Read SPL_INFO_2003 text version

SPL-info

SÄI LYTÄ Ä LEHTI TÄM

2003

Saksanpaimenkoiraliitto ry.

Kamreerintie 8, 02770 ESPOO | Puh. (09) 805 5506 | Fax (09) 859 2343 | www.spl.fi

saksanpaimenkoira

Maailman käytetyin palvelus- ja työkoirarotu,

Mari Lehtilä

Sinua tarvitaan ­ aktiivina kentällä tai näkymättömänä lehdenlukijana ­ Liity joukkoon!

Saksanpaimenkoira on kaikkien palveluskoirarotujen kiistaton ykkönen. Asemansa maailman suosituimpana palveluskoirarotuna se on voittanut koulutettavuutensa, sopeutuvuutensa, älykkyytensä ja rohkeutensa ansiosta. Liikunnallinen saksanpaimenkoira on mitä parhain kaveri koiraurheilua harrastavalle. Saksanpaimenkoiraliitto ry. on järjestö, joka tarjoaa koiraharrastajalle monenmuotoisia tapahtumia; erikoisnäyttelyitä, pentukatselmuksia, jalostustarkastuksia, kokeita, harjoitusiltoja, koulutusleirejä, kasvattajapäiviä ym. Lisätietoa toiminnastamme saat tästä lehdestä sekä liittymällä jäseneksemme maksamalla jäsenmaksun 27 euroa Saksanpaimenkoiraliitto ry:n tilille 800019­309031 (mikäli et vielä ole jäsen). Jäsenmaksuun sisältyy mm. 8 kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehti, josta saat tietoa koiran hoidosta yleensä sekä koulutuksesta (kuinka, koska, missä) sekä muusta ajankohtaisesta. SPL:n jäsenenä voit liittyä asuinpaikkakuntasi alaosastoon. Yhteisissä kokoontumisissa saat mukavia, samanhenkisiä kavereita ja aina tarpeellisia vinkkejä käytännön koira-asioissa.

Kamreerintie 8, 02770 Espoo · Puh. (09) 805 5506 · Fax (09) 859 2343 Tutustu myös kotisivuihimme osoitteessa

Saksanpaimenkoiraliitto ry.

