Read untitled text version

Sisällys

Sää ja lämmitys Hieman fysiikkaa LVI-mittauksia Huoneilma ja siinä viihtyminen Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys Energialähteet Polttoaineet ja palaminen Kiinteistön lämmitys Ilmastointi Lämmönsäätö Vesi ja jätevesi Kiinteistön vesi- ja jätevesijärjestelmät Hydrauliikka ja pneumatiikka Kiinteistönhoidon perusteita Sähkö ja talotekniikka 192 230 267 277 6 8 18 22 26 57 73 100 164 178 185

2

Sää ja lämmitys

Sää ja lämmitys

1. Lämmityksen tarve Asuinalueemme sää täällä Suomessa on oikeastaan se ainoa tekijä, minkä tähden opiskelet lämmitystekniikkaa, tai minkä takia lämmitysjärjestelmiä joudutaan rakentamaan ja käyttämään.

H a v a in to a s e m a s k im ä ä in e n a k s im i s k im ä ä in e n in im i s u u n n itte lu lä m p ö tila

-2 -2 -2 -3 9 8 6 9

H e L a L a R o

ls in k i- V a n ta a h ti p p e e n ra n ta v a n ie m i

3 1 3 1 3 3 3 1

,9 ,2 ,1 ,6

-3 -3 -3 -3

5 ,9 5 ,6 6 ,8 7 ,5

k e rä m k e rä m

v u o d e n k e s k ilä m p ö tila

4 ,5 3 ,8 3 ,6 0 ,2

a b s o lu u ttin e n m a k s im i

a b s o lu u ttin e n m in im i

Viereisestä taulukosta nähdään eräiden paikkakuntien absoluuttiset minimi- ja maksimilämpötilat, Suomen Rakentamismääräyskokoelma, vuoden keskilämpötila vuosina 1961-90. Jos asut vaikkapa Lahdessa, mitoituslämpötila on -29 °C (mitoituksen ulkolämpötila). Kun huoneen lämpötila on 20 °C , rakennuksen seinien lämpöhäviöt mitoitetaan lämpötilaerolla 49 °C.

Ulkolämpötilan muutos vaikuttaa kiinteistön lämmityskauden aloitukseen ja lopetukseen. Lämmityskausi alkaa syksyllä, kun keskilämpötila ali aa 12 °C ja loppuu keväällä, kun keskilämpötila yli ää 10 °C.

4 7 % 1 1 %

H e ija s tu m in e n A u r in g o n - 3 3 % s ä te ily 1 0 0 % S ir o n ta 9 %

IL M A K E H Ä V a s ta s ä te ily 1 0 7 % U lo s s ä te ily 1 2 0 %

P itk ä a a lto in e n s ä te ily

A b s o r p tio 1 5 % IL M A K E H Ä K o n v e k tio 4 % H a ih tu m in e n 2 3 % M A A N P IN T A S u o ra s ä te ily D iffu u s io s ä te ily

L y h y ta a lto in e n s ä te ily

Maanpinnalle tulevan säteilyn määrä riippuu auringon sijainnista, korkeudesta. Kesällä aurinko on korkealla, suoraan päämme yläpuolella, talvella hieman puiden latvojen yläpuolella. Talvella vinosti tulevan auringonsäteilyn teho pinta-alaa kohti on pieni.

Penan Tieto-Opus Ky

A u r in k o k e s ä llä

M a a n p in ta

2

Talotekniikan perusteet

Penan Tieto-Opus Ky

A u r in k o ta lv e lla

Hieman fysiikkaa

3

Mitä äänen kulun estoon lii yviä toimenpiteitä löydät kuvasta?

Kuvaan on yhdistetty kaksi eri hormivaihtoehtoa. Vasen puoli on ilman eristystä ja putki on yhteydessä rakenteeseen. Äänen heijastuminen ilman absorboivaa eristystä voi jopa nostaa äänitasoa alkuperäisestä. Oikeanpuoleisessa kuvassa putki on ääniteknisesti irti rakenteista ja hormin sisäpinnan eriste vaimentaa heijastavan äänen.

