuotiolla. Parasta Lapsille ry etsii luotettavia huipputyyppejä ohjaajiksi kesän leireille. Lisätietoja: www.parastalapsille.fi tai puhelin 09 350 8630. Tampereen osaston yhdyshenkilö on Pirjo Sillman.

MUMMON KAMMARI

Vapaaehtoisen vanhustyön keskus Kyläpaikka kaikenikäisille Otavalankatu 12 A (Rautatienkadun risteys) verkkolehti: www.aamulehti.fi/ mummonkammari sähköposti: [email protected] Avoinna juhannukseen asti. Lähimmäisavun välitys vanhuksille ma­ke 8.30­12 p. 219 0711 Kyläpaikka ma 10­13 Äiti Teresan peittotalkoot. Toimisto ma­ke 8.30-15 p. 2190 455 Juhannuksesta heinäkuun loppuun asti suljettu Elokuussa: Lähimmäisavun välitys vanhuksille ma­pe 8.30­12 p. 219 0711. Kyläpaikka ma 10­13 Äiti Teresan peittotalkoot. Toimisto ma­pe 8.30­15 p. 219 0455

Hyvää kesää t. Mummon Kammarin väki

Janne Ruotsalainen

LASTEN KATEDRAALI

Finlaysonin kirkossa, Puuvillatehtaank. 2. Kirkkovartit klo 10­18 (paitsi lauantai-iltapäiväisin kirkollisten toimitusten aikana) 31.8. asti. Heinä-elokuussa 5-vuotiaiden juhlahartaus sunnuntaista perjantaihin klo 17.

Kampanja kannustaa ostamaan reiluja palloja

"Reilu peli, samat säännöt" -kampanjan tavoitteena on parantaa työoloja kehitysmaiden urheiluvälineteollisuudessa, erityisesti jalkapallojen teossa. Kesällä kampanja näkyy monissa tapahtumissa. Kaksivuotisen kampanjan järjestävät Suomen Palloliitto, Reilun kaupan puolesta ry. (Repu) ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK. Yksi tavoitteista on lisätä Reilun kaupan pallojen käyttöä seuroissa, aluksi junioritasolla. Jalkapallon ompeleminen on vaativaa käsityötä: 32 palasesta syntyy jalkapallo noin 700 pistolla. Aikuisetkaan ompelijat eivät saa tavanomaisesta tuotannosta kohtuullista toimeentuloa. Pakistanissa ja Intiassa jalkapalloja ommellaan alle 30 sentin päiväpalkalla. Lapsityövoimaa käytetään palloteollisuudessa varsinkin Intiassa. Neljä viidestä maailman jalkapallosta valmistetaan Pakistanissa. Reilun kaupan jalkapallojen valmistajat eivät käytä lapsityövoimaa ja maksavat työntekijöilleen kohtuullisesti. Nämä pallot eivät ole muita kalliimpia, ja valikoimissa on myös lentopalloja.

Jalkapallolla on Suomessa puoli miljoonaa harrastajaa. Taustatietoja: http://www.sask.fi/lehti/lehti2006/index. htm, http://reilupeli.sange.fi/ ja http://www.liike.fi/uutiset/06/m/lyhyet. shtml.

SEURAKUNTIEN MUSIIKINOPETUKSEN MUSIIKKILEIKKIKOULUT

Syyskausi 2006 alkaa viikolla 36. Ilmoittautumiset ja lukujärjestykset www.tampereenseurakunnat.fi

LÄHETYSKAUPPA TASKU

Kauppakatu 13, p. 219 0420. Avoinna ma­pe klo 10­17 (heinäkuussa klo 10­14). Kauniita lahjoja ja yksilöllisiä kortteja kesän juhliin. Käsitöitä mökille ja tuliaisiksi.

KRISTILLISET JÄRJESTÖT

ESIKOISLESTADIOLAISET RY Perinteiset lestadiolaisseurat Kalevan kirkossa - su 18.6. klo 13.00 ja 18.00 - ma 19.6. klo 12.00 ja 18.00 - ti 20.6. klo 12.00 ja 18.00 Saarnaajat tulevat lestadiolaisuuden syntysijoilta Ruotsin lapista. Kaikki ovat sydämellisesti tervetulleita! HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS Ke 5.7. klo 19 seurat Messukylän Vanhassa kirkossa. Herättäjäjuhlat 7.-9.7. Ylivieska SLEY Luther-talo, Pellavatehtaank. 19/ Kesäkoti Toimela, Toimelank. www.sley.fi Maanantaisin klo 20-21 (kesä-elokuussa) Kaupunkiraamis, aiheena Luukkaan evankeliumi. Sään mukaan Koskipuistossa/Luthertalolla. Tied. Terhi, puh. 0400 801 452. Su 23.7. klo 11 Messu Luthertalolla, Kortelahti, Laivuori. Toimelan kesä: Keskiviikkoisin parittomilla viikoilla klo 13 Varttuneen väen kesäpiiri, tied. Kauko Laivuori, puh. 050 558 5220. Joka keskiviikko klo 18.30 Kesäraamattupiiri, aiheena, 2. Korinttilaiskirje. Toimela avoinna virkistäytymistä, kahvittelua, makkaranpaistoa ym. varten 7.6.-29.6., 5.-9.7. ja 2.-12.8. seuraavasti: Ke klo 12-21, Kesäraamattupiiri klo 18.30-19.30, sauna klo 19.30-21, To klo 17-21 Munkki-ilta, sauna, Pe klo 17-21 Lätty-ilta, sauna, La klo 12-18, keittoa tarjolla klo 13-15, sauna tarpeen mukaan. Su klo 12-15, kahvi klo 13-14. To-pe klo 20 Iltahartaus, La-su klo 14 Laulu-/ hartaushetki. 23.-25.6. Kokkojuhla ja juhannusleiri, 21.-23.7. Nuorten aikuisten leiri. Miten löydät Toimelaan: Aja Tampereen keskustasta n. 4 km Teiskontietä Jyväskylän suuntaan, käänny ennen golfkenttää liikennevaloissa vasemmalle Toimelankadulle. Aja n. 2 km kunnes Toimelan kyltti näkyy vasemmalla. Tervetuloa! TAMPEREEN RAUHANYHDISTYS Nekalankulma 1 www.tampereenrauhanyhdistys. fi Seurat sunnuntaisin klo 18, sekä keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 19. Heinäkuussa ei lauantaiseuroja. Su 18.6. Tampereen Ry:n kesäseurat Sahalahden kirkossa (ei seuroja ry:llä). La 24.6. klo 18 seurat. Ke 28.6.-su 2.7. ei seuroja (suviseurat)