www.spl.fi

SPL-INFO

3

SPL - Alaosastojen yhteyshenkilöt

ALA-SATAKUNTA Pj. Petri Viitala 044-714 2270 Sihteeri, ao. posti, koulutus Pasi Hienonen Kaltinmäentie 7 27840 KAKKURI 044-291 0301 ETELÄ-OULU Pj., ao. posti Eeva Äijälä Piimänperäntie 26 90800 OULU 040-546 7165 Sihteeri Minna Rissanen 050-542 1916 Koulutus Kauko Ruokolainen 0400-290 480 ETELÄ-UUSIMAA Pj., ao. posti Kim Baggström Niittylahdentie 15 10300 KARJAA 050-572 1370 Sihteeri Theresa Ketokoski 040-775 2254 Koulutus Auli Impola 050-336 8806 FORSSA Pj. Esa Koivulahti 0400-837 809 Sihteeri, ao. posti Kristiina Mattinen Poittesuontie 375 31640 HUMPPILA HELSINKI Pj., koulutus Eija Haapsaari 041-571 1256 Sihteeri, ao. posti Saila Lindroos Yläkiventie 8 F 136 00920 HELSINKI 041-534 5344 ITÄ-HELSINKI Pj. Pentti Rapila 0500-318 661 Koulutus Ismo Nevalainen 040-516 0236 Sihteeri, ao. posti Minna Pärssinen Tattarisuontie 1 G 00770 HELSINKI 040-571 1560 ITÄ PIRKANMAA Pj., ao. posti Mika Leskelä Kaitapolku 12 35300 ORIVESI 040-738 8789 Sihteeri Laura Koski 050-322 6505 Koulutus Heikki Saranpää 040-704 8988 ITÄ-UUSIMAA Pj. Mika Laukkanen 0400-610 829 Sihteeri, ao. posti Heli Viertola Kirkkotie 39 12400 TERVAKOSKI 040-592 2267 Koulutus Vesa Kuosmanen 040-547 4597 JOKELA Pj., koulutus Jukka Lehmustola 019-417 1772, 045-679 1044 Ao. posti Eija Käyhkö Arhotie 22 B 27 00900 HELSINKI 0400-011 107 KAINUU Pj. Tuomo Malinen 0500-283 363 Sihteeri, ao. posti Marja Vuorinen Kangastie 7 87200 KAJAANI 08-624 696 040-725 3135 Koulutus Kajaani Matti Valtanen 0500-386 943 Koulutus Kuhmo Minna Tervo 040-524 5349 KANTA-HÄME Pj. Jarkko Rannelma 0400-911 396 Koulutus Helena Lehtonen 050-827 7535 Sihteeri, ao. posti Kristiina Mussalo Siukolantie 280 13800 KATINALA 0400-491 077 KEMI Pj., koulutus Aki Kallatsa 040-779 7666 Sihteeri, ao. posti Susanna Balk Pursimiehenkatu 10 94900 KEMI 040-566 3685 KESKI-KARJALA Pj., ao. posti Jarmo Kukkonen Haarajärventie 17 82395 HAARAJÄRVI 0500-670 540, 013-423 66 Sihteeri Taru Lukkarinen 041-552 0569 Koulutus Olli Reponen 0500-654 819 KESKI-SUOMI Pj. Jaana Hänninen 014-272 983, 040-519 7470 Sihteeri, ao. posti Tuula Kolehmainen Matinmäentie 431 40270 PALOKKA 014-311 0496, 050-372 6512 Tiedotus Nina Pieviläinen 040-564 1919, 014-828 428 Koulutus Jaana Järvinen 040-550 0264 KESKI-UUSIMAA Pj. Jouni Vatanen 050-584 1677 Sihteeri, ao. posti Laura Koistinen Toimelantie 22 04500 KELLOKOSKI 040-704 0113 Koulutus Janne Vanhapelto 0400-428 552 KOKKOLA Pj., koulutus Petri Tiitinen 050-3366 455 Sihteeri, ao. posti Anne Korkeasaari Koivistontie 576 67100 KOKKOLA 050-558 8686 KOTKA Pj. Sami Baggström 041-444 1444 Sihteeri, ao. posti Heidi Laamanen Isopellontie 42 49200 HEINLAHTI 040-502 3287, 05-260 2026 Koulutus Tommi Vanhala 050-528 1489 KOUVOLA Pj. Kati Sairanen 040-541 2877 Sihteeri, ao. posti Pia Rapi Metsontie 612 45410 UTTI 0400-557 865, 05-378 1447 Koulutus Rauno Muronranta 040-556 7569 KUOPIO Pj., koulutus, ao. posti Antero Heino Keskimäentie 44 70800 KUOPIO 050-554 7242 Sihteeri Piia Vartiainen 044-544 5257 KURIKKA Pj. Seppo Goman 06-422 8366 Sihteeri, ao. posti Paula Niinistö Niinistöntie 10 63300 ALAVUS 0400-178 933 Koulutus Matti Mäkinen 0400-667 158 LAHTI Pj., koulutus, ao. posti Johanna Kaasinen Vipusenkatu 10 B 15230 LAHTI 040-844 9710 Sihteeri Jari Kantoluoto 0400-975 050 LÄNSI-UUSIMAA Pj., koulutus, ao. posti Kari Jokinen Herrlantie 20 02510 OITMÄKI 050-362 4101 Sihteeri Sini Järvi 040-749 6274 MERENKURKKU Pj., koulutus Björn Stenman 050-571 9479 Sihteeri, ao. posti Marika Stenman Påttbackvägen 21 65520 HELSINGBY 040-837 1320 OULU Pj. Pekka Nykyri 050-350 3664 Sihteeri, ao. posti Riitta Hirvikoski Sairaalarinne 4 f b 25 90230 OULU 0400-731 629 PIETARSAARENSEUTU Pj. Ulf Löf 050-65 112 Sihteeri, ao. posti Birgitta Kåll Lövögränd 181 68910 BENNÄS 050-5251 245 Koulutus Diana Wikblom 050-587 7262 POHJOIS-KARJALA Pj., ao. posti Matti Väätäinen Sahirinne 4 82110 HEINÄVAARA 013-717 720, 050-365 6000 Sihteeri Hanne Savolainen 050-357 9838 PORI Pj. Eeva Väliluoma 0440-780 120 Sihteeri Tiina Suutari 044-292 4124 Koulutus Juha Pitkänen 040-533 8729 Ao. posti Pasi Nurmi Tynintie 148 29250 NAKKILA 044-507 1390 PORVOO Pj., ao. posti Susanne Lindström Putkistontie 4 06500 PORVOO 040-587 733 Koulutus Lena Lindgren 09-272 2331, 040-759 5837 Sihteeri Pauliina Finnbäck 040-531 0373 RAAHE Pj., koulutus Riku Teppo 050-355 5514 Sihteeri, ao. posti Kati Mattila Tapiontie 1 92140 PATTIJOKI 040-512 8584 RAUMA Pj., koulutus, ao. posti Katja Lepistö Muinantie 4 26740 VASARAINEN 040-777 9485 Sihteeri Tiina Roimu 02-868 1855, 0500-422 085 ROVANIEMI Pj. Toni Hangasvaara 044-015 0601

Koulutus Jouko Ämmälä 0400-235 125 RÖYKKÄ Pj., ao. posti Kirsi Lindgren Majalammentie 101 01830 LEPSÄMÄ 040-584 0509 Sihteeri Pirkko Dima 040-528 0941 Koulutus Ylermi Vistiaho 09-879 24100 SAIMAA Pj. Ilpo Eskelinen 040-539 7666 Sihteeri Soile Mäntylä 050-326 3964 Koulutus Elo Jokinen 05-414 0012, 040-515 9380 Ao. posti Laila Jokinen Kaarnantie 227 53300 LAPPEENRANTA 05-414 0012, 040-734 6507 SATA-HÄME Pj., ao. posti Jari Jauni Harjunselkätie 26 39200 KYRÖSKOSKI 03-3714 149, 040-5288 078 Sihteeri Katja-Susanna Ahola 040-5018 696 Koul.maalim. Kalevi Kannasoja 03-371 9099 SAVONLINNA Pj., ao. posti Jari-Pekka Hirvonen Vienankatu 12 A 6 57200 SAVONLINNA 015-520 662