K a n n a k e o n ir ti r a k e n te e s ta B e to n ia B e to n ia

Ä ä n e n v a im e n n u s Ä ä n e n v a im e n n u s

Penan Tieto-Opus Ky

B e to n ia

Talotekniikan perusteet

3

Penan Tieto-Opus Ky

B e to n ia

P u tk i o n ir ti k a n n a k k e e s ta

6

Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys

5.11. Putkien ja kanavien lämmöneriste Eristyksen avulla estetään putkessa olevan tai

virtaavan nesteen, yleensä veden, lämpeneminen, jäähtyminen tai jäätyminen.

Y m p ä r is tö n lä m p ö tila o n 2 0 ° C Y m p ä r is tö n lä m p ö tila o n 2 0 ° C Y m p ä r is tö n lä m p ö tila o n - 2 0 ° C P u tk i V e s i

P in n o ite

E r is te L J , v e tila p u Ilm a n jä ä h ty d e n tk e s e r is y p u lä m s a 7 ty s tä tk e s p ö 0 v s a °C . e s i . K V tila Ilm lä m , v e d p u tk a n e p e n e n lä e s s a r is ty s e e p u m p 7 ° tä v tk e K V , v e d e n lä m p ö tila p u tk e s s a 7 ° C . ö V e s i jä ä ty y p u tk e s s a ilm a n ju o k s u tu s ta C . e s i ta i p u tk e e n la ite ttu a lä m m ity s k a a p e lia . s s a .

5.12. Veden kondensoitumisen esto Huoneilman lämpötila on esimerkiksi 20 °C ja

suhteellinen kosteus vaikkapa 50 %. Putken pintalämpötila voi olla 10 °C. Putken pinta on niin viileä, että huoneilman kosteus tiivistyy siihen vedeksi tippuen alla olevien rakennusosien päälle.

P u tk e n p in ta lä m p ö tila 1 0 ° C

K V 7 °C

E r is te e n p in ta

E r is te

E r is te e n p in ta lä m p ö tila 1 7 °C

3 0 D

u

1 1 0 D

u

7 0

P u tk e n u lk o h a lk a is ijo illa 1 0 ...4 9 m m m u u t m ita t o v a t 3 0 , 1 1 0 ja 7 0 m m .

Penan Tieto-Opus Ky

6

Talotekniikan perusteet

Penan Tieto-Opus Ky

Energialähteet

9

Aktiivinen aurinkolämmitys

Lämpötila-antureiden (TE1, TE2 ja TE3) avulla varmistetaan varaajan veden kierrätys aurinkokerääjän kautta vain silloin, kun varaajan vesi on kerääjän vettä viileämpää. Muutoin varaajan lämpö purettaisiin viileämpään ulkoilmaan.

Aurinkokerääjät

TE2

Teknisesti puutteellinen pelkistetty esimerkki

LV KV TC TE1

Varaaja

Varaaja eristetään hyvin kauttaaltaan Lämmityspiiri

Patteri

TE3

Jäätymätön vesi-glykoliseos lämpenee aurinkokerääjässä. Seos luovuttaa lämpönsä varaajan alaosassa olevan lämmönsiirtimen avulla varaajan veteen. Kiertopiirin pumppu käynnistyy vain silloin, kun lämpötila TE 1 on suurempi kuin TE 2. Muutoin varaajan lämpö voitaisiin purkaa viileämpään ulkoilmaan.

Penan Tieto-Opus Ky

Talotekniikan perusteet

9

Penan Tieto-Opus Ky

Energialähteet

6.8. Polttokenno on periaatteessa loppuunkulumaton akku, joka ei vaadi uudelleen lataamista. Polttokenno tuottaa sähköenergiaa niin kauan kuin sillä on käytettävissä polttoaineena olevaa vetyä.

11

Penan Tieto-Opus Ky

Talotekniikan perusteet

11

Penan Tieto-Opus Ky

12

Polttoaineet ja palaminen

Öljypol imen palamisen silmämääräistä tarkkailua voidaan käy ää "hätävarana", todetaan, että palamistapahtumassa on vikaa ja kutsutaan huoltomies, joka säätää pol imen mi aamalla.