40 , lapset iästä riippuen 16­30 , alle 2 v. ilmaiseksi, sis. matkat, majoituksen, ruokailut ja ohjelman. Harjun seurakunnan järjestämälle Saarenmaan retkelle 3.­6.8. muutama peruutuspaikka jäljellä! (250 ) Tied. Risto Itämetsä 0500 737 128. Harjun seurakunta järjestää retken Kangasalle ke 30.8. Lähtö klo 8 Länsitorin pihasta. Hinta 45 , sis. kuljetus, oppaat, lounas Mobilian noutopöydästä. Ohjelmassa mm. Kangasalan kirkko, Liuksialan, Vääksyn ja Vehoniemen maisemiin tutustuminen, opastettu näyttely "Valoa yössä ­ taksi

100 vuotta". Paluumatkalle lähdetään n. klo 16.30. Ilm. 21.8. mennessä, puh. 219 0341. Tied. Arja Tikka puh. 050 593 6455. Tuomiokirkkoseurakunta ja Härmälän seurakunta järjestävät yhteisen diakonisen perheleirin Kangasalla, Heinäkalliossa 2.­3.9. Etusijalla ovat näiden seurakuntien alueilla asuvat yksinhuoltajien ja työttömien perheet. Ohjelmassa mukavaa yhdessäoloa, musiikkia ja hiljentymistä luonnon keskellä. Tied. ja ilm. viimeistään 4.7. diakoniatyöntekijä Pirjo Heikkiselle, puh. 050 322 1398. Hinta aikuinen 10 ,

lapsi (6 ­ 12v) 5 , nuoremmat ilmaiseksi. Yhteiskuljetus. Pyynikin seurakunta järjestää matkan Puolaan 5.­10.9. Pirkkalasta lento Varsovaan, josta bussilla Lodziin ja Krakovaan. Paluulento Varsovasta Helsinkiin, josta bussikuljetus Tampereelle. Hotellimajoitus 2 hh, sis. puolihoito, matkat, kuljetukset, opastus, sisäänpääsyt 790 . Tied. Antti Punkari, p. 050 525 8536, tai Elvi Koskinen, p. 050 337 1728. Messukylän seurakunta järjestää retken Seinäjoelle "The sound of music"musikaaliin pe 8.9. Lähtö klo 15 Vanhan kirkko, paluu n. klo 01.00. Ohjelma:

www.tampereenkirkkosanomat.fi Kustantaja: Suomen Kirkko-Mediat Oy, 50. vuosikerta Päätoimittaja: Marja Rautanen, [email protected] Toimitussihteerit: Kirsi Airikka, [email protected] ja Asta Kettunen, [email protected]

Toimittaja: Eva Wäljas, [email protected] Toimitus: Tampereen ev. lut. seurakuntien viestintä, [email protected], puh. 219 0324 ja 219 0275 Jakelu: 219 0236, fax: 219 0388. Osoite: Seurakuntien talo, Näsilinnankatu 26, PL 226, 33101 Tampere. Toimitusneuvosto: Tuija Malkavaara, Liisa Heinänen, Timo Sinisalo ja Antti Saarelma. Taitto: Suomen Kirkko-Mediat Oy llmoitusmyynti: Kotimaa-yhtiöt, PL 279, 00181 Helsinki, Tuula Vitamo-Lindström, 0207 54 2309, fax: 0207 54 2343.

Ilmoitusvalmistus: Anna-Riikka Koski, puh. 0207 54 2284, [email protected] Huom! s-postiviesteihin maininta Tampereen Kirkkosanomat Tilaukset: [email protected], puh. 0207 54 2333, fax: 0207 54 2342. Jakelu: Posti Painosmäärä: 116 000 kpl Painopaikka: Sanomapaino Oy, Hämeen Paino Oy, Forssa Seuraavat lehdet ilmestyvät: 11.8. (toimituksen aineisto 26.7. ja kaupalliset ilmoitukset 28.7. mennessä) sekä 25.8. (toimituksen aineisto 9.8. ja kaupalliset ilmoitukset 11.8. mennessä).

15

Eva Wäljas

Pyhäkoulut tarjoavat lapsille turvaa ja voimaa arjen murheiden keskellä. Vuoden alusta Kupanitsassa on toiminut viisi pyhäkoulua, joissa käy viikoittain noin sata lasta.

Viinikan seurakunta tukee pyhäkoulutyötä Kupanitsassa

Viinikan seurakunta järjesti keräyksen Kupanitsan pyhäkoululaisten hyväksi. Tarmokkaat nuoret keräsivät vaatteita ja rahaa vuoden päivät. Toukokuussa he veivät lahjoitukset Inkerinmaalle, Kupanitsan lapsille.