4

SPL-INFO

Myyntiartikkelit

Koulutus Merja Kosunen 015-533 776 SEINÄJOKI Pj. Olavi Soivio 06-423 1312, 040-543 3932 Sihteeri, ao. posti Sanna Sippola Vuorenmaanrinne 13 C 34 60220 SEINÄJOKI 040-708 2964 Koulutus Tiina Kero 040-774 1403 SELKÄMERI Pj., koulutus, ao. posti Yvonne Hautaviita Lillsundintie 637 64300 LAPVÄÄRTTI 06-2222 019, 040-833 5252 Sihteeri Maarika Sjöblom 06-2212 226, 040-716 2644 TAMPERE Pj. Joel Jäntti 044-510 0621 Sihteeri, ao. posti Sirpa Sulonen Irjalank. 19, 33560 TAMPERE 03-356 3620, 0400-199 323 Koulutus Markus Aaltonen 050-328 9427 TURKU Pj. Vesa Laaksonen 02-237 4957, 040-507 5217 Sihteeri, ao. posti Jenni Keskievari Laivurinkatu 2 A 19 20810 TURKU 040-591 7342 Koulutus Kirsi Tammi 041-506 1876 VAKKA-SUOMI Pj., ao. posti Raimo Heino Rantkaupintie 43 23310 TAIVASSALO 040-718 1400 Koulutus Jouni Saantola 0400-783 552 Sihteeri Marjo Heino 041-435 9838 YLÄ-SAVO Pj. Päivi Karppinen 050-350 4548 Sihteeri, ao. posti Kirsi Metsälä Kauppisheikintie 3 as 5 74510 PELTOSALMI 050-544 9616 Koulutus Marjo Junnilainen 040-8111 020 Tilaukset p. (09) 805 5506 f. (09) 859 2343 [email protected] Kirje tai kortti osoitteella Saksanpaimenkoiraliitto r.y. Kamreerintie 8, 02770 ESPOO · Postin välityksellä lähetettävät tilaukset toimitamme postiennakolla. · SPL-myyntiartikkeleita voi käydä ostamassa käteisellä liiton toimistosta. Vaatteet - Tuulipuku sininen koot XS-XXL - Koulutusliivi koot (reilu) XS-XL - T-paita harmaa, sininen koot S-XXL - Lippis sininen - Maalimies T-paita - Leiri T-paita - Leiri lippis

Spl-info

6 7 8 SPL-sidosryhmät

Sisältö

SPL:n toiminta-ajatus

Saksanpaimenkoiran ja meidän liitto

10 12 17 20

Rotumääritelmä SPL-koneisto SPL:n säännöt Kasvatuksen ja jalostuksen yleisperiaatteita

70 e 42.50 e 9e 7e 12 e 8e 5e

24 28 30 35 36 37

Käsittelyssä saksan kieli Erikoisnäyttelyt Suojelukoe Erikoisjälki Käyttäytymiskoe Kansalliset lajit WUSV-Maailmanmestaruuskilpailut Siegerkooste SPL:n koulutusleiri

Koulutuskasetit - Tottelevaisuus - Jälki - Suojelu - Diegel-tottelevaisuus - Diegel-jälki - Suojelu mestaruuskilpailut 2002 C-osan hyväksytyt suoritukset

25 e 25 e 25 e 20 e 20 e 20 e

42 44 46

Saksanpaimenkoiraliiton julkaisema Infolehti Vastaava päätoimittaja: Erkki Aarnio Päätoimittaja: Anne Kurki Paino: Hämeen Kirjapaino Oy, 2003

Koulutusoppaat - Tottelevaisuus ja koiran kotikasv. (58 s.) 12 e - Suojelukoira (94 s.) 8.50 e - Jälkikoira (90 s.) 12 e - Hakukoira (62 s.) 12 e - Viestikoira (72 s.) 12 e - Haku-kouluttaminen palveluskoirakokeisiin tai koiran aktivoimiseksi (32 s.) 8.50 e - Raiserkooste (suojelu) (62 s.) 4e - BH-koulutusohje 2e - PK-kokeiden säännöt ja lajiohjeet 10 e Muut FOTO URMA 1999 60 e FOTO URMA 1998 60 e Lehtikansio 7e PK-tunnusvaljaat 7e Hihamerkki 3e SPL-tarra (soikea tai pyöreä, ulko- tai sisäpuolelle liimattava) 2e Postikortti 0.20 e SPL-kilpailukirja (punainen, huom. tilattava kirjallisesti, tiedot koirasta & omistajasta) 3e BH-koulutustunnus 7e Lomakkeet Bewertungsliste Kestävyyskoekortit

Saksanpaimenkoiraliiton yhteistyökumppanit

0.30 e 0.30 e

SPL-INFO

5

TEKSTI ERKKI AARNIO KUVA ANNELI LAINE

SPL:n toiminta-ajatus

Eikö olekin lyhyt ja selvä resepti: Liiton tarkoitus on sääntöjen 3. kohdan mukaan toimia saksanpaimenkoirarotua harrastavien henkilöiden yhdyssiteenä koko maassa, edistää rodun jalostusta ja kasvatusta sekä tehdä rodun olemusta tunnetuksi sille kuuluvien arvokkaiden ominaisuuksien turvaamiseksi.

