Read Korpisoturin%20keittokirja%20(1944).pdf text version

S I S Ä L T Ä Ä :

* kalanvalmistustapoja * lihankäyttöohjeita * juustokikkoja * marmelaadin mahdollisuuksia * lotinoita * puuroa ja muita sentapaisia * räiskälemuunnoksia * juomakonsteja * muita hyviä ohjeita. Ohjeiden antajina S u o m e n Sotilaan keittokikkakilpailun osanottajat.

Koottu S U O M E N S O T I L A A S T A v . 1944.

KORPISOTURIN

KEITTOKIRJA

HELSINKI

1944

KIRJAPAINO - OSAKEYHTIÖ L A U S E

Julkaisija: SUOMEN SOTILAS

KALA

1. Perkaamattomat m e n n e t u l l e nellään niin, että JUTKUN KALA. pienet kalat pannaan kuu Kään

l a a k e a l l e molemmat

kivelle. puolet

kypsyvät.

K y p s ä kala pannaan hetkeksi suolaveteen ennen syömistä. (Luutn. K a l e r v o Laitakari.)

2. Kala tai pannaan

HIILIKALA. perkaamattomana Suomut n u o t i o o n sySyödessä

h i i l l o k s e e n .

saavat palaa

seksi, j o l l o i n kala o n k i n k y p s y n y t .

maustetaan suolalla. -- A l l e 1 0 0 gr:n kalaa ei kannata valmistaa hiilikalaksi, k o s k a se k u i v u u tässä ,,palvauksessa" liiaksi. Yli puolenkilon kala jää taas k e s k e l t ä raa'aksi. (Stm. E. Komulainen.)

4 3. PÖKKELÖPAISTI.

Kalaa ei suomusteta, mutta veitsellä katkais t a a n rintaikannas l e u a n alta j a s i s ä l m y k s e t v e d e tään u l o s vatsaa o l l e n k a a n avaamatta. ontelo Kala j a saa na. (E. Siippainen.) 'huuhdotaan, vähän pannaan jonka voita jälkeen mahdollisesti työnnetään tuhkan että n a h k a Vatsa ja sinne. sisään suosuolaa

nyt nuotioon

olla siellä niin kauan,

m u k s i n e e n helposti irtaantuu. S y ö d ä ä n k u u m a

4.

KUKKOKALA.

A v a a n kalan vatsan puolelta alkaen pyrstöstä m e l k e i n k u r k k u u n asti. I r r o i t a n s i s ä l m y k s e t j a poistan ne vatsaan tehdystä kalan, loon en suomusta sitä. aukosta. Poistan Huuhdon selkärangan leipää,

katkomalla kylkiruodot. Isonnettuun vatsaonte sijoitan mukana ollutta pehmeää j o n k a päällä olleen v o i n tasaan sen m o l e m m i l l e puolille. N u o t i o on hiilloksella. Asetan kalan kyljel l e e n hiilille. Peitän n u o t i o n k a l o i n e e n l e p ä n l e h -

5 väkerroksella (talvella naavaa ja sen päälle

kuusen oksia). Syntyy kova veto ja kuumuus, jossa iso kala paistuu viidessä minuutissa tarvit s e m a t t a sitä e d e s k ä ä n t ä ä . K a l a avataan kuten l o m p a k k o . Voista ja lei västä se on saanut mausteeksi tarvittavan s u o lan ja rasvan. Leipään on tullut ihana säväys. S y ö d ä ä n kuumana. Nahka suomuin e en jää j ä lelle. Savolaisten k a l a k u k k o o n pannaan kala leivän s i s ä ä n . T ä s s ä siis l e i p ä k a l a n s i s ä ä n : K u k k o k a l a . Suolapussi unohtuu helposti, mutta voileipä on useinkin matkassa. (Luutn. Lauri Aalto.)

5.

KALOJEN PIKASAVUSTUS.

Kalat perataan. Suolataan. Kääritään v o i p a periin. Tämä paperikäärö vuorostaan lepistä kerättyihin tuoreisiin lehtiin. K ä ä r ö heitetään

n u o t i o o n paistumaan. Saa olla p u o l i s e n tuntia. T u o r e e t lehdet antavat miellyttävän sivumaun kaloille. (Stm. A. Pynnönen.)

6 6. K A L A H A U D I K A S eli T Ö T T E R Ö F I S U . Sisälmykset vedetään Vatsaan suolaa nyt ja kääritään kasteltu

Kalaa ei suomusteta. voita. Kalan ympärille

u l o s vatsaa 'halkaisematta.

voipaperi. T ä m ä n päälle runsaahkosti s a n o m a lehtipaperia. Paketin päät on tukittava h u o l e l lisesti, j o t t e i h ö y r y p a i s t e t t a e s s a p ä ä s e u l o s h a u tomatta kalaa. Paketti pannaan nuotioon ja a n n e t a a n s e n o l l a s i i n ä siksi, k u n n e s p ä ä l l i m mäiset paperit ovat palaneet pois. Valmis kalahaudikas saadaan syötävään k u n t o o n p y y h k ä i semällä suomukset niskasta p y r s t ö ö n päin pois, mikäli eivät suomukset ole jääneet voipaperiin sitä p ä ä l t ä k u o r i t t a e s s a . H y v ä keino on m y ö s kastella kala paistamisen jälkeen, jolloin paperi ja suomukset lähtevät helposti. ( K o r p r . O n n i P e s o n e n , alik. O . Laitala, korpr. Juuso Nissilä, vääp. Kaarlo L a a k s o n e n , k o r p r . Sauli M e t s ä n e n , alik. E. O. Nieminen, korpr. Jörn Lindholm.)

7.

ERÄMIEHEN KALASAVUSTUS. sisälmyksetkin poiste Pestään ja suolataan.

Kalaa ei suomusteta, taan vatsaa avaamatta.

7

K a l a kääritään nomalehtipaperi voipaperiin. Parinkertainen Kootaan sa nyt

tämän päälle.

j o u k k o k ä p y j ä sekä k o i v u n ja muita lehtiä ja kääritään kalapaketti sekä kerätty ,, t ö r k y " u u delleen sanomalehtiin. nuotioon. Paperi Paketti heitetään tuleen vähitellen pois sitä karisee

m y ö t e n k u i n se palaa. K u n voipaperi alkaa olla näkyvissä, on kalasavustus valmis. ( V ä ä p . Tuure Laitinen.)

8. Kalaa vatsaa ei

TUOHINEN. sisälmykset poistetaan sisälle.

suomusteta,

avaamatta.