S a v u s o la

T u lip e s ä n p a in e

K a ttila

P a la m lä m p ö Ö ljy n Ö ljy n is ilm a n tila lä m p ö tila p a in e P a in e /v e to S a v u k a a s u n lä m p ö tila H a p p i O 2 H ä k ä C O N o k ik u v a

Ö ljy n k u lu tu s , ty h jä k ä y n tik o e

S y k lo n i y lh ä ä ltä p ä in

S a v u k a a s u

S a v u k a a s u

Penan Tieto-Opus Ky

S a v u p iip p u

S y k lo n i, s iv u k u v a

12

Talotekniikan perusteet

Penan Tieto-Opus Ky

14

Polttoaineet ja palaminen

Öljypolttimen toiminta. Sähkömoottori pyörittää samalla akselilla olevaa puhallinta ja öljypumppua. Magneettiventtiili on auki vain silloin, kun öljyllä on riittävä sumutuspaine. Esilämmityspatruuna lämmittää öljyn, jolloin se sumuttuu paremmin. Suuttimesta öljy lähtee suuttimen pituussuuntaisen akselin ympäri pyörivänä sumukartiona, yleensä onttona kartiona. Palopäässä ilma pyörii toiseen suuntaan kuin öljy ja näin öljy ja ilma sekoittuvat hyvin. Sytytyskärjet sytyttävät seoksen. 1. Lämminvesikierukka 2. Puhdistusluukku 3. Ylimmäinen turbulenssielin 4. Alimmainen turbulenssielin 5. Poltinluukku ja liekintarkistuslasi 6. Kattilatermostaatti käynnistää ja pysäy ää pol imen. Jos termostaatin osoitus on sääde y arvoon 80 °C, se on polttimen pysäytyslämpötila. Kun ka ilavesi jäähtyy noin 7 °C, poltin käynnistyy.

K V

L V

E r is ty s ja s u o ja p e lti

1

V e s itila

3

V e s itila

E r is ty s ja s u o ja p e lti

6

2 5

4

V e s itila

Penan Tieto-Opus Ky

14

Talotekniikan perusteet

Penan Tieto-Opus Ky

Polttoaineet ja palaminen

15

Penan Tieto-Opus Ky

Ulkosäiliö

Talotekniikan perusteet

15

Penan Tieto-Opus Ky

16

Kiinteistön lämmitys

Leika u Danfoss-ven iilirunko

Penan Tieto-Opus Ky

16

Talotekniikan perusteet

Penan Tieto-Opus Ky

Kiinteistön lämmitys

17

S u lje tu n k ie r r o n o h itu s

Penan Tieto-Opus Ky

B a u e r N ä k y m ä y lä p u o le lta

K a a p p a ri

Talotekniikan perusteet

17

Penan Tieto-Opus Ky

4 5 °

Bauer Anti-Kristalliner kiteyttää kalkin mikroskooppisen pieniksi kiteiksi, jotka eivät tartu putkistoon, lämmönvaihtimiin tai vesikalusteisiin. Myös putkistoon kertyneet kalkkikerrostumat poistuvat.

18

10. Paisuntajärjestelmät Lämmetessään vesi laajenee ja jäähtyessään se supistuu. Siksi lämmitysjärjestelmään on asennettu paisunta-astia, johon lämmitysverkoston laajeneva vesi pääsee virtaamaan tai josta vettä pääsee takaisin verkostoon veden jäähtyessä.

Y h te y s u lk o ilm a a n A v o in p a is u n ta - a s tia K ie h u m a jo h to P a is u n ta jo h to

Kiinteistön lämmitys

Verkostoon lisätään ve ä kunnes sitä tulee ulos ylivuoto- ja merkinantojohdosta. Vedenkorkeusmi ariin voisi merkitä ylimmän vedenpinnan korkeuden esim. tussilla. Vedenkorkeusmi ariin voisi merkitä myös alimman vedenpinnan korkeuden, vesimäärän, jolla pa ereille vielä rii ää ve ä.