Nekalan seurakuntatalon pihassa käy varhaisena helatorstain aamuna kova kuhina. Kuuden nuoren joukko lastaa pikkubussin peräkärryyn suuria jätesäkkejä, joiden sisällä on vaatteita, leluja, kenkiä, hammasharjoja ja pelejä. Tavaroita on kerätty koko vuosi, ja vihdoin on aika toimittaa ne perille määränpäähänsä, Kupanitsan lapsille Inkerinmaalle. ­ Näitä vaatteita ovat lahjoittaneet lukuisat seurakuntalaiset. Meidän tehtävämme oli lajitella ja pakata vaatteet. Osan myimme kirpputoreilla ja annoimme tuoton keräykseen, kertoo Valtteri Kuhmonen. ­ Olihan siinä hommaa, mutta nyt kun näkee tämän tavarapaljouden, niin kyllä kannatti, hän iloitsee. Kupanitsa-hanke sai alkunsa, kun Viinikan seurakunnan työntekijät kävivät Keltossa. Inkeriläisten kohtalot koskettivat ryhmäläisiä ja pakottivat toimimaan. ­ Matkalla heräsi kysymys, olisiko jotain, mitä me viinikkalaiset voisimme tehdä inkeriläisten veljiemme ja sisariemme hyväksi. Kun nimikkolähettimme Arvo Survo sitten marraskuussa 2004 kertoi, että pyhäkoulutoiminta kaipaisi tukea, näimme mahdollisuuden auttaa, kertoo Viinikan kirkkoherra Jussi Mäkinen. Kupanitsassa, kuten muuallakin

Eva Wäljas

Viinikkalaiset pakkaavat seurakuntalaisten lahjoituksia peräkärryyn. Tavaraa ja vaatetta kertyi niin paljon, että osa toimitetaan perille myöhemmin.

16

Eva Wäljas

Suomalainen + ateisti = mahdoton yhtälö

­ Tulkaa ihmettelemään!, kehottaa Länsi-Inkerin lääninrovasti ja Kolppanan kirkon kirkkoherra Arvo Soittu nuoria inkeriläisiä. Kirkon ovi on auki, ja siitä saa rohkeasti tulla sisään katsomaan, tarjoaisiko kirkko jotain itselle. ­ Ota tai jätä, mutta tule ja kokeile, Soittu virnistää kysyttyäni, miten hän houkuttelee nuoria kirkkoon. Kovin paljon inkeriläisiä nuoria ei silti tarvitse houkutella; he tulevat kirkkoon muutenkin. Kirkolla on aina ollut inkeriläisten elämässä tärkeä rooli, ja perinne on jatkunut sukupolvelta toiselle. Luterilaisuus säilyi vahvana myös neuvostoaikana, jolloin kirkkoa tukahdutettiin ankarasti, ja sen jäsenet kärsivät suoranaista vainoa sekä suomalaisuutensa että kristillisen uskonsa tähden. Vuoden 1938 lopulla Neuvostoliitossa ei ollut ainoatakaan laillisesti toimivaa luterilaista seurakuntaa, eikä yhtään vapaudessa toimivaa pastoria. Kirkko säilyi vainojen yli ihmisten toimeliaisuuden ansiosta; karkotetut ottivat mukaansa Raamattuja ja virsikirjoja ja pitivät salassa kirkonmenoja. Inkerin kirkko itsenäistyi pitkän työn tuloksena 1992. Tällä hetkellä seurakuntia on yli 70. Luterilainen oppi säilyi myös Suomen kielen ansiosta, kertoo nimikkolähetti Arvo Survo. ­ Meille inkeriläisille suomen kieli on toinen uskontunnustuksemme. Suomen kieli on edustanut aina luterilaisuutta ja Jumalan sanan seuraamista. Suomenkielinen ateisti on inkeriläiselle mahdoton yhtälö, Survo naurahtaa. Terve suomalaisuus ei tarkoita kiihkouskovaisuutta vaan pyhyyden ymmärtämistä ja säilyttämistä sydämessä, Survo lisää. Suomalaisten kirkosta eroamista Survo myöntää katselevansa hivenen huolestuneena: ­ Toivon, että myös rationaalisessa lännessä on tarpeeksi uskon hulluutta ymmärtää, ettei ihmisen järki kykene selittämään elämän tarkoitusta. Ihmisen järki on sidottu aikaan, paikkaan ja aineeseen, jotka ovat suhteellisia käsitteitä. Ei niillä voi selittää ikuisuuden kysymyksiä. Survo antaa järjen ohuudesta tapansa mukaan vertauksen: ­ Pimeässä huoneessa sokea ja näkevä ihminen ovat yhtä avuttomia. Kun huoneeseen sytytetään kynttilä, näkevä näkee. Ei kuitenkaan oman näkönsä vaan valonlähteen ansiosta. Valon lähde on ensisijainen ja järki tulee vasta toisena, Survo muistuttaa pilke silmäkulmassa.