Huuhdotaan, suolaa

Maksa ja mahdollisesti mäti työnnetään takai sin vatsaan. K a l a kääritään n y t t u o r e e s e e n t u o henpalaseen ja asetetaan pääpuoli n u o t i o n tu lelle. K u n kalanpää on k o k o n a a n palanut, on m u u osa kalaa s y ö m ä k u n n o s s a . ( S t m . A r v o Julkunen, stm. P . M a k k o n e n . )

9. Noin puolisen

TUHKAMUIKUT. kiloa tuoreita muikkuja tai ki-

muuta tuoretta

kalaa

perataan

poistamalla

8

d u k s e t j a niitä seuraavat sisälmykset, j o n k a j ä l keen ne huuhdellaan ja ladotaan tuohesta teh t y y n pitävään ropeeseen. T ä h ä n sirotellaan v ä liin suolaa sekä voita, j o s on, ei kuitenkaan yli ruokalusikallisen. Vettä kaadetaan ropeeseen

9 niin paljon, että kalat peittyvät. R o p e e n päälle kansi eli toinen samanlainen r o v e . T ä m ä k a n n e l l i n e n r o v e lasketaan n y t runsaan 'hiilloksen tuhkaan ohuella kaivettuun kerroksella kuoppaan, j o k a peitetään märkää hiekkaa. Hiekan

päälle v a h v a hiilikerros. P u o l e n tunnin kulut tua ovat tuhkamuikuit kypsiä. S y ö d ä ä n kalakei ton tapaan. (Ylik. Vilho Ahteensuu.)

10. Kalat

HAUDATUT KALAT. avaamalla vatsapuolelta

puhdistetaan

auki, e i s u o m u s t e t a . H u u h d o t a a n . S u o l a a sisään. -- Maahan kaivetaan n. 40 cm syvyinen ja l e vyinen kuoppa. K u o p a n pohjalle hehkuvia hii liä n o i n 2 0 c m . Hiilien päälle y k s i kalakerros. K a l a k e r r o k s e n päälle useita kerroksia paperia, esim. sanomalehti. Paperin päälle kosteita s a m malia n . 1 0 c m . L o p u k s i multakerros, j o k a tal lataan tiukalle. Kalat saavat tunnin ajan olla haudattuina, jolloin o v a t kypsiä. (Stm. Esko V. Kallio.)

10 11. K A L A N SUOMUSTUS

käy

vaivattomasti,

jos

suomustuksen suomustettaessa

ajaksi pääse

työnnetään syvälle kalan suuhun kiilaksi v u o l t u puunkappale, sujumaan. ( A l i k . O. Laitala.) ettei k a l a

12.

SAVUSTETTU KUHA.

N o i n kilon kuha perataan, s u o m u k s e t j a s u o let poistetaan. Kuivataan paperilla. Suolaa h i e rotaan pintaan j a sisään. Otetaan ohuita kata Asete janoksia, joista neulaset riivitään pois. puolille ja pannaan kaikki

taan k o l m e tällaista o k s a a k u h a n m o l e m m i l l e voipaperikääröön. Muutama kerros sanomalehteä vielä päälle ja paketille ripotellaan vettä. K u h a p a k e t t i p a n n a a n n y t n u o t i o o n tai k e n t t ä k e i t t i ö n u u n i i n , j o s s a o n p i e n i tuli. N o i n v a j a a n p u o l e n t u n n i n k u l u t t u a o n savustettu kala valmiina maistettavaksi. (Korpr. Onni Pesonen.)

11 13. RÖMSÄFISUA.

K a l a suomustetaan ja puhdistetaan, kylkilihat leikataan erilleen ja m u u pannaan kiehumaan pakkiin pieneen vesimäärään. keitoksen päältä pois. vähäiseen kanteen siinä, vesimäärään pannaan joukkoon nyt Sakka kuoritaan kiehumaan, Römpsän joita

Kylkilihat pannaan nyt vuorostaan rasvaa,

mutta ei keitetä niitä ihan kypsiksi. hieman

j o k a sulatetaan

vehnäjauhoja,

h ä m m e n n e t ä ä n h y v i n . K a l a l i e m i -- siis e n s i m mäinen ruotokeitos -- kaadetaan vähitellen s e kaan. Puolivalmiit kylkilihat leikellään sopivan kokoisiksi ja kaadetaan nekin j o u k k o o n . hautetaan sa. (Korpr. Jörn Lindholm.) n. 5 min., kun ensin on Kie maustettu

suolalla. S y ö d ä ä n keitettyjen perunoitten kans

14.

RUKAJÄRVELÄINEN SELJANKA.

T u o r e kala tai kaloja, pakillinen vettä, l i e m i k u u t i o i t a tai l i e m i v o i m a a , p u o l e t p ä i v ä n j u u s t o annoksesta, tomaattisosetta, jos on. K a l a suomustetaan ja paloitellaan. Keittoas-

12 tiassa k e i t e t ä ä n k a l a j a v e s i , kunnes kala ta

k u u l l a o n k y p s ä . K e i t o s p o i s tulelta, j a k e i t i n l i e m i k a a d e t a a n t o i s e e n astiaan. K a l a s t a p o i s t e taan p i k k u r u o d o t j a k e i t i n l i e m e e n sekoitetaan juustonapin puolikas, mahdollisesti tomaattisosetta s e k ä l i e m i k u u t i o t a i - v o i m a a . Suolaa ei käytetä. K u n l i e m i o n valmis, lisätään siihen kala. -- K o k o vitsi on siinä, että k e i t e t t y t u o r e kala l i e m e n j o u k k o o n v i i m e tingassa lisättynä on aivan suolatonta ja että näitä sattumia on riittävästi. (Kapt. Matti Viherjuuri.)

15.

RÖMSÄKUKKO.

P i e n e t kalat, j o t k a eivät m u u t e n k e l p a a m i hinkään, ovat tähän r ö m s ä k u k k o o n mainioita. K i l o kaloja kenttäpakilliseen. Jos on perunoita, v o i t a tai m u u t a r a s v a a , o n k e i t o s y h ä p a r e m p a a , mutta välttää ilman näitäkin. Kalat suomustetaan, sisälmykset poistetaan. Päitä ei. Viipaleiksi veistelty peruna pannaan kalakerrosten väliin pakkiin, samoin rasva. N o i n 2 c m p a k i n r e u n o i s t a j ä t e t ä ä n , että s o p i i v e t t ä . Keitetään h y v i n hiljaisella tulella tunnin ver-

13 ran. J o s v e s i k o k o n a a n k u i v u u , l i s ä t ä ä n sitä. Vesi kiehukoon kuiviin lopuksi.

Keitosta ei saa pahasti h ä m m e n t ä ä , kansi l ö y sästi p ä ä l l ä . Paljaista kaloista tehty r ö m s ä k u k k o o n k y l m ä näkin mainiota. (Vääp. Lauri Järvinen.)

16.

ASEMIEHEN HERKKU.