Kohdan jatko, miten säännöt velvoittavat päämääriin pyrkimään - sen voi jokainen etsiä toisaalla lehdessä olevista SPL-säännöistä ei sekään näytä kovin monimutkaiselta. Mutta mutta... kyseessä on iso rotu, iso järjestö ja iso hajonta mielipiteissä. Toisaalta tarvitaan tiukkoja sääntöjä, toisaalta taiteilijan vapautta, jotta aloitteellisuus ja luovuus säilyvät. Jos missä niin sp-harrastuksessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Yksittäisellä koiranomistajallakin pitää olla todella vilpitön pyrkimys toimia oikein, tietoa mikä on oikein ja vielä kaiken lisäksi monessa mutkassa myös onnea, jotta harrastuksen plussat voittaisivat miinukset. Liitto ei voi laskea mitään onnen varaan. Pitää olla selkeä linja, johon jokaisen on kiva lähteä mukaan, sekä paljon tarjottavaa näytelmän päähenkilölle, jäsenelle. Linja ja menu muodostuvat seuraavista palasista, joiden on myös tuettava toinen toistaan; kaikki vaikuttaa...

Harrastuspohjaa levitettävä - samalla hälvennetään myös ns. suuren yleisön epäluuloa - ja ominaisuustiedostoa kasvattajia varten edistettävä. SPL-organisaatio kokonaisuudessaan ja maalimieskoulutus erityisesti sekä yhteydet SV / WUSV -järjestöihin ja ammattikäyttäjiin tarjoavat edellytykset kehitykselle. Kansallisesti ylivoimaista osaamista kannattaa hyödyntää myös Liiton ulkopuolella.

oikeutetusti lisää päätösvaltaa. Keskeinen piste organisaatiossa on Liiton toimisto.

Sairauksien seuranta ja torjunta

Perinnöllisten sairauksien kohdalla yksi jalostuksen kulmakivistä, mutta koskettaa jokaista koiranomistajaa tavalla tai toisella. Tarvitaan avointa tietoa mahdollisimman laajalla rintamalla, tilastoja ja tiedostoja jokaisen ulottuville.

Näyttelytoiminta

Jalostus- ja jalostustarkastustoiminnan osatekijä, itsenäisenä harrastusmuotona helppo mutta jatkamaan yllyttävä portti uusille jäsenille. Tapahtumatasolla Liiton suurin ihmisten ja rahan liikuttaja. Kytkentöjä ulkomaisiin ja kotimaisiin järjestöihin, suojeluun (päänäyttelyn rohkeuskoe) ja harrastuslajeihin.

Lehti ja muu tiedottaminen

"Saksanpaimenkoira" on koko toiminta-ajatuskoosteelle välttämätön tekijä, se on myös SPL:n näyteikkuna ulkopuolisille. Em. funktio on Liiton www-sivuillakin, lisäksi ne palvelevat enenevässä määrin tilastolähteinä sekä ilmoitustauluna. Liiton sisäinen s-posti mahdollistaa aiempaa huomattavasti nopeamman ja laajemman tiedottamisen eri toimijoiden välillä.

Jalostus

Päämäärä: joka suhteessa tasapuolisesti rotumääritelmän mukainen eli terve, toimiva ja oikearakenteinen saksanpaimenkoira. Keskeiset välineet samassa järjestyksessä: periytyvien sairauksien ehkäisy kattavan tilastoinnin ja tiedonjakamisen avulla, jalostustarkastukset ja suojelukoetoiminta sekä erikoisnäyttelyt. Keskiviiva rotumääritelmässä on rotujärjestön tavoite, perimän taustan leveys ja kasvattajien erilaiset intressit tuottavat joka tapauksessa halukkaille myös "ääripäitä" eli MM-koiria ja näyttelytähtiä.

Kansallisten (harrastus-) lajien koulutus- ja koetoiminta

Harrastusmuotona jäsenkannan vuoksi merkitsevää; "yhdysside"-kohta säännöissä ja nykyinen harrastajajakauma velvoittavat. Alaosastot voivat tällä sektorilla tehdä paikkakunnallaan hyvää pr-työtä saksanpaimenkoira-aatteen hyväksi. Tehokas koulutusohjaajakoulutus nostaa SPL-osaamista ja kaventaa näin osaamis- ja vaativuuseroja harrastuslajien ja suojelun välillä.