V a r o jo h to Y liv u o to - ja m e r k in a n to jo h to

T E

2

T V

M e n o jo h to P a lu u jo h to T C T E

1

Paisunta-astiaa tarvitaan taltioimaan se vesimäärä, joka järjestelmässä on tavallaan liikaa esim. talvikautena verkoston veden ollessa kuumaa, laajentunutta. Keväällä lämmön tarve on vähäisempää ja verkoston vesi on viileämpää, vettä on vähemmän, sitä tarvitaan lisää ja sitä saadaan paisunta-astiasta (avoimesta tai suljetusta).

Penan Tieto-Opus Ky

Avoin paisunta-astia sijaitsee ullakolla, jossa se ruostuu puhki ilman huoltoa vesirajasta ehkä 15 vuoden aikana. Lisäksi se voi jäätyä.

18

Talotekniikan perusteet

Penan Tieto-Opus Ky

Paisunta-astian ansiosta järjestelmästä ei poistu vettä, eikä uutta vettä tarvitse lisätä (happi=ruoste, ääni ja kierto-ongelmat).

Kiinteistön lämmitys

19

3-tieven iili

Yleensä sekoitusven iili on kaksi putkisuuruu a pienempi kuin putkisto, johon ven iili liitetään

K a ttila s ta

P a tte r e ille

Penan Tieto-Opus Ky

P a tte r e ilta

Talotekniikan perusteet

19

Penan Tieto-Opus Ky

Kiinteistön lämmitys

21

P a tte r e ille

P a tte r e ilta

4 - T ie v e n ttiili

Penan Tieto-Opus Ky

K a ttila s ta

K a ttila a n

K a ttila

Talotekniikan perusteet

21

Penan Tieto-Opus Ky

22

A u r in k o lä m p ö k e r ä ä jä H y v ä d a ttim lä m m te e n o v a ru s IV -k o llä s u o e lla ja ö n ta lto lla te ttu je P a is u n ta A u r in k o lä m - A u r in k o lä m p ö k e r ä ä jä p ö k e r ä ä jä

Kiinteistön lämmitys

A u r in k o s ä h - A u r in k o s ä h k ö p a n e li k ö p a n e li

V a ra a v a ta k k a

U lk o lä m p ö tila n m u k a a n s ä ä ty v ä lä m m ity s a u to m a tiik k a S a v u k a a s u je n lä m m ö n ta lte e n o tto H y v ä ra k e n n u k s e n v a ip a n lä m p ö e r is ty s

A u p ö s e tiik

r in k o lä m a k k u ja n a u to m a k a

K a ttila V a r a v o im a a g re k a a tto ri

P a la m is ilm a n e s ilä m m ity s

S ä h k ö k e s k u s

M a ta la lä m p ö te k n iik k a a n p e r u s tu v a lä m m ity s e s im . h u o n e k o h ta is e lla s ä ä d ö llä to te u te ttu la ttia lä m m ity s

Yläkuvassa on moderni yhdistelmälämmitys.

Penan Tieto-Opus Ky

22

Talotekniikan perusteet

Penan Tieto-Opus Ky

Kiinteistön lämmitys

S ä ä tö n u p p i

23

Sekoitusven iili sekoi aa menojohdon veden oikeaan lämpötilaan. Kattilasta tulevaan kuumaan veteen sekoitetaan patterilta palaavaa viileämpää ve ä.

1

2

3

4

5

V e s i lä m m ittim e ltä T e rm o s ta a tti L V 7 5 °C L V 4 5 °C

L ä m m in v e s i k ä y ttö p is te ille

S ä ä tö ä K V 7 °C

P u d o n n u tta lä m p ö tila - a r v o a n o s te ta a n , k o r ja ta a n

K y lm ä v e s i

S ä ä tö n u p p i J o u s i V e d e n lä m p ö ä tu n n is ta v a a n tu r i

K a ra

N e s te e n v ir ta u s a u k k o

Vesivirrassa oleva anturi tuntee lämpimän käy öveden lämpötilan. Veden lämpötilan kasvaessa liian suureksi, anturissa oleva neste höyrystyy ja painaa palje a kasaan. Kara työntyy ylöspäin, venttiilin virtausaukko pienenee ja ve ä virtaa ven iilin läpi vähemmän. Säätönupilla saadaan vastavoimana olevaan jouseen sopiva kireys. Ven iili on melkein kiinni.