Eva Wäljas

Inkerimaalla, lasten elämä on kovaa. Taloudelliset resurssit ovat vähäiset, kodeissa on paljon ongelmia ja osa lapsista joutuu elämään rikollisuuden ja huumeiden keskellä. ­ Pyhäkoulut ovat usein niitä harvoja paikkoja, joissa lapsesta välitetään, Mäkinen kertoo. Siksi halusimme edistää pyhäkoulutoimintaa Inkerinmaalla ja aloittaa keräyksen Kupanitsan pyhäkoululaisten hyväksi. Keväällä 2005 kolme Viinikan työntekijää lähti tutustumaan Kupanitsaan ja teki matkastaan dokumentin, jota näytettiin kaikilla Viinikan ala-asteilla syksyllä. Dokumentin avulla seurakuntalaisia haastettiin osallistumaan mukaan keräykseen. Vaatteiden ja tavaroiden ohella keräys on tuottanut huhtikuuhun mennessä jo yli 3000 euroa.

Iloa ja kyyneleitä

Kupanitsa sijaitsee 80 kilometriä Pietarista Narvaan päin. Pietarin jälkeen matka taittuu halki pienten, heikkokuntoisten kylien ja ohi kesannolle jätettyjen peltojen. Yleisilme kylissä on surullinen. Talot ovat rikkinäisiä ja vinoja, pihat likaisia ja hoitamattomia. Köyhyys näkyy kaikkialla. Luonto on kuitenkin todella kaunista, sillä Inkerinmaa on viljavaa ja vehreää. Ensimmäinen määränpää on Kikkerin palvelutalo Kupanitsassa. Vanhustentalona toimiva palvelutalo on suomalaisten rakentama ja rahoittama. Pihapiirissä kokoontuu yksi Kupanitsan viidestä pyhäkoulusta. Lapset ottavat meidät iloisesti vastaan, eivätkä juuri ujostele, vaikkemme osaa puhua venäjää. Nuorimmat lapsista ovat vasta parin vuoden ikäisiä. Henkilökunta kohtelee lapsia rakastavasti, ja kaikesta näkee, että heillä on pyhäkoulussa hyvä olla. Riemu on rajaton, kun Arvo Survo kaataa säkkien sisällön lattialle lasten keskelle. Nuket ja autot löytävät nopeasti omistajan, ja aikuiset katsovat ilahtuneena tarpeeseen tulevia kenkiä ja vaatteita. Suomalaiset osallistuvat lasten iloon, ja lopulta on vaikea sanoa, kuka on tilanteessa antavana ja kuka saavana osapuolena.

Nuket ja autot löytävät nopeasti mukaan inkeriläisten lasten leikkeihin. Aikuiset iloitsevat etenkin tarpeeseen tulevista kengistä ja vaatteista.

Kimmo Ahonen

Pyhäkoulu on turva

Toinen pyhäkoulu sijaitsee läheisessä Toksavan kylässä. Toksavan taloudellinen tilanne on heikko ja rikollisuutta on paljon. Jopa puolet kylän miehistä istuu vankilassa, kertoo Survo. Pyhäkoulua pidetään kylän laidalla sijaitsevassa betonisessa pienkerrostalossa. Talo on jo ulkoapäin heikkokuntoinen, mutta todellinen järkytys odottaa sisällä: sähköjohdot pursuavat halkeilevista seinistä, sähköt ovat monista huoneista poikki, ja kaikkialla on kosteaa ja kylmää. Kuljemme pimeitä käytäviä, ja löydämme lopulta pienet pyhäkoululaiset rakennuksen perältä. Monien lasten vaatteet ovat likaisia ja repaleisia. ­ Näillä lapsilla on hyvin vähän rakastavia aikuisia. Orpous on kasvava ongelma Inkerissä. Lasten vanhemmat voivat ol-

la elossakin, mutta he eivät kykene huolehtimaan lapsista. Alkoholiongelmia ja kotiväkivaltaa on paljon, Survo kertoo. Mutta vaikka lasten aineellinen hätä on suuri, se ei ole Survon mielestä pahin ongelma. ­ Aineellista hätää suurempi on hengellinen hätä. Pyhäkoulussa haluamme kertoa, että on olemassa Jumala, joka rakastaa ja välittää lapsista. Ainoastaan Jumala voi tarjota ihmisille todellisen vapauden. Lapset saavat pyhäkoulussa voimaa kestää arjen kolhuja ja ongelmia. Survoa on helppo uskoa, kun katsoo paikalle tullutta lapsikatrasta. Lapsia on pienessä huoneessa arviolta 30, eivätkä kaikki edes mahdu huoneeseen. He kuuntelevat tarkasti Survon puhetta ja hänen laulujansa. Lapset liittävät kätensä tottuneesti rukoukseen ja jopa pienimmät lausuvat Isä meidän

-rukouksen selvästi ja kirkkaasti.

Apu menee perille

Kun lahjoitukset on jaettu, nuoret kokoontuvat mietteliäinä Kikkerin palvelutalolle. Kauan valmisteltu projekti alkaa olla loppusuoralla, ja on yhteenvedon aika. ­ Vaikka tiesi, että täällä on köyhää, sitä ei uskonut, ennen kuin näki omin silmin, sanoo Janica Salmi vakavana. ­ Tuntuu niin kohtuuttomalta, että vaikka Venäjän valtiolla on rahaa, lapset joutuvat kärsimään, lisää Valtteri Kuhmonen päätään puistellen. ­ On silti hienoa nähdä, että apu menee oikeasti perille. Vaikka meillä nuorilla ei ole taloudellisia keinoja tukea inkeriläisiä, on ollut kiva huomata, että on muita tapoja auttaa, pohtii Suvi Vuorenpää.