Yleisiä pyrkimyksiä

- saada kaikki jäsenet, erityisesti kasvattajat, sisäistämään Liiton tavoitteet ja sitoutumaan niihin - ylläpitää saksanpaimenkoiran positiivista julkikuvaa osaamisella ja hyvällä esimerkillä ja toisaalta puuttumalla median "susikoira puri lasta päähän" -juttuihin

Suojelukoulutus- ja koetoiminta

Luo osaltaan pohjan WUSV-päätösten mukaiselle jalostustarkastukseen ja ko. kokeeseen perustuvalle kasvatustyölle; keskeinen merkitys koiran käyttöominaisuuksien mittaajana. 6 SPL-INFO

Sisäinen organisaatio

Luo rungon ja taloudelliset mahdollisuudet kaikille osa-alueille. Nykyiset säännöt tarjoavat entisiä paremmin Liitolle edellytykset pitkän tähtäyksen suunnitteluun. Alaosastoille, joissa varsinainen käytännön työ tehdään, ne toivat

Toiminnan kohdistus

1. 2. 3. 4. 5. Jäsenistö Sp-kasvattajat "Suuri yleisö" Kenneljärjestöt Sponsorit

TEKSTI ERKKI AARNIO

SPL-sidosryhmät

Sisäiset

Jäsenkunta kokonaisuudessaan on Liiton toiminnan kohde, perusta ja voimavara. Sen piiristä voi vielä nimetä muutaman ryhmän, joiden tuki ja tukeminen ovat erityisen merkitseviä: · kasvattajat, joiden huoneentauluna on rotumääritelmä; heitä vartenhan rotujärjestö oikeastaan on olemassa · koe- ja ulkomuototuomarit aputoimihenkilöineen; he toimittavat omalla sarallaan tietoa rodunjalostuksen tarpeisiin · maalimiehet ja koulutusohjaajat; heistä on kiinni jalostustakin sivuten se osaamisen taso, jonka mukaan SPL:oa arvioidaan, he myös vetävät mukaan uusia harrastajia ja ovat näin tärkeä tekijä jäsenmääräkehityksen ja Liiton julkikuvan kannalta · alaosastot, joissa Liiton keskeiset käytännön toiminnot kasvatustyötä lukuun ottamatta tapahtuvat · yhteisöjäsenet eli ammattikoiranohjaajien järjestöt (Rajan Koiramiehet ry., Sotakoirayhdistys ry. ja Suomen Poliisikoirayhdistys ry.) ne tuovat osaltaan tietoa, taitoa ja uskottavuutta rotujärjestötyöhön. A · FCI, kennelliittojen kattojärjestö eli ylin päättäjä koiramaailmassa. On käytännössä sekä A- että B-ketjun päässä. · Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry. on ylin koirajärjestö Suomessa. Se pitää koirarekisteriä sekä keskeisiä terveystieto-, koe- ja näyttelytulostilastoja ja myöntää näyttelyt. SPL on jäsen ja sillä on rotujärjestöpaikka (edustaja) SKL-FKK:n valtuustossa. · SKL-FKK:n kennelpiirit, jokainen alaosasto on sääntömääräisesti alueensa kennelpiirin jäsen. · Suomen Palveluskoiraliitto ry., jolle SKL-FKK on delegoinut palveluskoirakoetoiminnan; jäseninä palveluskoirayhdistyksiä, kennelkerhoja ja rotujärjestöjä. B · WUSV, Saksanpaimenkoirajärjestöjen maailmanunioni. SPL on yksi perustajajäsenistä, nykyään jäsenjärjestöjä on yli 70. Pyrkii rodun yhtenäiseen terveystieto-, jalostustarkastus-, koe- ja näyttelyjärjestelmään yhteistuumin FCI:n kanssa. · SV, Saksan "Saksanpaimenkoiraliitto ry." Yhteistyötä rotutiedosto- ja tuomarikoulutusasioissa.

FCI Fédération Cynologique Internationale Kennelliittojen kansainvälinen kattojärjestö

· NSU on pohjoismainen yhteistyöelin, johon kuuluvat siis Norsk Schäferhund Klub, Schaeferhundeklubben for Danmark, Svenska Schäferhundklubben ja SPL. Usein yhteenlinjattu esiintyminen WUSV-kokouksissa sekä Pohjoismaiset Mestaruuskilpailut ovat konkreettista NSU-yhteistyötä. C Poliisi, puolustusvoimat ja rajavartiolaitos ovat keskeisiä saksanpaimenkoiran käyttäjiä. Niiden kanssa on jatkuvaa vuorovaikutusta koiran ter-veystieto- ja koulutussektoreilla. D Tukijat (mm. koiranruoan maahantuojat, eläinvakuutuslaitokset, tms.), joille SPL voi tarjota näkyvyyttä ison kohderyhmän piirissä, ovat tärkeitä. Alaosastojen kotikunnat ovat usein esim. koulutuskenttähankkeissa keskeisiä vaikuttajia.

Ulkoiset

Ulkoiset sidokset liittyvät lähinnä A kenneljärjestöihin, joilla rotujärjestön kannalta on hallinnollinen tai koordinoiva merkitys, B rotujärjestökenttään tai -ketjuun, C rodun ammattikäyttäjiin ja D yhteisöihin, jotka muuten ovat SPL:n toiminnalle tärkeitä.

WUSV Weltunion der Schäferhundvereine, Saksanpaimenkoirajärjestöjen maailmanunioni

VDH Verband für das Deutsche Hundewesen, Saksan kennelliitto

SKL - FKK Suomen Kennelliitto ry. Finska kennelklubben

SV Verein für Deutsche Schäferhunde, Saksan Saksanpaimenkoiraliitto

NSU Nordisk Schäferunion Pohjoismainen Unioni

KENNELPIIRIT

DSK (Tanskan SPL) Schaeferhundeklubben for Danmark

NSK (Norjan SPL) Norsk Schäferhund Klub

SSK (Ruotsin SPL) Svenska Schäferhundklubben

SPKL Suomen Palveluskoiraliitto ry.