P a lje p ite n e e ja ly h e n e e

P a lje

Penan Tieto-Opus Ky

K a p illa a r ip u tk i

Talotekniikan perusteet

23

Penan Tieto-Opus Ky

Kun anturi tuntee lämpimän käy öveden lämpötilan laskun, anturissa oleva kaasu nesteytyy, paine pienenee ja jousi työntää karaa alaspäin, jolloin ven iili aukeaa ja laskee enemmän kaukolämpöve ä läpi esimerkiksi käy öve ä lämmi ävään lämmönsiirtimeen.

24

16.3. Kylmiön laitteet ja toiminta Kylmiön laitteet ovat kooltaan ja tehoiltaan tavallisen jääkaapin laitteita suurempia. Alakuvassa on pienen kylmähuoneen kaavio.

Kiinteistön lämmitys

K y lm ä a in e n e s te e n ä P u h a llin la u h d u tin P a in e k y tk in P a in e m itta r i N e s te la s i S u o d a tin ja k u iv a in K y lm ä h u o n e P u h a llin h ö y r y s tin

P u o lih e r m e e ttin e n k o m p re s s o ri

N e s te v a r a a ja

K y lm ä a in e h ö y r y n ä

P a lje H ö y ry

Paisuntaven iili

N e s te

J o u s i

Penan Tieto-Opus Ky

24

Talotekniikan perusteet

Penan Tieto-Opus Ky

Ilmastointi

25

Koneellinen poisto ja tiilikaton läpivientiosa.

Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto

vaihto.

on hallittu ilmanPoistoilmaa pitää olla 10-20 % enemmän kuin rakennukseen tuotavaa raitista ilmaa. Huoneissa on lievä alipaine. Jos rakenteissa on ilmavuotoja, ilma vuotaa alipainetilanteessa ulkoa sisään, jolloin rakenteille ei tapahdu vaurioita. Jos huoneessa on lievä ylipaine ja rakenteet vuotavat, huoneilma virtaa raoista ulos. Huoneilmassa oleva kosteus tiivistyy eristeisiin. Eristeet kastuvat ja jäätyvät talvella eivätkä eristä hyvin. Lisäongelmana ovat kosteus- ja homevauriot.

L T O

P o is to ilm a

P F T F

P o is to ilm a

T u lo ilm a

L T O

P o is to ilm a

P F T F

P o is to ilm a

T u lo ilm a

Penan Tieto-Opus Ky

Talotekniikan perusteet

25

Penan Tieto-Opus Ky

L ie s itu u le ttim ilta jo h d e ta a n o m a e r illin e n p a lo e r is te tty p o is to k a to lle U lk o ilm a o te ta a n iv - k o je e lle r a k e n n u k s e n p u h ta a lta p o h jo is s iv u lta

Lämmönsäätö

27

Lämmön säätö

20. Lämmönsäätöautomatiikka pitää kiinteistön ilmaolosuhteet suunnittelijan käyttäjälle valitsemissa arvoissa riippumatta säästä tai kiinteistössä tuotetusta ilmaislämmöstä.

T E

2

U lk o ilm a - a n tu r i S ä ä d in M e n o v e s ia n tu r i

K IS

K e llo T o im im o o tto r i T o im ie lin

T C

T E

1

T V

T I

P I

P 1

P I

Viereisessä kuvassa automatiikka on osana lämmitysjärjestelmää. Tavanomainen öljylämmitysjärjestelmän lämmönsäätö toimii seuraavasti: Säätökeskus TC ohjaa 3-tiesekoitusven iilin TV toimintaa ulkoilmatuntoelimen TE2 säätöimpulssien mukaisesti siten, että patteriverkostoon menevän veden lämpötila tuntoelimen TE1 kohdalla vastaa säätökeskuksessa vali ua säätökäyrän arvoa.