Tämä onkin ollut yksi Viinikan projektin tavoitteista. Nuorille halutaan osoittaa, että jokainen voi auttaa ja kirkon kautta apu menee varmasti perille. ­ Viime aikoina keräyksissä on ollut paljon väärinkäytöksiä, mikä on nakertanut ihmisten luottamusta hyväntekeväisyyteen. Kirkon kautta apu menee kuitenkin aina perille, sillä välikäsiä ei ole. Ainoastaan Jumalan kädet avittavat meidän työtämme, nuorisonohjaaja Jussi Kosonen hymyilee. Avustusmatkasta tehdään vielä dokumentti, jota kierrätetään syksyllä kouluissa. Näin lapset näkevät, minne heidän lahjoituksensa on päätynyt. Samalla kannustetaan seurakuntalaisia jatkamaan hyväntekeväisyystyötä.

Uutta kohti

Aamulla noustaan bussiin, ja paluu Suomeen alkaa. Ryhmä katselee melko vaitonaisena taakse jäävää Kupanitsan kylää. Bussissa on haikea tunnelma. Pian joku kuitenkin katkaisee hiljaisuuden ja heittää idean uudesta projektista; voisiko seuraavaksi auttaa lasten ohella koko perhettä? Samassa ideoita alkaa sinkoilla joka puolelta, ja hetkessä syntyy ajatus inkerinsuomalaisten perheleiristä, joka toteutettaisiin suomalaisvoimin. Bussi jättää Inkerinmaan taakseen, mutta varmaa on, että se palaa vielä takaisin.

Kristinuskolla on tärkeä merkitys inkeriläisten elämässä. Uskonto säilyi myös vainojen aikana ihmisten neuvokkuuden ansiosta. Kuvassa on Kelton kirkon alttarimaalaus.

Eva Wäljas

17

Tiesitkö, että vapaaehtoistyö tekee onnelliseksi! Lisätietoja tekemisen mahdollisuuksista: (03) 212 9005

Virrassa Virrassa

Sydämen palolla ja musiikin ilolla

KULUNEENA TALVENA olen saanut seurata mielenkiintoisen selvityksen valmistumista. Se kertoo, millaista musiikkityötä Tampereen seurakunnissa tehdään, kuka sitä tekee ja millaisin resurssein. Raportti on mukavaa luettavaa, sillä se tekee näkyväksi musiikin vahvan läsnäolon kirkon elämässä. Sellaista seurakunnan tilaisuuttahan ei ole, jossa musiikki ei jossain muodossa kaikuisi; liturgiana, häämusiikkina, rippikoululauluna, hartaushetken virtenä. Musiikki soi joka puolella, mutta mikä sen merkitys on? AINAKIN KIRKON MUSIIKKITOIMINTA vetää väkeä. Joka viikko Tampereen seurakuntien kirkko- ja lapsikuoroihin, erilaisiin musiikkiyhtyeisiin ja musiikinopetukseen kokoontuu melkein kolme tuhatta ihmistä! Luku on melkoinen. Silti siihen voisi helposti lisätä esimerkiksi seurakuntien tuhat päiväkerholaista, jotka useita kertoja viikossa kokoontuvat seurakuntataloille laulamaan ja leikkimään. HÄMMÄSTYTTÄVÄ TILASTOTIETO on myös, että seurakuntien musiikkitilaisuuksissa käy keskimäärin enemmän väkeä kuin jumalanpalveluksissa. Siis jumalanpalveluksissa, joita kuitenkin pidetään seurakunnan keskeisimpänä toimintamuotona. Minusta tämä kertoo musiikin, 'viidennen evankelistan' kyvystä liikuttaa, lohduttaa ja ravita ihmisen mieltä. Musiikkia pidetään helposti itsestään selvänä muun, keskeisemmän toiminnan tukijana. Sen voimaa kannattaisi kuitenkin pysähtyä tutkimaan. SELVITYS KERTOO, että seurakunnissa musiikkityöstä vastaavat korkeasti koulutetut ammattimuusikot, kanttorit. He ovat saaneet koulutuksensa painottuneena joko urkujen soittoon, yksinlauluun tai kuoronjohtoon. Usein kirkon musiikki mielletäänkin vain noina kolmena toimintana. Kanttorien koulutus on kuitenkin monimuotoisempi ja heidän musiikilliset intohimonsa vielä monimuotoisemmat. Epäilen, että paljon hyvää, seurakunnan elämää rikastavaa musiikkitoiminnan kapasiteettia jääkin heissä täysin käyttämättä. Mitähän tapahtuisi, jos kanttorit voisivat laittaa energiansa siihen musiikinalaan, johon heillä on erityinen, sisäinen palo. Yhden sydän kun palaa lastenmusiikille, toisen kunnianhimoiselle kuorotyölle, kolmannen bändisoittoon ja neljäs luo musiikillaan ainutlaatuisia hetkiä lähimmäistensä elämän käännekohtiin. Kutsumus kunniaan! Työstään innostuneet ihmiset tapaavat synnyttää ympärilleen elävää toimintaa, iloa ja onnistumista. Kerrannaisvaikutukset saattaisivat olla huikeat. ITSEÄNI KIINNOSTAA, mikä musiikkitoiminnan merkitys on tavalliselle seurakuntalaiselle. Mikä kirkkokuorolaisen saa joka viikko liikkeelle? Tai soitto-oppilaan? Mitä jumalanpalvelukseen osallistuja kokee virttä veisatessaan tai konserttivieras passion soidessa? Mikä laulu liikuttaa joka kerta kyyneliin asti? YHDEN VASTAUKSEN näihin kysymyksiin jo sainkin, kun ystäväni totesi, että seurakunnan kamarikuorossa laulaminen pelasti hänen henkensä. Hän oli keskellä vaikeaa aviokriisiä, jolloin laulaminen antoi tarpeellisen kanavan kipeille tunteille. Merkityksetön ei ollut myöskään kuoroa sydämen palolla johtanut kanttori. Hän loi uskoa elämän mielekkyyteen.