Ala-Satakunta Jyväskylä Kouvola Pohjois-Karjala Savonlinna POLIISIKOIRAYHDISTYS

Etelä-Oulu Kainuu Kuopio Porii Seinäjoki SOTAKOIRAYHDISTYS

Etelä-Uusimaa Kanta-Häme Kurikka Porvoo Selkämeri RAJAN KOIRAMIEHET

Forssa Kemi Lahti Raahe Tampere

Helsinki Keski-Karjala Lohja Rauma Turku

Itä-Helsinki Keski-Suomi Länsi-Uusimaa Rovaniemi Vakka-Suomi

Itä-Pirkanmaa Keski-Uusimaa Merenkurkku Röykkä Ylä-Savo

Itä-Uusimaa Kokkola Oulu Saimaa

Jokela Kotka Pietarsaari Sata-Häme

SPL-INFO

7

TEKSTI ERKKI AARNIO

Saksanpaimenkoir

Näkymä tuulilasista on tärkeämpi kuin taustapeilin näyttämä, jos ja kun eteenpäin mennään. Tieto taakse jätetystä vain auttaa kummasti ymmärtämään myös kulkusuuntaa ja sen perusteita.

Taustaa rodun kotimaasta

Otsikon monitasoista ja -kuvioista symbioosia ei olisi olemassakaan, elleivät herrat Max von Stephanitz ja Hektor Linksrhein olisi kohdanneet. - Pitkästyttävää kertojaa varoitetaan aina alkamasta Aatamista asti, mutta saksanpaimenkoirasta puhuttaessa Hektor on kyllä se Aatami, josta on lähdettävä. Ratsumestari v. Stephanitz oli jo pitkään tutkiskellut monenkirjavia saksalaisia paimenkoiria. Huhtikuussa 1899 hän löysi koiran, joka vastasi kaikkia hänen käsityksiään ihanteellisesta paimen- ja työkoirasta, Hektor Linksrheinin. Stephanitz osti koiran ja antoi sille uuden nimen yhdistettynä omaan kennelnimeensä. Verein für Deutsche Schäferhunde (SV) eli rotujärjestö perustettiin 22.4.1899 ja sen rotukirjan ensimmäinen, SZ 1, oli Horand von Grafrath, edellä mainittu Hektorimme. SV:n rekisterinumerointi on alunalkaen ilman vuosijaksoja etenevä; SZ 2 000 000 eli Saksan kahdesmiljoonas saksanpaimenkoira rekisteröitiin 20.11.1997, merkkihenkilön nimi on Zari vom Augrund. Vuoden 2003 alussa luku oli 2 120 000:n vaiheilla. Matkalla Horandista Zariin on tapahtunut paljon muutakin kuin kulunut sata vuotta. Ratsumestari Max von Stephanitzin luoma rotumääritelmä on edelleen lähes sinällään voimassa; kuvailevia ja epämääräisiä epiteettejä, esim. "uskollinen", on jätetty pois ja joitakin ominaisuuksiin liittyviä termejä on ajanmukaistettu. Rodun alkuperäisen tehtävän - lauman paimentaminen ja sen sekä isännän suojeleminen kaksi- ja nelijalkaisilta rosvoilta - toteuttamisen mahdollisuudet ovat käyneet vähiin. Siksi jo 1920-luvulla Saksassa luotiin perusta jalostustarkastus-, koe- ja näyttelyjärjestelmälle, jonka avulla turvataan rodun arvokkaat ominaisuudet. Hyvin nopeasti todettiin näillä ominaisuuksilla olevan käyttöä mitä moninaisimmissa työ- ja virkakoiratehtävissä; saksanpaimenkoirasta tuli lyhyessä ajassa koko maailman ehdoton ykkönen työ- ja palveluskoirana, sittemmin myös monipuolisena harrastus- ja kisakoirana.

"Nuoren" SPL:n taival

Saksanpaimenkoira on siis jo täyttänyt sata vuotta. Suomeen ensimmäiset rodun edustajat tuotiin yli 90 vuotta sitten, mutta Saksanpaimenkoiraliitto ry. perustettiin vasta 1956. "Vasta" sen vuoksi, että esim. muut pohjoismaiset järjestöt ovat jo kasikymppisiä. Kasvu on kuitenkin ollut määrätietoista ja joissakin asioissa nopeaa. Suomessa on muuten 73 rotujärjestöä, joista kahdella on jo 100 vuoden taival takanaan.

Jäsenmäärä

Perustajajäseniä oli 37, v. 1972 luku oli tuhat, v. 1989 jäseniä oli 5000 ja enimmilllään 1994 lähes 7000. Kuten koiramaailman muutkin luvut putosi myös SPL-jäsenmäärä vuosituhannen vaihteeseen tultaessa noin 6000:een ja siitä edelleen vielä tuhannen verran. Huomattavaa edistystä on kuitenkin se, että kun 80-luvun alussa hurrattiin jäsenmäärän saavuttaessa vuosittaisen rekisteröinnit, nyt jäsenmäärä on yli kolminkertainen vuoden rekisteröintilukuun verrattuna eli harrastusaktiivisuus on lisääntynyt.