T I

T I E 1S E 2S K 1 K 2

P 2 P I

Ö 1P

P S

A ik a

3

4

2

1

2 4

2 3

R a ts a s ta ja

M e n o v e d e n lä m p ö tila ° C

9 0 7 0 5 0 3 0 2 0 1 0

8

7

S ä ä tö k ä y rä t 6 5 4 2 0 1 3

Vanha säädin

2 2

2 0 1 9 2 1

6

5

K e llo

1 5

7

1 8 1 7

9

8

A

-5 -1 0 -1 5 -2 0 °C 0

K ä y rä s tö n s iir to y lö s ta i a la s p ä in

Penan Tieto-Opus Ky

Talotekniikan perusteet

27

Penan Tieto-Opus Ky

16

1 4

1 3 1 2 1 1

1 0

0 -1 0 U lk o lä m p ö tila ° C

-2 0

-3 0

B

5 4 1 0 3 1 5 2 0 0 K ä y rä n v a lin ta 1 2 7 8 5 6 5 0 1 0 1 5

C

2 0 2 5 3 0 3 5 °C K ä a la a ja o h y rä s tö s p ä in k s i k e ja a m a n s iir to y ö n llo n n a

28

Vesi ja jätevesi

Maapallo vai vesipallo

21. Vesi Maapallo on veden nestemäisen olomuodon suhteen juuri oikealla etäisyydellä auringosta.

L u m i ja jä ä 2 9 m ilj. k m ³ H a ih d u n ta m a a s ta 7 0 0 0 0 k m ³ S a d a n ta m a a lle 1 1 0 0 0 0 k m ³ S a d a n ta m e r ia lu e ille 3 9 0 0 0 0 k m ³

Ilm a k e h ä n v e s ih ö y r y 1 3 0 0 0 k m ³ H a ih d u n ta m e r ia lu e ilta 4 3 0 0 0 0 k m ³ J ä r v e t ja jo e t 2 0 0 0 0 0 k m ³ V a lu m a m a a lta 4 0 0 0 0 m ³ M e r e t 1 3 4 8 m ilj. k m ³

P o h ja v e d e t 8 m ilj. k m ³

R o b in C la r k e : W a te r , T h e In te r n a tio n a l C r is is , m u k a iltu

V e s ik y n n y s V e s ik y n n y s

Kuutio kuvaa miljoona m³ vettä ja siinä oleva musta pallo 100 henkeä.

1

2

3

4

5

Penan Tieto-Opus Ky

28

Talotekniikan perusteet

Penan Tieto-Opus Ky

30

Kiinteistön vesi- ja jätevesijärjestelmät

R a k e n n u k s e n lä m m in s is ä p u o li

U lk o ilm a

U lk o s e in ä K V 1 5 Im u s u o ja S u lk u v e n ttiili Y k s is u u n ta v e n ttiili K ä s ik a h v a L e tk u liitin

Jos kastelupostista otetaan vettä kuvan osoittamalla tavalla ja samaan aikaan palokunta ottaa lähistön palopostista vettä pumppujen kanssa, voi vesi virrata kuvan astiasta takaisin verkostoon.

Penan Tieto-Opus Ky Penan Tieto-Opus Ky

30

Talotekniikan perusteet

Kiinteistön vesi- ja jätevesijärjestelmät

Alajakoisessa järjestelmässä vesijohdot asennetaan ala- tai välipohjaan, mikä on yleisimmin käytetty jakotapa. Yläjakoisessa järjestelmässä vesijohdot asennetaan ylä- tai välipohjan koolaustilaan, alas laskettujen kattojen välitilaan tai kotelointeihin.