* perunkirjoitukset * avioerot ja ositukset * perinnönjaot * lasten huoltajuusasiat * testamentit * kaikki oikeudenkäynnit Maksuton alkuneuvottelu, puh. (03) 343 9700.

ASIANAJOTOIMISTO KNUUTINEN KY

Puh. 041 777 5076 / Helena.

Luotettavaa kotisiivousta 10 / h.

· perunkirjoitukset, perinnönjaot · testamentit, avioehdot- ja erot · yritysten kaupparekisteriasiat Kämmenmaankatu 57, Tampere puh. 050 594 5157 jukka.railo@kolumbus.

LAKIASIAINTOIMISTO JUKKA RAILO

Ystävällistä, luotettavaa ja korkealaatuista

· Kotisairaanhoitoa · Omaishoidon sijaistusta · Senioriasumispalvelua SOITA Hoivapalvelut Kotisiivous · Kotiapupalvelua · Sairaan lapsen hoitoa · Kotisiivouspalvelua 0400 638 930 0400 203 301

Aikaa ihmiselle!

www.palvelutahti.

Palveleva Puhelin

Keskusteluapua kaikissa elämän ongelmatilanteissa. Päivystysnumero 10071 Päivystysajat Tampereella: Päivittäin 17­24, pe­la 17­05 Myös juhlapyhinä.

Janne Ruotsalainen

Elina Aho-Kuusama

18 14

Kysy papilta

Keskustelukumppanin saa valita

TUTTAVANI HALUSI KESKUSTELLA NAISTYÖNTEKIJÄN KANSSA, MUTTA EI OMASSA TUTUSSA SEURAKUNNASSAAN. TÄMÄ MAHDOLLISUUS EVÄTTIIN JA SANOTTIIN, ETTÄ PITÄÄ MENNÄ OMAAN SEURAKUNTAAN. ONKO ASIA TODELLA NÄIN ? Kysymys jatkaa viime lehden pääaihetta. Edellinen Kirkkosanomat kertoi koko keskiaukeaman verran keskusteluavusta. Seurakunnan perusasioihin on aina kuulunut, että keskustelukumppani löytyy, kun ihminen sellaista tarvitsee. Kirkko käyttää asiasta sanaa "sielunhoito". Sana voi kuulostaa aika juhlalliselta ja hengelliseltä. Kysymys ei ole kuitenkaan sen kummemmasta kuin keskusteluavusta ja esirukouksesta kristillisen välittämisen pohjalta. Tällaiset keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Kirkon työntekijöitä sitoo vaitiolovelvollisuus ja rippisalaisuus. Ei ole sellaista asiaa, että siitä ei voisi jutella sielunhoitajalle. "Ei ole mitään uutta auringon alla." (Saarn. 1:9) Erityisesti papin virka on kuunnella, autella eteenpäin ja myös hoidella asioita rukouksessa Jumalan käsiin. Avoimella mielellä kuunnellaan ihmisen kaikenlaisia asioita ja muistetaan avun tarvitsijaa Jumalan edessä. Kirkon omien sääntöjen mukaan "seurakunnan tulee huolehtia alueellaan asuvien sielunhoidosta... ja tarjota tilaisuus yksityiseen rippiin" (Kirkkojärjestys, 4 luku, 1 §). Kirkon jäsenellä on oikeus saada palveluja ensisijaisesti omalta kotiseurakunnalta. Tämä sääntö koskee varsinkin kirkollisia toimituksia. Niiden hoitamiseen kirkossa on seurakuntien aluejakoon perustuva työnjako, jota seurataan, jos mielessä ei ole tiettyä pappia. Keskusteluavun järjestämisessä seurakuntarajoilla ei kuitenkaan ole samaa merkitystä. Tarvitsijaa pyritään auttamaan tarpeen ja toiveiden mukaan. Varsinkin Tampereen tapaisessa kaupungissa toimitaan yleensä sujuvasti seurakuntarajojen yli. Seurakuntien talon pappipäivystys hoidetaan yhteisesti ja Kirkkosanomatkin kertoi viime lehdessä: "Voit kääntyä kenen tahansa papin puoleen. Yhteystiedot löytyvät puhelinluettelosta." On luonnollista, että toiveet keskustelukaverista vaihtelevat. Toiselle on helpompi mennä puhumaan miehen, toiselle naisen kanssa. Joskus tekee mieli jutella samanikäisen, joskus eri-ikäisen kanssa. On ymmärrettävää sekin, että joistakin asioista tekee mieli puhua vieraammalle ihmiselle, joka ei ole esimerkiksi oman kotiseurakunnan työntekijöitä. Kysyjän kertoma tilanne on todella valitettava. Jostakin syystä asia on puolin tai toisin ymmärretty toisin

Kysymyslaatikon osoite: Antti Saarelma PL 239, 33101 Tampere s-posti: [email protected]

kuin on tarkoitus. Seurakunnalla on tarkoitus palvella mahdollisimman hyvin, ja kysyjän tuttavalla on varmasti ollut tarkoitus hakea tarvitsemaansa palvelua. Jos tekee vielä keskustella tapahtuneesta, keskusrekisterinhoitaja Gun Toivosen tavoittaa arkisin klo 9­15 numerosta 219 0555.

Antti Saarelma

Tuomiokirkkoseurakunnan pastori, joka työskentelee tutkijana Kirkon tutkimuskeskuksessa.