K a l a n m ä t i j a v o i tai m u u r a s v a a i n e k s i n a . K a h v i k u p i l l i n e n m ä t i ä riittää p ä ä s t ä m ä ä n 3 -- 4 asemiestä h y v i n herkun makuun. Kahvikupilli nen käristyy hyvin, jos rasvaa on teelusikalli nen. Jos mädissä on k a l v o , poistetaan se. Mäti käristetään rasvassa n o i n 10 m i n . Sitä on h ä m m e n n e t t ä v ä k o k o ajan. Pakki, sen k a n s i tai m u u pannu soveliaat käristys vehkeet. Suolaa j o u k k o o n . Nautitaan k u u m a n a tai k y l m ä n ä l e i v ä n tai p e r u n o i d e n k a n s s a . (Kapt. Martti Keltanen.) 17. SAVIPAISTOS. Ruisjau

Pieniä ahvenia perataan, pestään.

hoista p a k s u taikina, josta t e h d y n parin sentin

14 v a h v u i s e n alustan päälle ladotaan kaloja. K e r roksittain taikinaa ja kaloja, viimeksi tietysti taikinaa. --- M a a h a n n o i n 30 cm s y v ä k u o p p a . Keskelle k u o p p a a tämä ruistaikinamiina, j o n k a ympärille on pantu voipaperia. Peitetään mii na savella. Ellei ole savea, käytetään hiekkaa, j o k a on kostutettava. N u o t i o k u o p a n päälle. -- P u o l e n t u n n i n päästä savimiina on valmis. (Korpr. Jörn Lindholm.)

18. Kalalta haa.

SAVIMIINA. suolet siten, halkaisematta että pää ja ma

poistetaan savella

S i s ä l m y k s i e n tilalle v o i t a ja suolaa. K a l a pyrstö

päällystetään

jäävät ulkopuolelle. P a a k k u viskataan nuotioon. P u o l e n tunnin kuluttua otetaan savimiina pois tulesta, a u k a i s t a a n k u o r i j a s y ö d ä ä n m i i n a n s i sältö l ä m p i m ä n ä . S u o m u t j ä ä v ä t s a v e e n kiinni. (Korpr. Julkunen, Juuso Nissilä, Jörn stm. Arvo korpr. Lindholm.)

19.

VIELÄKIN PAREMPAA. hiilloksella paperiin kää

Kalan paistaminen

rittynä on tuttu kikka. M u t t a u s e i m m i t e n t ä m ä

15

toimitus jätetään puoliväliin. Kalaa ei pidä näet ottaa hiilloksesta silloin, k u n se a r v i o n m u k a a n on kypsä, vaan se on jätettävä paperineen k u u m a a n t u h k a a n h a u d a t t u n a y ö k s i . S i l l o i n o n siinä

16 aamulla hieno savun m a k u ja pienet ruodot ovat pehmeitä kuin kalakukossa. (,,Majuripa vain".)

20.

RUODOTONTA AHVENTA.

Ahventa ei kannata suomustaa, k o s k a n y l k e m i n e n k ä y n o i n viisi kertaa n o p e a m m i n j a sa malla sisälmykset seuraavat nahkan mukana. Tähän tapaan: p u u k o l l a vedetään a h v e n e n n i s kaan poikittainen viillos niin, että s e j u u r i j a (vain juuri katkaisee selkäruodon. T ä m ä n jälkeen v e detään niskasta p y r s t ö ö n saakka matala nahka puhki) kin puolen selkäeviä. viillos pitkin selkää, k u m m a l l e Tähän päättyy p u u k o n

käyttö. Peukalon kynnellä ja etusormella tar tutaan n i s k a - ja selkä viili ost en y h t y m ä p a i k a s s a olevaan nahan palkeeseen ja kiskotaan nahka k u m m a s t a k i n k u p e e s t a irti. T ä m ä n j ä l k e e n t a r tutaan kalan päähän toisella kädellä, toisen p i täessä kiinni nyletystä k a l a n ruhosta. P ä ä k i s k o t a a n irti j a s e n m u k a n a l ä h t e v ä t s i s ä l m y k s e t ja nahka. Nahasta ja päästä v o i d a a n keittää m a i n i o k a -

17 laliemi, j o k a siivilöidään. S i i h e n lisätään nyletyt ahvenet ja perunat. Jos haluaa aivan ruodotonta ahventa, voidaan liha n y l k e ä puukolla jää vielä kylkiruodot tyvissä. Ne irti s e l k ä r u o d o s t a . ja ahvenelle j o t k a sijaitsevat Jälelle kylkiominaiset lihoineen sitten

lyhyet poikittaisruodot, ruotojen puukolla irroittaa.

voidaan vähine

(Korpr. K. Lehtonen.)

LIHA

20 1. Kaikista ti. ERÄMIEHEN LINTUPAISTI. metsäja vesilinnuista valmistuu sisäl

suolan keralla herkullinen erämiehen lintupais Kynimättömästä linnusta poistetaan mykset, vatsaontelo huuhdotaan ja sinne r i p o tellaan suolaa. L i n t u päällystetään n. parin t u u man paksuisella s a v i k e r r o k s e n a, Kukko johon kuitenkin jätetään n. tuhkan sisässä 1 cm läpimittainen reikä paistetaan Noin tun

h ö y r y n poispääsyä varten.

nuotiossa.

nin päästä on paisti valmis. K o v e t t u n u t k u o r i rikotaan ja nahka h ö y h e n i n e e n poistetaan p e h meäksi h a u t u n e e n lihan päältä. Ellei s a v e a sat tuisi o l e m a a n s a a t a v i s s a , v o i d a a n l i n t u h ö y h e nineen upottaa tuhkaan paistumaan ilman savikuortakin. (Stm. A r v o Julkunen, luutn. Lauri Aalto, E. Siippainen, k o r p r . Jussi Nissilä ja stm. O. Makkonen.)

2. Pienemmät täkkään.

SULANMAAN TÄKKÄ. riistalinnut sopivat sulanmaan

Linnun peräaukko

avataan puukolla

21 ja sisälmykset poistetaan. Suolaa ja voita p a n naan tilalle. L i n n u n p ä ä k ä ä n n e t ä ä n s i i v e n alle. Maahan tehdään syvennys, siihen lintu pää puoli alaspäin, p y r s t ö y l ö s . P e r ä a u k k o p u r i s t e taan u m p e e n . L i n n u n päälle levitetään m u l t a a pari sista hauta tuumaa, tasaisesti ja tiukkaan päälle. ylös ja painellen. Tunnin nylje K u n lintu on haudattu, tehdään hyvistä t e r v a k n u o t i o avataan, h a u d a n paisti päästä lintu o n k y p s y n y t . N u o t i o levitetään j a otetaan tään. J o l l e i m u l t a a o l e p a i k a l l a , p a n n a a n s o r a maata haudan peitoksi v ä h e m m ä n kuin multa maata, k o s k a multa osittain palaa. (Stm. U. Komulainen.)