31

K V , L V

P o rra s k ä y tä v ä

L J

K y tk e n tä k e s k u s

P o rra s k ä y tä v ä

Kerrostalojen jakojohtoina ja kiertovesiputkina käytetään esimerkiksi valmiiksi lämpöeristettyjä Wirsbo Plus -putkia. Jakojohtojen vaakavedot soitetaan perustuksen alle soraan tai välipohjien putkitustilaan. Pystyjakojohdot ovat hormeissa tai koteloissa, joissa putket voivat olla ilman suojaputkia. Asuntojen jakotukit soitetaan putkihormiin tai keskeisempään paikkaan asunnon sisällä. Kulutusmi arin luku järjestetään putkihormin hoitoluukun kau a tai kaukoluentana.

K y tk e n tä k e s k u s

22.8. Kostean tilan rakennekerrokset Suomalaiset

vakuutusyhtiöt maksavat vuosittain vesivahinkokorvauksia 95 miljoonaa euroa. Yli puolet pientalojen kosteusvaurioista syntyy jo rakennusaikana. Kuvassa on Gyproc Oy:n mallikuva märkätilan rakenteista.

2

1

2

4b 5 4a 3

4d

5

Penan Tieto-Opus Ky

4d

4e

4c

Talotekniikan perusteet

31

Penan Tieto-Opus Ky

4d

32

V e d e n p a in e - e r o je n liik u tta m a m ä n tä

Kiinteistön vesi- ja jätevesijärjestelmät

L V

K V

T a s a p a in o tila n n e p r e s s o s ta a ttis e s s a s e k o itta ja s s a

V e d e n p a in e - e r o je n liik u tta m a m ä n tä

L V + K V

L V

K V

L V + K V

K y liik m ä m ä tu k

lm ä k u u n v n v s e n

n v e d e n p a p a in e e n ty e d e n v ir ta u e d e n v ir ta u lä m p ö tila

in e k a s ö n tä m ä s a u k o t s a u k o t v a k io itu

v a a , s ä ä tö m ä n ä o ik e a lle , k p ie n e n e v ä t ja s u u re n e v a t, s u .

n tä y llä m p ie k o i-

V e d e n p a in e - e r o je n liik u tta m a m ä n tä

L V

K V

L V + K V

Penan Tieto-Opus Ky Penan Tieto-Opus Ky

L ä m p im liik k u u m ä n v e m ä n v e tu k s e n

ä n p a in d e n d e n lä m

v e d e n e e n ty v ir ta u v ir ta u p ö tila

p a in ö n tä s a u k s a u k v a k io

e k a s v a m ä n ä v a o t s u u re o t p ie n e itu u .

a , s e n e n e

s ä m v a v ä

ä tö m a t ja t, s

m ä n tä lle , k y llä m p ie k o i-

32

Talotekniikan perusteet

Hydrauliikka ja pneumatiikka

24.6. Suljettu järjestelmä Kun hallintaventtiili suljetaan, kytkeytyy pumppu vapaalle lopettaen öljyn pumppaamisen.

33

S y lin te r i Ö ljy s ä iliö M ä n tä

P a in e e n r a jo itu s v e n ttiili

S u lje o le v a v o i tä ty ö p a

tu n n p s s ä in e

jä r je s te lm ä n to im in ta a . M ä n n ä n v a r s i o n p a ik o illa a n s e n m o le m m illa p u o lilla a in e e n a la is e n ö ljy n a n s io s ta . P u m p u s ta e i p ä ä s e ö ljy ä s ä ä tö v e n ttiiliin . P u m p p u v a ih e e s s a o lla to im im a tta , tu o tta m a tta ö ljy n p a in e tta , m u tta ö ljy o n p u tk is to s s a is e n a .

Kuvan kaltaisessa suljetussa järjestelmässä pumppu työskentelee vain öljyntarpeen mukaan energiaa säästäen. Öljyä on koko ajan paineenalaisena, valmiina käy öön venttiiliä ava aessa. Suljetussa järjestelmässä vallitsee vakiopaine joka osassa.