Kuulovammainen on huomioitava kirkossakin

Ilkon kurssikeskuksessa ei suinkaan ollut hiljaista näin kesän kynnyksellä, kun kolmisenkymmentä eläkeläistä kuulovammaista opetteli tulemaan toimeen kuulokojeen kanssa. Taysin kuulokeskus oli yhteistyössä Tampereen seurakuntien kuulovammaistyön kanssa järjestänyt keväisen kurssiviikon. KuuRaija Holopainen

lokeskuksen asiantuntijat, kuntoutusohjaaja, fysioterapeutti ja kuulontutkija sekä kuulovammaisten diakonissa jakoivat tietotaitoaan kurssilaisille. ­ Kuulokojeet t-asentoon, kajahti diakonissa Helena Kuisman komento, ja luennot kuulemisesta, kuulovammaisuudesta ja kommunikoinnista saattoivat alkaa.

Yli viisikymmentä vuotta on yhdessä taivallettu, ja vieläkin haluamme kuulla toistemme puheen, naurahtivat kurssille osallistuneet Elli ja Eino Lehtimäki Ilkon lintuhäkin vieressä.

Huonokuuloiset ovat laajin yhtenäinen vammaisryhmä maailmassa. Huonokuuloisia on Suomessa noin 800 000. Kuulokojeen käyttäjiä Suomessa on noin 300 000. Viittomakielisiä kuuroja Suomessa on noin 5000.

Kurssin ohjaajat Katja Kokko Taysin Kuulokeskuksesta ja Helena Kuisma Diakoniakeskuksesta antoivat ohjausta ja tukea osallistujille aamusta iltaan. Yhdessä etsittiin vastausta muun muassa siihen, mitä tehdä, kun huonokuuloisuuden vuoksi alkaa jännittää muiden tapaamista, tulee väärinkäsityksiä ja jää sosiaalisen vuorovaikutuksen ulkopuolelle. Ensin vaihdettiin kokemuksia käytännön ongelmista. Yhtenä hankaluutena esiin nousi pappien puheen kuuleminen. Harvoissa kirkoissa on kuulemista helpottava induktiosilmukka. Moni kurssin osallistujista toivoi lisäksi, että papit kiinnittäisivät enemmän huomiota puheilmaisuunsa. Keskustelusta innostuneena ryhmä päätti testata Kangasalan kirkon kuuluvuuden. Reissuohjelmassa oli myös vierailu Marjamäen pajutilalla, ja päivän aikana tutustuttiin "ilmielävään kuningattareen", Katariina Maununtyttäreen. Illalla nautittiin hiljaisuudesta Ilkon uudessa kellarikappelissa. Viikon päätyttyä osallistujat kiittelivät ohjaajien lisäksi erityisesti kurssin tarjoamaa vertaistukea. Oli hienoa huomata, ettei ole ongelmansa kanssa yksin.

Ikoninäyttely esillä Seurakuntien talossa

Seurakuntien talon ikoninäyttelyssä on esillä muun muassa Leena Vierikon työ Kristuksen kirkastuminen. Näyttely on avoinna kesäja elokuussa maanantaista torstaihin kello 9­14.

Kimmo Ahonen

Raija Holopainen

Seurakuntien talossa voi kesän aikana tutustua ikoninäyttelyyn. Talon toisessa kerroksessa on esillä Aila Alasen, Seija Hynnisen, Tuula Sinkkosen ja Leena Vierikon töitä. Kaikki taiteilijat kuuluvat Ahjolan kansalaisopiston edistyneiden maalareiden ikoni-

Kimmo Ahonen

maalausryhmään, jonka opettajana toimii Vivi Ruottinen. Näyttely on avoinna kesä- ja elokuussa maanantaista torstaihin kello 9­14. Työt ovat esillä elokuun loppuun. Seurakuntien talo sijaitsee osoitteessa Näsilinnankatu 26.

19

Sininen väri valtasi Tampereen katukuvan yli 2500 partiolaisen marssiessa Hämeenpuistosta Ratinaan Hämeen Partiolaisten jokakeväisessä paraatissa. Sen yhteydessä 138 partiolaista sai ansiomerkin kiitokseksi ansiokkaasta ja esimerkillisestä toiminnasta lippukunnassa.

Mukaan pääsee aina, johtajia kaivataan

­ Uusia tulijoita on paljon, mutta pienimpien johtajista on pulaa. Kenen tahansa on mahdollista aloittaa partio vanhempanakin, kannustaa Tytti Jauhiainen, yksi Tampereen seurakuntien neljästä partiotyöntekijästä. ­ Rohkeasti yhteyttä piiritoimistoon tai lippukuntiin, joista monilla on omat kotisivunsa netissä. Johtajia kasvaa toki omastakin joukosta, mutta myös uusia tarvitaan. Onneksi Tampere opiskelijakaupunkina vetää johtajakurssin käyteitä myös muualta maasta. Esimerkiksi leirien valmistelussa on paljon vapaaehtoisin voimin tehtävää työtä. Aikuinen tulija voi aloittaa vaikkapa laumanjohtajana. ­ Aikuisten on helppo aloittaa 7­9 -vuotiaiden laumojen vetäjänä, nuoria vartiolaisia ohjaavat jo muutaman vuoden vanhemmat vertaisjohtajat, kuvaa Hämeen ja Tampereen partiolaisten koulutussihteeri Heidi Koivisto. Partiolaisten toimintakausi alkaa syksyllä, mutta mukaan saa tulla muulloinkin. Ilmoittautuminen vaihtelee lippukunnittain, mutta Tampereella kannattaa seurata yhteisilmoitusta paikkakunnan suurissa lehdissä koulujen alkamisaikaan. Lippukunnankin saa valita vaikka toiselta puolen kaupunkia, jos kaveripiiri tai kulmakunta tuntuu kotikontua kotoisammalta. Harrastus kuitenkin yleensä aloitetaan lähellä kotia; sillä säästetään vanhempia lisäkuljettelulta, Koivisto sanoo. asioihin tutustumisella. Kädentaitoja ja luonnon tuntemusta aloitellaan leikin varjolla. Ikäkausien toimintaa ohjaa suorituskirja, lisäksi johtajalla on oma käsikirjansa. Partiomenetelmän viisi perustetta ovat tekemällä oppiminen, toiminta luonnossa, elämykset ja seikkailut, henkilökohtainen kehitys ja yhdessä päättäminen. Tampereella on 32 lippukuntaa, joissa taitojaan harjaannuttaa liki kolme tuhatta partiolaista. 24 lippukunnan taustalla toimivat Tampereen seurakunnat. Lisätietoja muun muassa: www. partio.fi sekä www.hp.partio.fi (Hämeen Partiolaiset) ja http://www. trevlut.net/partio (Tampereen seurakuntien partiosivu).