3.

SAVIKUKKOSÄILYKE.

V a l m i i k s i p a i s t e t t u a l i n t u a , p u o l i s u o l a i s t a tai keitettyä, v a i k k a raakaakin kalaa. V o i p a p e r i a . S a v e a. S ä i l ö t t ä v ä r u o k a ( v a l m i s t e t t a v a ) kääritään ensin 3--4 kertaisen v o i p a p . sisään. savesta tehty savileipä k ä ä Sitten vatkatusta

ritään p a k e t i n y m p ä r i l l e . P a j u n k u o r t a s i d e n a -

22 ruksi. Saa k u i v u a 1 / 2 tuntia e n n e n paistamista. Asetetaan t u l e e n , jossa s e k u u m u u d e n vai kutuksesta tulee hieman punertavaksi, mutta ei t u l e n v ä r i s e k s i . S a v i k u k k o s ä i l y y siksi, k u n r u o kaa tarvitaan, dessa. J o s ei tahdo säilyttää ruokaa, v o i valmistaa ateriansa siten, että kaksi savivatia asetetaan v a s t a k k a i n j a kiinnitetään* n e r a u t a l a n g a l l a . Savikukkosäilyketeollisuudessa on käytettävä uutta saven käyttämätöntä läpi savukeimuketta (puista) ettei työnnettynä varaventtiilinä, sillä basillit k u o l e v a t k u u m u u

k o k o k u k k o halkea, j o s paisti o n niin v e s i p i t o i s ta, että h ö y r y ä m u o d o s t u u k o v i n p a l j o n . P ä t e e siinä tikulla pistetty reikäkin, j o k a heti o n t u kittava tulesta. T e e r i on sopiva k o k o , paistettava ensin hiilil lä. Irroitetaan jalat, k a u l a ja l e n t i m e t s a m o i n lihasmaha. Metsosta tehdään pari k u k k o a . K o l m e k i l o i s e s t a hauesta saa pari m a k k a r a n m u o t o i s ta k u k k o a katkaisemalla kalan kahtia. (Luutn. Lauri Aalto.) tuoreella savella, kun kukko otetaan

23 4. TEHON LINTUPAISTI. Jos tahtoo

L i n t u puhdisteitaan j a k y n i t ä ä n .

höyhenet helposti pois, niin pidetään k o k o lin tua v ä h ä n aikaa k u u m a s s a vedessä, se h e l p o t taa työtä. T ä m ä n j ä l k e e n lintu u p o t e t a a n k u o p paan, jossa o n litteä k u u m e n n e t t u k i v i n o i n 4 0 s m s y v ä l l ä m a a s s a . K i v e n päällä sitä p a i t s i t u o r e i t a r u o h o j a tai h a v u j a . L i n n u n p ä ä l l e m y ö s p a n n a a n r u o h o j a tai h a v u j a n o i n 1 0 s m j a t ä m ä n p ä ä l l e m a a t a tiiviisti. S a a h a u t u a p a r i k i n t u n t i a . K i v e n o l t a v a t a r p e e k s i s u u r i , että s e p y syy kauan kuumana. (Kers. Th. Nieminen, korpr. Sauli Metsänen.)

5.

LINTUMIEHEN HERKKU.

M e t s o , teeri tai p y y puhdistetaan j a kynitään. Lintu halkaistaan keskeltä rintalastaa pitkin siten, että l i h a t j ä ä v ä t l u u t t o m i k s i j a n a h k a m o lempien rintakappaleiden päälle. P a i s t e t a a n p a n n u s s a tai hiilillä. Maustetaan kata janmarjoilla ja suolalla. (Korpr. Jörn Lindholm.)

24 6. KORPR. LEPOLAN PYYKEITTO.

P y y puhdistetaan ja kynitään ja paloitellaan k i e h u v a a n veteen. Saa kiehua 1 5 min. Perunoita, suolaa, mahdollisesti pippuria ja v ä häsen kauraryyniä pannaan mukaan. K a u r a r y y nien asemasta voi käyttää tähteeksi jäänyttä kunnes liha alkaa ohrapuuroakin tai paria ruokalusikallista v e h näjauhoja. K e i t e t ä ä n siksi, irtaantua luista. S y ö d ä ä n tietysti k u u m a n a . (Stm. P. Makkonen.)

7. H E R N E R O K K A A REPPUUN. Erämatkalle saa hernerokasta h y v ä t eväät s i ten, hiin. että k i e h a u t e t a a n rokasta vesi h y v i n v ä Paksu ( H u o m ! Palaa helposti pohjaan.)

k e i t t o s a a j ä ä h t y ä , j o n k a j ä l k e e n siitä v o i d a a n leikata sopivia kuutioita, j o t k a kääritään v o i p a periin ja pannaan sellaisenaan reppuun. tettäessä rokkaa uudelleen, lisätään vettä Kei tar

peen mukaan. Vielä paremmin onnistuu tämä kikka, jos r o k k a jäädytetään ennen paloittelua. (Stm. E. Juhola.)

25 8. K A U R A A JA SIANPINTAA. läs

R e p p u u n retkelle mukaan kauraryyniä, kiä ja suolaa.

Läski leikataan pienenpuoleisen T ä m ä n jälkeen nostetaan Pari

voileivän kokoisiksi viipaleiksi. N ä m ä käriste tään p a k i n k a n n e s s a . valmiit silavakappaleet hetkeksi syrjään.

kourallista k a u r a r y y n e j ä kaadetaan pakin k a n teen jääneeseen sulaan ihraan ja annetaan hil jalleen käristyä kastikejauhojen tapaan. T ä m ä n j ä l k e e n s i l a v a p a l a t taas j o u k k o o n , v e t t ä k a n s i t ä y t e e n j a k o k o h o i t o saa k i e h u a n o i n 2 0 m i nuuttia. (,,Majuripa vain".)