Alaosastot

Aluksi Liitto oli pieni Helsinki-yhdistys; 1960 perustettiin sitten alaosasto Turkuun, 1975 - 77 yhtäkkiä kymmenen uutta ja sen jälkeen tasaista tahtia lisää niin että määrä v. 2003 oli 44. Vuoden 2002 sääntöuudistus toi alaosastoille rekisteröitymisvelvoitteen mutta samalla lisää taloudellista ja toiminnallista itsenäisyyttä. Lisää joustoa järjestörakenteeseen tuli myös siitä, että SPL-jäsen voi olla vapaasti minkä tahansa alaosaston jäsen tai olla kuulumatta mihinkään niistä.

Rekisteröinnit

Tuhannen koiran vuosittainen rekisteröintimäärä ylitettiin 1968, sitten yksi kotialttarin jumalista, Rin-tin-tin, humautti luvun yli viidentuhannen (1975). Sen jälkeen määrä on siksakannut kohtuudessa välillä 2000 - 3500 kunnes on painuttu hiukan alakanttiin, 1633 koiraa vuonna 2002. Rotu oli pitkään suomenajokoiran jälkeen toiseksi eniten rekisteröity Suomessa, kunnes 2001 harmaanorjanhirvikoira pudotti meidät pronssille.

Ratsumestari v. Stephanitz

8

SPL-INFO

ran ja meidän liitto

Kokeet ja kilpailut

Alaosastot ovat vaihtelevassa määrin järjestäneet eri lajien kokeita. Systemaattinen maalimieskoulutus oli käynnistetty 1983 kuin enteenä kansainväliselle suojelukokeelle; IP-kokeet aloitettiin 1987. Ensimmäiset SPL-Mestaruuskilpailut pidettiin 1976 (kaikki lajit). Vuonna 1992 siirryttiin kaksiin mestaruuskilpailuihin, kansallisten lajien ja suojelun (aluksi IP-, myöhemmin SchH-). Kolmannet SPL-Mestaruuskilpailut tulivat kuvaan 2001, alettiin ratkoa myös FH-mestaruuksia. Kansainvälisellä tasolla on Liiton joukkue kilpaillut WUSV-MM-kisoissa (suojelu) vuodesta 1988 alkaen sekä Pohjoismaisissa 1984 - 87 (kaikki lajit) ja taas 2000- (suojelu ja FH-jälki). Vetomestaruuskilpailut aloitettiin 1979, mutta ne ovat viime vuosina hiipuneet.

Lehti

Pikkuyhdistyksen tapaan kiertokirjeillä aloitettiin. "Saksanpaimenkoiraliiton Viesti" -nimistä monistenippua postiteltiin vuodesta 1964. Vuonna 1973 se oli jo A5-kokoinen painotuote, kannessa "Saksanpaimenkoira - Schäfer"; loppuosa nimestä pudotettiin pois 1979. Nykyinen formaatti on lehdellä ollut numerosta 1/93.

Kun Saksanpaimenkoirajärjestöjen Euroopanunioni (EUSV) 1968 perustettiin, SPL oli yksi perustajajäsenistä. EUSV:sta tuli 1974 Weltunion der Vereine für Deutsche Schäferhunde (WUSV) eli Maailmanunioni ja SPL oli tiukasti mukana kuten on edelleenkin joka sektorilla; jäsenjärjestöjä eli -maita on yli 70. Pohjoismaista yhteistyötä on 1960-luvun alusta tehty kulloisenkin aktiivisuuden ja karanteenirajojen mukaan. Virallisesti järjestäytynyttä yhteispohjoismaista järjestöä ei ole, vaikka kirjainyhdistelmä NSU (Nordisk Schäferhundunion) siellä täällä näkyykin.

Toimisto

SPL-toimisto on ollut olemassa vuodesta 1980; aluksi Koskelantie 11:n kellarissa Helsingissä ja vuodesta 1986 nykyisessä paikassa Kennelliiton toimitalossa Espoossa. Tämä SPL-toiminnan keskipiste on päätoimisen toimistonhoitajan valtakunta.

Virkakoirat

Poliisiin, Puolustusvoimiin ja Rajavartiolaitokseen sekä Opaskoirakouluun SPL:lla on hyvät yhteydet sekä laitos-, yhdistys- että koiranohjaajatasolla. Tällä on suuri merkitys niin yleisen koulutus- ja terveystietojen vaihdon kuin rotujärjestötyön uskottavuudenkin kannalta. Suomen Poliisikoirayhdistys ry., Sotakoirayhdistys ry. sekä Rajan Koiramiehet ry. ovat SPL:n yhteisöjäseniä.

Näyttelyt

Näyttelytoiminta kulki aluksi SKL:n yleisten sääntöjen mukaan. Katselmuksia saksalaisella luokkajaolla järjestettiin 70-luvulta alkaen; ensimmäinen Pääkatselmus oli 1977. SKL-FKK hyväksyi 1981 Saksanpaimenkoirien erikoisnäyttelysäännöt. Pohjoismaisissa päänäyttelyissä tai -katselmuksissa meiltä on oltu mukana 1966 alkaen, viimeksi 1987. Varsinkin 1970- ja 80-luvuilla VUNSU eli Pohjoismainen Voittajanäyttely (Norja, Ruotsi ja Suomi) oli kova sana. Rabies-karanteeniraja lopetti koirakanssakäymisen, eivätkä PM-näyttelyt ole myöhemmin enää heränneet henkiin.