Markku Mäkelä

Janne Ruotsalainen

Alkuun varovasti

Pienimpien eli sudenpentujen toiminta alkaa toisiin ja partion pää-

Asta Kettunen

Asta Kettunen

Sinisen sarjan kilpailijat Jenni Virta, Anni Alentola, Iida-Maria Ruusukallio ja Sofia Nurminen tekevät Hilkan Kilvan lähtötehtävänä ollutta olympiasoihtua puusta ja pellistä.

Palkitseva

Iidu kaappaa rastit, Jenni taitaa ruuanlaiton ja Sofialta sujuu mittaaminen. Ystävyyskolmikko täydentää toisiaan, kun partiokisan rastilla jaetaan tehtäviä. Aina ei kilpa suju aivan nappiin, mutta jokin vetää kisoihin yhä uudelleen. ­ Kätevyyttä ja luonnon tuntemusta, ensiapu- ja erätaitoja, käden taitoja elämää varten, eli monipuolinen käytännön harrastus, nuoret luettelevat partion parhaita puolia. Ystävyys on perua samasta sudenpentulaumasta ja vartionjohtajakoulutuksesta. Partio yhdistää myös ikäluokkia. Vanhin lippukunnan jäsen on jo eläkeiässä, nämä Tesoman Sinisiskojen jäsenet mainitsevat. ­ Harrastus vie aikaa, tuo vai-

harrastus

2300 osallistujaa - kokoontuu heinäkuun lopussa yhdeksänpäiväiselle Ilves06-piirileirille Padasjoelle. Edellinen vastaava leiri oli kahdeksan vuotta sitten. Toukokuun loppupuolella Hämeen Partiolaisten järjestämä kansallinen partiotaitokilpailu Leon Lenkki ja Hilkan Kilpa kokosi Sorilan metsiin nelisen sataa partio laista, jotka jakautuivat 74 kilpailuvartioon. Järjestelyistä vastasivat Aitolahden Hirvi-Veikot, Näsin Tytöt ja Messukylän Metsätytöt. Paikallisista vartioista parhaat pisteet keräsi harmaassa sarjassa Tampereen Kotkien Tuulihaukka, ruskeassa Tampereen Lokkien Teuvo ja punaisessa Tampereen Kotkien Pi-Ha. Erätaitokisan teemana olivat

vaa ja vastuuta, mutta on palkitseva. Ensiaputaitoja ei vielä onneksi ole tarvittu, Iida-Maria naurahtaa. ­ Vaikka usein on jäsenkortti meinannut lentää nuotioon, aina tulee lähdettyä uudelleen. Harrastuksensa on kuitenkin itse valinnut, Jenni tuumaa. Häntä hieman jännittää, sillä edessä on vetovastuu koko lippukunnalle tarkoitetulla kesäleirillä. Tehtävä on osa partionjohtajakurssia. Leiriläisiä saattaa tulla mukaan jopa pari sataa.

Iida-Maria Ruusukallion, Sofia Nurmisen ja Jenni Virran tuore ilon aihe on Louhisuden solki, jonka he saivat Hämeen Partiolaisten jokakeväisessä paraatissa Tampereella. Tämän soljen voi saada lippukunnassa toimintavuoden paras vartionjohtaja.

Ennätysleiri tulossa

Talvella partiolaiset kokoontuvat säännöllisesti, kesällä on parit leirit. Tänä kesänä ennätyssuuri joukko hämäläisiä partiolaisia - noin

olympialaiset kautta aikojen. Vartiot ratkovat tehtäviä niin suunnistuksessa, kätevyydessä ja luonnontuntemuksessa kuin ensiavussakin. Tampereen Lokit ja Tampereen Kotkat puolestaan järjestivät Kaupissa Suomen Partiolaisten Poiskotti-kevätkilpailut. Niihin osallistui 115 viisihenkistä vartiota ympäri Suomen, mikä oli Suomen Partiolaisten kevät-SM-kilpailujen en-

nätys. Lähes kuudensadan 10­16 vuotiaan kilpailijan lisäksi järjestelyihin osallistui satoja partiolaisia ja vanhempia. Ensi kesänä Tampereella juhlitaan kansainvälisen partioliikkeen satavuotista taivalta. Suurjuhlaan odotetaan yli 20 000 partiolaista.

Asta Kettunen

20

Information

taki-12.indd

20 pages

Report File (DMCA)

Our content is added by our users. We aim to remove reported files within 1 working day. Please use this link to notify us:

Report this file as copyright or inappropriate

142330