9. Hirvi joisaan maalle. män.

KENTTÄVARTION PALVI. huuhdotaan mieluimmin m. levitetään ja paloitellaan.

nyljetään, paikkaan Syvyys Hirven talja

Maahan kaivetaan padan muotoinen k o l o var kuivaperäiselle kuopan päälle, j a halkaisija vähän e n e m

lihaspuoli ylöspäin. Lihat asetetaan nyt, s u o l a ten samalla ne visusti toisiaan vasten, taljalle ja taljan r e u n a t k ä ä n n e t ä ä n l i h o j e n päälle, jonka

26 jälkeen muutamia tuohilevyjä ja painavia puita asetetaan kuoppaan vajonneen hirventaljan päälle. K o k o juttu n a a m i o i d a a n vielä havuilla ja sammalilla. -- K u n lihat o v a t suolautuneet kolmisen viikkoa, aletaan palvaus. Lihat l a d o taan t a n k o o n j a t ä m ä r i p u s t e t a a n k a h d e n p u u n väliin n i i n k o r k e a l l e , että l i h o j e n a l i m m a t osat jäävät noin 30 sm maanpinnan yläpuolelle. K a k si pitkämäistä nuotiota sytytetään molemmin puolin lihatankoa noin puolentoista metrin pää hän lihoista. T u l t a ei saa päästää niin suureksi, että l i h a n pintakerrokset palaisivat. Palvausta jatketaan n o i n 8--10 tuntia. -- - T a l j a n v o i k u i vata tavalliseen tapaan, eikä sen a r v o o l e s u o lauksesta laskenut. (Stm. A r v o Julkunen.)

10.

HIRVENLIHAN PAISTAMINEN. ristiin

Palanen hirvenlihaa sidotaan langalla tiota.

paketiksi ja asetetaan riippumaan lähelle n u o Tätä ennen ripotellaan lihaan tehtyihin rakoihin suolaa. Lihaa käännellään välillä l i e keissä ja välillä loitommalla, kuitenkin niin l ä -

27 hellä, että s e k u u m u u d e n v a i k u t u k s e s t a k i h i s e e . Sitä m u k a a k u i n liha pinnalta k y p s y y , v o i d a a n sitä s y ö d ä . (Kers. Juurikka-Matti Rönkkö.)

11.

HIRVENLIHAN SAVUSTAMINEN. 3--4 kg, savustetaan Tulipe-

Pieni pala hirvenlihaa, s a v u s t a m o esim.

mainiosti tavallisessa kalasavustamossa. K a l a seuraavanlainen: sästä j o h t a a m a a h a n u p o t e t t u , nava tyyn oikein (sen voi tehdä rinnettä hiukan ilman muu

y l ö s p ä i n k i i p e ä v ä n . 2--3 m . m i t t a i n e n s a v u k a irtokivistä rausta j a peittää m a a l l a ) l a u d o i s t a tiiviisti t e h savustuspönttöön, hyvä, j o k a siis o n t u l i p e s ä ä h i u k a n k o r k e a m m a l l a rinteessä. J o s p ö n t t ö o n on siinä vielä pienistä pyöreistä yläpuolella vasta o v a t ritilät tai pan kivistä t e h t y kiuas, j o n k a alle s a v u k a n a v a j o h taa j a j o n k a Riittävästi ripustimet, joille kalat pannaan. suolattu hirvenlihanpalanen naan m ä r k ä ä n v o i p a p e r i i n käärittynä tällaiseen s a v u s t u s u u n i i n ritilälle. Ensin l ä m m i t e t ä ä n u u nia puolikuivilla leppäpuilla hyvin varovasti,

28 ettei lihan rasva sulaisi ja valuisi p o i s . peri osaltaan estää lihan kuivumista. Voipa Noin 5

tunnin kuluttua v o i l ä m p ö ä jo lisätäkin ja välillä v o i v e t ä ä ritilän u l o s j a tarkastaa lihan k y p s y mistä sekä s u l a m i s - tai k u i v u m i s v a a r a a . V i i m e mainitun estämiseksi voi kastella voipaperin Kun aina uudelleen, j o s se k u i v u u liian nopeasti, v o i m y ö s l y ö d ä l ö y l y ä mainitulle kiukaalle. l i h a n ä y t t ä ä k y p s ä l t ä , a n n e t a a n s i l l e v i e l ä 6--8 tuntia katajansavua. T ä t e n v o i p i e n e n erän h i r venlihaa savustaa 24 tunnissa esim. aamulla, jolloin seuraavana yönä alkamalla ei tarvitse

enää kuin pari kertaa k ä y d ä lisäämässä uuniin tuoreita katajia. -- S a m o i n v o i savustaa lintuja ja miksei sianlihaakin. (Kapt. Mikko Rossi.)

12.

HIRVEN TAPPAJAISTEN KÄYTÖSTÄ. monesti rintamien hirvenhiihtäjät

Kuinka

jättävätkään kaikki hirven ,,sisuskalut" metsään ahmojen ja korppien ruuaksi, vaikka käskyille kuuliaisina vuodan. raahaavatkin Mutta näin pois metsästä jäävät esim. juuri menetellen

29 parhaat herkut. rasvojen tavaan sa ja tarkka Erikoisesti munuaisten, m a k talteenotto Eikä tarjoaa metsämiemuuta

san ja s y d ä m e n sekä niiden ympärillä o l e v i e n hille mahdollisuuden h y v i n helposti valmistet herkkuun. keittää siihen tarvita k u i n sulattaa h i r v e n m u n u a i s r a s v a k e n t t ä p a k i s sitten kappaloidut munuaiset, m a k s a ja s y d ä n tässä rasvassa. e n e m m ä n aikaa. Munuaiset ja

maksa k y p s y v ä t pian, s y d ä n sitkeämpänä vaatii T ä m ä n jälkeen v o i rasvassa vielä keittää hirvenlihaviipaleita. On varottava, e t t e i r a s v a p a l a . J a m u i s t e t t a v a , että k o k o n a a n kin k i e h u v a n r a s v a n sisällä o l e v a liha v o i p a laa, v a i k k a y m p ä r i l l ä o l e v a r a s v a e i v i e l ä p a l a kaan. K i e h u v a n rasvan lämpötila on n i m . paljon suurempi kuin kiehuvan veden. (Kapt. Mikko Rossi.)

JUUSTO

1 . A S E V E L I S O P P A tai R Ö M S Ä K A L A K A S . K a l a - tai l i h a k e i t t o : k i e h u a p e h m e i k s i j a lisätään nat. S e n j ä l k e e n s e k o i t e t a a n j o n k a annetaan liota keittoon. linen sipuli lisätään. L i h o j e n annetaan mahdolliset peru keittoon juustoa, Suola ja mahdol

(Kers. Juurikka-Matti Rönkkö.)

2. J U U S T O K E I T T O . P e r u n o i t a kuoritaan j a keitetään. K u n n e ovat k i e h u n e e t n. 15 min., lisätään k e i t t o o n juusto paloiteltuna sekä suolaa. Pieni voimäärä ei m y ö s k ä ä n ole pahitteeksi maussa. ( A l i k . A l p o Jaaksi, korpr. V e i k k o Hujanen.)