Penan Tieto-Opus Ky

Talotekniikan perusteet

33

Penan Tieto-Opus Ky

34

P a ik o illa a n o le v a p u m p u n r u n k o P a in e k a n a v a Ö ljy

Hydrauliikka ja pneumatiikka

L iik k u m a to n

Im u k a n a v a S is ä p u o lin e n h a m m a s r a ta s p u m p p u

Ö ljy s is ä ä n Ö ljy u lo s , p a in e p u o li

Kuvassa on sisäpuolinen hammasrataspumppu. Kaikki siipipumput siirtävät öljyä roo orin siipien avulla.

R o o tto ri

Penan Tieto-Opus Ky

Ö ljy n im u

L iik k u v a s iip i

34

Talotekniikan perusteet

Penan Tieto-Opus Ky

Hydrauliikka ja pneumatiikka

35

Paineilmahaara otetaan runkoputken yläosasta ja näin estyy runkoputken veden pääsy haaraan.

5 6

8 7 1 0 1 1

3 9 M 4 1 2

1 2

Penan Tieto-Opus Ky

Kaaviossa on sähkökäyttöinen yksiportainen kompressori.

Talotekniikan perusteet

35

Penan Tieto-Opus Ky

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12.

suodatin vakiotilavuuskompressori sähkömoottori pyörivä akseli jäähdytin vastaventtiili paineakku varoventtiili vedenerotin painemittari virtaussuunta pneumatiikassa sähköinen painekytkin

Kiinteistönhoidon perusteita

25.7. Ulkoalueet Hyvin hoidettu kiinteistön ulkoalue lisää

37

asumisviihtyvyyttä, kun taas hoitamaton ulkoalue on kaikkien nähtävillä ja asukkaiden arvosteltavana.

Viereisissä kuvissa on kaksi erilaista ruohonleikkuria. Yläkuvan leikkuri on päältäaje avaa mallia. Leikkuri voi puhaltaa leikatun ruohon sivulleen tai se voidaan myös puhaltaa ruohon sisään, juuriin, lannoi eeksi. Vieressä kuvassa on pienkiinteistön leikkuri.

Penan Tieto-Opus Ky

Talotekniikan perusteet

37

Penan Tieto-Opus Ky

38

Sähkö ja talotekniikka

Penan Tieto-Opus Ky

38

Talotekniikan perusteet

Penan Tieto-Opus Ky

Sähkö ja talotekniikka

39

1 2 3 2 5 A 4

1 0 /2 5

2 3

4

1

5

R y h m ie n liitty m in e n ja k o k e s k u k s e e n

9 k W L

J K 2

5

1

M M J 1 ,5

6 7

Sulakkeita Viereisissä tapauksissa sulake on jänni eetön, jänni einen tai virrallinen.

L

N

S u la k e o n jä n n itte e tö n

L

N L

Penan Tieto-Opus Ky

S u la k e o n jä n n itte in e n

N

S u la k e o n v ir r a llin e n

Talotekniikan perusteet

39

Penan Tieto-Opus Ky

40

Sähkölaite ulkokäytössä

Sähkö ja talotekniikka

Ulkokäytössä olevat sähkölaitteet ovat suojaeristettyjä tai suojamaadoittuja.

Yllä on kostean tilan maadoite u jatko-pistorasia, vieressä kelalla oleva jatkojohto ja vasemmalla on pieni rakennustyömaan keskus.

Vikavirtasuojakytkin asennetaan sähköverkon ja käytettävän laitteen väliin, jossa se tarkkailee laitteeseen menevän ja palaavan sähkövirran suuruutta.

Vasemmalla on siirrettävä 30 mA pakkaskestoinen välivikavir- Yläkuvassa on pistotulppa ja tasuoja voimavirralle ja oikealla siirrettävä 10/30 mA pakkas- vikavirtasuojakytkin kestoinen välivikavirtasuoja.

Penan Tieto-Opus Ky

40

Talotekniikan perusteet

Penan Tieto-Opus Ky

Information

untitled

30 pages

Report File (DMCA)

Our content is added by our users. We aim to remove reported files within 1 working day. Please use this link to notify us:

Report this file as copyright or inappropriate

871407