32 3. PIENINGÄN JUUSTOKEITTO. Vajaa kenttäpakillinen vettä keitetään k i e h u vaksi. S i i h e n sekoitetaan pieniksi palasiksi v u o l tua juustoa niin paljon, että juuston sulattua veteen (keitosta on juuston sulamisen h e l p o t puusta teh

tamiseksi ja pohjaanpalamisen estämiseksi k o k o ajan h ä m m e n n e t t ä v ä m i e l u u m m i n d y l l ä laikalla k u i n p u u k o l l a , j o k a tässä m e l t o u tuu ja t y l s y y ja lisäksi naarmuttaa pakkia) k e i tos o n h i e n o n vellin paksuista. K u n juusto on täysin sulanut, pannaan j o u k k o o n k o v a a l e i p ä ä p a l o i t e l t u n a , e i k u i t e n k a a n liian p a l j o n , ettei keitto tule liian ,,raskaaksi". Tämän j ä l k e e n k e i t e t ä ä n v i e l ä v ä h ä n a i k a a , että l e i p ä p a l a t p e h m i ä v ä t , m u t t a e i h a j o a m i s e e n asti. (Kapt. M i k k o Rossi.)

4.

JUUSTOKASTIKE. vettä, päivän juustoja

Kahvikupillinen v o i a n n o s teen ja j u u s t o sulavat.

pannaan

kenttäkeittoastian sen

kan Sekä

kiehautetaan

v e r r a n , että v o i j a

Suolaa tarpeen mukaan.

33 sipulia, kera. (Kers. E. Olkkonen.) jos sitä o n . Nautitaan p e r u n o i d e n

5.

JUUSTOSTA MAITOA.

Kuumaan k a h v i n k o r v i k k e e s e e n hie nonnetaan juustoa mahdollisimman pieniksi p a loiksi. Noin kolmen päivän juustoannos tekee pakinkannellisen kahvinkorviketta maidoksi. (Korpr. E. Korkeamäki, stm. E s k o V . K a l l i o . )

6.

JUUSTOPERUNAT.

3 keitettyä p e r u n a a kuoritaan ja leikataan viipaleiksi pannulle. Päivän juustoannos leika taan j o u k k o o n . Suolaa. V e t t ä kaadetaan k a h v i kupillinen makuista. (Korpr. Onni Pesonen.) päälle ja kiehautetaan. On maidon

34 7. Kun olet PARTIOPOTTU. ja kuorinut p e r u n a t ,

keittänyt

,, m u u s a a " pakin pohjalle perunaa ja paloittele juustoa sen päälle. T e e tuo temppu toistami Partiopottu on täyt (Alik. Wallu Kilpi.) seen, k u n n e s p a k k i o n täysi. A n n a h a u t u a . Syödessä suolaat herkun. tävää.

8.

JUUSTOPERUNASALAATTI. ja j u u s t o n a p p i lämmite tai

V o i n a p p i tään s e n v e r r a n , sekaisin. Sitten sinappia ja kataan

että k ä y h e l p o k s i v a i v a t a n e lisätään pikanttikastiketta rasvainen hienoksi

etikkaa, k u n n e s kirpeän sipuli hakataan

kastike o n valmis. Keitettyjä p e r u n o i t a l e i suikaleiksi ja joukkoon. Kastike kaadetaan lämpimänä perunasuikaleiden ja sipulien päälle ja h ä m m e n n e tään v a r o v a s t i . K u n t ä m ä ,, i l t a h e r k k u " o n k u n nolla jäähtynyt, se nautitaan leivän päällysteenä korvikkeen kera. (Kapt. Matti Viherjuuri.)

35 9. Juusto PAISTETTU JUUSTO. römpsän kannessa siten,

paistetaan

että j u u s t o n a n n e t a a n s u l a a j a s i t t e n p a i s t u a k o vaksi. T ä m ä n jälkeen annetaan kannen jäähtyä ja juusto irtoaa helposti. R a s v a a ja mausteita ei käytettä. (Kers. Juurikka-Matti Rönkkö.)

10.

KORKOLAPUT.

Juustosta leikataan n. sentin paksuisia v i i p a leita, jotka kastellaan vedessä ja kieritetään v e h n ä j a u h o i s s a , j o s niitä o n . Paistetaan h y v i n k u u m a i s s a r a s v a s s a, k e l t a i s e n r u s k e i k si. S y ö d ä ä n k u u m a n a tai k y l m ä n ä . (Korpr. Jörn Lindholm.)

11.

RUKAJÄRVELÄISTÄ JUUSTOPASTEIJAA.

L i e m i v o i m a a siviilipaketista vaivataan j u u s t o o n niin, että s e m u u t t u u v a a l e a n r u s k e a k s i tahtaaksi. (Kapt. Matti Viherjuuri.)

36 12. W A L L U N TEELEIVÄT.

Ota pakkisi, pane voinappisi pohjalle ja sääs tämäsi juustonpalanen, lämmitä sulaksi varo v a s t i n u o t i o l l a tai k a m m a l l a . K u n s e o s o n s u lanut, e i r u s k i s t e t a , k a s t a f a n e e r i p a l a t s i i hen. Maistuu varsin hyvältä k y l m e n t y n e e n ä k i n . (Alik. Wallu Kilpi.)

MARMELAADI

1. Kun VIRTASEN SOPPA. vettä k i e h u u , lisätään siihen p u u r o k a s t i k e j a u -

pakillinen

pari kupillista marmelaadia. K u n se on sulanut, sekoitetaan joukkoon h o j a sekoitettuna k y l m ä ä n vesitilkkaseen. K u n s o p p a kiehahtaa, otetaan tulelta. H y v ä ä k y l m ä n ä p u u r o n k a n s s a tai i l m a n p u u r o a k i n . (Alik. Viljo Virtanen.)

2.

SEKAPUURO.

P u o l i pakillista vettä kiehautetaan. H i u k k a s e n s u o l a a , p u o l i k u p i l l i s t a m a r m e l a a d i a tai m a r j o ja, kupillinen k a u r a r y y n e j ä samalla. lisätään 15 ja hämmennetään Kiehukoon min.

N a u t i t a a n k u u m a n a tai k y l m ä n ä . ( K o r p r . J u u s o Nissilä.)

38 3. SOTILAAN MARMELAADI.

Osa annosmarmelaadia ja 3 osaa p u o l u k k a tai m u u t a h i l l o a s e k o i t e t a a n k e s k e n ä ä n . T a r jotaan räiskäleiden kera. (Stm. P. Makkonen.)

4.

RAJAJÄÄKÄRIN JÄLKIRUOKA.

Hienonnettuja k o r p p u j a laitetaan n . 2 c m paksu ten kerros pakinkanteen. ja taas Päälle m i l k k i ä sit viimeksi tai m a i t o a , e t t ä k o r p u n p a l a s e t k a s t u v a t , marmelaadia korppuja,

milkkiä. Sokeria päälle. K i e h u u 15 min. Nauti taan k u u m a n a tai k y l m ä n ä . ( K o r p r . Juuso Nissilä.)

5.

K O R S U R I T A R I T eli R E T A L E E T . k e k s e j ä liotetaan korsujuomassa

A n n o s

j a paistetaan tämän jälkeen pakinkannessa r a s v a s s a tasaisen ruskeiksi. Marmelaadia sivel-

39 lään j o k a i s e n k e k s i n päälle ja k a k s i keksiä p a i netaan vastakkain. Palasokeria hienonnetaan päälle tasainen kerros. -- Faneeri k ä y keksien sijasta h y v i n . ( S t m . Visa K o s k i n e n , stm. P. M a k k o n e n , alik. R . T u u p a i n e n . )

LOTINA

42 1. LEMPÄÄLÄN LOTINA.

L i h a paloitellaan pieniksi kuutioiksi, jotka k ä r i s t e t ä ä n r a s v a s s a , j o s sitä o n . hienonnettua moin k a t a j a n m a r j a a pari r u i s j a u h o j a Pari kolme lisätään, sa koko

lusikallista

ajan h ä m m e n t ä e n . V e t t ä j a m a u n m u k a a n s u o laa. A n n e t a a n k i e h u a n o i n 2 0 m i n . S y ö d ä ä n p e runoiden kanssa. (Korpr. Lindholm.)

2.

H A A T A J A N SIENILOTINA. ja noin vuorokauden vedessä Vettä ja

Puhdistetut

lianneet sienet käristetään ruskeiksi rasvan ja mahdollisten vehnäjauhojen kanssa. suolaa lisätään ja annetaan k i e h u a j o n k i n aikaa. ( K o r p r . J u u s o Nissilä.)

P U U R O T YM S.

1. Vettä M U T T I eli P E P U . ja suolataan joukkoon runsaasti yhdellä kokka

kiehautetaan

O h r a j a u h o j a kaadetaan ja muodostuu

kerralla niin p a l j o n , että v e s i i m e y t y y j a u h o i h i n noin herneen kokoisia reita. J u u r i j a u h o j e n k a a t a m i s e n a i k a n a ei saa h ä m m e n t ä ä , sillä silloin tulee s e o s p u u r o m a i seksi. maton maista tottuu. H ä m m e n t ä m i s t ä hiljaisella tulella j a t k e tekijä saa helposti ensikerralla jauhopian taan, k u n n e s m u t t i o n v a a l e a n r u s k e a t a . T o t t u muttia, ,,hiirenpäämuttia'', mutta

Mutti nautitaan talkkunan tapaan m a i

d o n tai n u o r e n p i i m ä n k a n s s a , m u t t a v o i n tai sokerin kanssa se on m y ö s hyvää. ( A l i k . O. Laitala.)

44 2. JANKKI. vet

K u i v a a l e i p ä ä paloiteltuna pakkiin,

tä ja suolaa. Pakin kannessa käristetään s i l a v a a ja t ä m ä k ä r i s t y s k a a d e t a a n p a k k i i n , k i e hautetaan ja s y ö d ä ä n jankki lämpimänä. van sijasta voi käyttää v o i t a tai Sila muuta

r a s v a a . M y ö s säilykeliha j o u k o s s a antaa h y vän säväyksen. ( K o r p r . J u u s o Nissilä, ylik. V i l h o Ahteensuu, stm. E. Karhunen.)

3.

MUUJOEN PUURO. lisätään ennen Suolaa

K a u r a r y y n i p u u r o o n sen kypsymistä

lihasäilykettä.

m y ö s hieman, mutta menettelee ilmankin. (Kapt. Mikko Rossi.)

4.

M A R J A P Ö P E R Ö eli H U U P P A . mustikoita tai muita m a r j o j a ruis-

Perattuja survotaan

kenttäkeittoastiassa

hilloksi,

45 j a u h o j a j a s o k e r i a sekoitetaan marjoihin. S y ö d ä ä n sellaisenaan kylmänä. (Stm. Vilho Ahteensuu, stm. Jukka A h o l a . )

5.

MARJAKIISSELI. j a keitetään niitä v e Tämän jäl veteen tehty

M a r j a t puhdistetaan

d e s s ä siksi, k u n n e s m e n e v ä t r i k k i . k e e n 'lisätään m a r j o i h i n k y l m ä ä n p e r u n a j a u h o s e o s. kupillinen jauhoja.) tulella.

(Litraan keittoa noin

S e o s saa v i e l ä kiehahtaa (Korpr. Alle Hannula.)

6.

KYLMÄLAUKAUS.

M e h u u n sekoitetaan pakissa k a u r a r y y n e j ä ja s o k e r i a . S y ö d ä ä n siltaan k y l m ä n ä . -- T o i n e n p i k a p u u r o o n , että k a u r a r y y n e j ä s e k o i tetaan piimään ja s y ö d ä ä n sellaisenaan. ( K o r p r . J u u s o Nissilä, stm. Ilmari A h o l a . )

46 7. LEIPÄKEITTO.

Rouhittua leipää pannaan kiehuvaan veteen, samoin annos voita ja keinohunajaa. Keitetään viitisen minuuttia. (Kers. Eino Salo.)

RÄISKÄLE

48 1. PANNUKAKKU.

Vehnäjauhoja sekoitetaan veteen, samoin h i e m a n s u o l a a tai s o k e r i a tai v a i k k a p a m o l e m p i a . Jauhojen tulee olla lisäksi voidaan käyttää j ä t e p u uSeoksen hyvin r o a, m i e l u i m m i n k a u r a r y y n i p u u r o a . sakeahkoa, mutta

silti v i e l ä

j u o k s e v a a . P a n n u s s a tai p a k i n k a n n e s s a s u l a t e taan voita. S e o s kaadetaan tähän voisulatteeseen ja paistetaan tulella ensin toiselta, sitten toiselta puolen kypsäksi. ( K o r p r . J u u s o Nissilä, stm. Esko V. Kallio.)

2.

KAKKARAT.

P a k k i i n p a n n a a n v e t t ä , tai m a i t o a j o s o n . Siihen sekoitetaan (koko ajan v a t k a t e n m a n n a r y y n e j ä. Suolaa. A n n e t a a n k i e h u a 10 min. Tätä p u u r o a levitetään tavallisen räiskä l e e n päälle, j o k a sitten käännetään kahtia ja taas k a h t i a j a t ä m ä t ö t t e r ö k a s t e l l a a n s u l a t e t u s s a voissa. (Stm. Viljo Merenheimo.)

49 RÄISKÄLEET ,,HIHNASTA OLALLE". Tavallinen räiskäletaikina, mutta pieneksi. jauhojen

a s e m a s t a k ä y t e t ä ä n m a k a r o o n e j a, j o t k a on hienonnettu mahdollisimman (Stm. U s k o Haapakorpi, stm. W ä i n ö Wilkman, stm. E. H. Mäkinen.)

4.

KORPRAALIN NIMIPÄIVÄKAKKU.

On tavallinen räiskäle, mutta s y ö d ä ä n s u r v o t tujen m e t s ä m a r j o j e n tai h i l l o n kans sa. M a r j a t r ä i s k ä l e e n p ä ä l l e j a s o k e r i a m u k a a n . (Stm. P. Makkonen.)

JUOMAT

1. VASTIKE-KAHVI.

K u i v a a n ä k k i l e i p ä ä paloitellaan pieniksi paloiksi kenttäpakin kanteen. Kappaleet paah detaan t u m m a n ruskeiksi, ei kuitenkaan polteta niitä. P a a h t a m i s e n j ä l k e e n k a p p a l e e t s u r v o t a a n h i e n o k s i jauhoksi, josta sitten keitetään ,,kahv i a " sekoittamalla n. litraan vettä 2 rkl. vastik e k a h v i a j a a n n e t a a n t ä m ä n k i e h u a 5--10 m i n . (Stm. Esko V. Kallio.)

2. Hieman tunlehtiä vettä.

TEEN K O R V I K E . p u o l u k a n n. tai va-

kuivattuja

kiehautetaan

puolessa

litrassa

( K o r p r . J u u s o Nissilä.)

52 3. HALKOMIESTEN PIKAKALJA.

1 5 0 -- 2 0 0 gr m a l l a s j a u h o j a, p a r i n m a r k a n h i i v a , s o k e r i a tai s a k a r . 7--8 1 v e t t ä . Pari litraa v e d e s t ä kaadetaan k i e h u v a n a m a l taiden päälle ja annetaan seoksen jäähtyä. Sit ten h i i v a s e k a a n ja p a r i n t u n n i n päästä lisätään 4 -- 5 l l ä m m i n t ä v e t t ä . K u n t ä m ä t e h d ä ä n illalla j a j u o m a saa y ö n k ä y d ä l ä m p i m ä s s ä paikassa, on kalja aamulla valmis juotavaksi. -- Hiiva ja m a l l a s j a u h o t j a s o p i v a n k o k o i n e n astia o v a t t o sin p u l m a l l i s i a h a n k i t t a v i k s i k a i k k i i n p a i k k o i hin, m u t t a j o s n i i n k u i n s a t t u i s i o n n i s t a m a a n . ( K e r s . Erkki Nieminen, stm. E s k o V. K a l l i o ja k o r p r . J u u s o Nissilä.)

4.

KARPALOMEHU.

3 1 karpaloita, 2 1 vettä. K a r p a l o t pannaan p e rattuina esim. p y y h e l i i n a n sisään ja m u s e r r e taan m e h u e r i l l e e n ä m p ä r i s s ä . M e h u s ä i l y t e t ä ä n pulloissa ja käytetään laimennettuna sekä s o k e r i l l a tai s a k a r i i n i l l a m a u s t e t t u n a . m ä s s ä p a i k a s s a h y v ä n ä 2-- -3 k k . (Ylik. Vieno Ahteensuu.) Säilyy kyl

S E K A L A I S I A OHJEITA

1. Mustikat kaa tai ja MARJAIN SÄILYTYS. muuraimet Puolukat säilyvät säilyvät pitävässä pitävässä

astiassa s u r v o t t u i n a , j o s p ä ä l l e l a i t e t a a n p u o l u k sokeria. astiassa s u r v o t t u i n a t a i v e d e s s ä , e i s o k e r i a . ( K o r p r . Juuso Nissilä.)

2. Puoli

ROISTON-RASVA. sipulia ja puoli pakettia

pakillista

h i i v a a , leivänmuruja, pakinkannelliseen vettä,

suolaa j a vettä, m a h Hiiva liotetaan siihen lisätään p a l o i

dollisesti lihakuutioita, voita.

tellut sipulit, j o t k a on käristetty voissa v a a l e a n ruskeiksi. Suolaa m a u n m u k a a n . Leivänmuruja lisätään niin, että s e o s tulee sakeaksi. Keitetään pakissa ja annetaan kiehumisen jälkeen jäähtyä

54 koko keena. (Luutn. K a l e r v o Laitakari.) aika vatkaten. Käytetään voinkorvik

3.

SUOLASIENI. paloitellaan j a l i o t e t a a n

Sienet puhdistetaan, tään vedessä,

kylmässä vedessä vuorokauden verran. K e i t e s u o l a t a a n p u u - tai t u o h i a s t i a a n ilman vettä. Säilyvät kauan, ja s y ö d ä ä n k y l m ä nä pieneksi paloiteltuna esim. sipulin kanssa. ( K o r p r . J u u s o Nissilä.)

4.

TUOHIPATA.

Keittoastian puutteessa v o i aivan h y v i n k ä y t tää t u o h i s t a . T u o h i n e n v a l m i s t e t a a n a i n a k e i toksen m ä ä r ä n suuruiseksi. T u o h i ei pala, j o s siinä o n sisällä vettä. O n p a r e m p i , j o s o n s a a tavissa kiviä, silloin l i e k k i ei pääse polttamaan vedenrajan yläpuolella olevaa tuohisen reunaa. Varsinkin kalakeitto, k o r v i k e ja tee maistuvat tuohisessa keitettynä maukkailta. (Ylik. Veikko Kurppa.)

55 5. K E I T E T Y T RETIISIT.

Retiisi ei ole mikään eräruoka, mutta paljon sitä v i l j e l t i i n k o r s u j e n j a k ä m p p i e n p i k k u p u u t a r h o i s s a . K u n retiisit k ä y v ä t s u u r i k s i j a h i u k a n puiseviksi, saa niistä herkkua keittämällä ne perunoitten tapaan. 'Maku k u i n S y ö d ä ä n voisulan kanssa. (,,Puutarhamies rintamalta".) kukkakaalilla.

56

OMIA

KEKSINTÖJÄ VARTEN

VIISI PERUSOHJETTA:

P a k k i puhtaaksi; nokinen ei nopeasti l ä m pene. Ei mitään yltiöpäisyyttä! keitostasi h y v ä ä tulee. V ä l t ä huonoja, vetisiä perunoita; keitä ne v ä hässä, mutta suolaisessa vedessä. Liha on leikattava paloiksi poikki syitten. Nuolaise, ennenkuin tipahtaa eli maista keitos tasi ennenkuin todenteolla syömään ryhdyt. Hiljaisella tulella

Information

56 pages

Report File (DMCA)

Our content is added by our users. We aim to remove reported files within 1 working day. Please use this link to notify us:

Report this file as copyright or inappropriate

834436