Järjestökenttä

Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry:n (SKL-FKK) jäseneksi SPL liittyi jo perustamisen yhteydessä, samoin Suomen Palveluskoiraliitto ry:n (SPKL). Suhteet Saksan SV:hun avattiin tietenkin heti.

Hektor Linksrhein ja Mari von Grafrath

SPL-INFO

9

KUVITUS SV-ZEITUNG 100 JAHRE KÄÄNNÖS ERKKI LÄIKE

Saksanpaimenkoira

Saksanpaimenkoira (Deutscher Schäferhund) Saksalainen rotu. Hyväksytty: FCI 23.3.1991, käännös SKL-FKK 7.12.1993. Käyttö: Monipuolinen käyttö- paimen- ja palveluskoira.

Lyhyt historiallinen katsaus

Verein für Deutsche Schäferhunde (SV), joka on Verband für das Deutsche Hundewesenin (VDH:n) jäsen, on rodun perustajayhdistyksenä vastuullinen saksanpaimenkoiran rotumääritelmästä. Rotumääritelmä laadittiin yhdistyksen ensimmäisessä jäsenkokouksessa Frankfurt am Mainissa 20. syyskuuta 1899 A. Meyerin ja von Stephanitzin ehdotuksen mukaisesti. Sitä täydennettiin 6. jäsenkokouksessa 28.7.1901, 23. jäsenkokouksessa Kölnissä 17.9.1909, johtokunnan ja valtuuston kokouksessa Wiesbadenissa 5.9.1930 ja jalostustoimikunnan ja johtokunnan kokouksessa 25.3.1961. Edelleen sitä käsiteltiin Saksanpaimenkoirayhdistysten Maailmanunionissa (WUSV), ja se hyväksyttiin WUSV:n kokouksessa 30.8.1976, edelleen sitä käsiteltiin ja se hyväksyttiin johtokunnan ja valtuuston kokouksessa 23.­24.3.1991. Saksanpaimenkoiran suunnitelmallinen jalostus aloitettiin yhdistyksen perustamisen jälkeen vuonna 1899. Rotu on jalostettu tuonaikaisista keski- ja etelä-saksalaisista koiratyypeistä päämääränä luoda palveluskoira, jolla on edellytykset vaativiin suorituksiin. Tämän päämäärän saavuttamiseksi laadittiin rotumääritelmä, joka määrittää saksanpaimenkoiran ruumiinrakenteen, olemuksen ja luonteenominaisuudet.

Yleisvaikutelma

ja sivusta katsoen vain hieman kaareutuva, keskivakoa ei ole tai se on vain heikosti havaittavissa. Kallo-osa on n. 50 % pään koko pituudesta. Kallo-osan leveyden pitää likimain vastata sen pituutta. Kallo kaventuu (ylhäältä katsottuna) korvista kirstua kohti tasaisesti. Se liittyy loivasti viiston, mutta ei jyrkän otsapenkereen kautta kiilamaiseen kuono-osaan. Ylä- ja alaleuka ovat voimakkaasti kehittyneet. Kuononselkä suora, koveruus tai kuperuus ei ole toivottavaa. Huulet ovat tiiviit, hyvin sulkeutuvat ja väriltään tummat. Kirsun tulee olla musta.

Silmät ovat keskikokoiset, mantelinmuotoiset,

tä pitkät ja keskivahva lihaksisto kiinnittää ne runkoon. Lavan ja olkavarren välinen ihannekulmaus on 90°, tavallisesti 110°:seen saakka. Kyynärpäät eivät saa olla seistessä eivätkä liikkuessa ulkonevat, eivät myöskään sisäänpäin kääntyneet. Kyynärvarret ovat kaikilta suunnilta katsottuina suorat ja koiran seistessä ehdottomasti keskenään yhdensuuntaiset, kuivat ja lihaksikkaat. Välikämmen on pituudeltaan 1/3 kyynärvarresta ja on tähän nähden n. 20­22°:n kulmassa. Liian painunut välikämmen (yli 22°) kuin myös seistessä liian pysty välikämmen (alle 20°) heikentävät koiran käyttökelpoisuutta, erityisesti kestävyyttä.

Runko

hieman vinoasentoiset, eivät ulkonevat. Silmien värin tulee olla mahdollisimman tumma. Vaaleat, pistäväilmeiset silmät eivät ole toivottavat, koska ne häiritsevät koiran ilmettä.

Korvat ovat pystyt, keskikokoiset, yhdensuun-

taiset (eivät sisäänpäin taipuneet) ja teräväkärkiset. Ulkokorva on eteenpäin suuntautunut. Kärjestään taittuneet tai luppakorvat ovat virheellisiä. Liikkeessä tai levossa taaksepäin päänmyötäisesti taipuneet korvat eivät ole virhe.

Purenta

Voimakas, terve ja täydellinen (42 hammasta). Saksanpaimenkoiralla on leikkaava purenta, ts. etuhampaat koskettavat toisiaan leikkaavasti, jolloin yläleuan etuhampaat kohtaavat tiiviisti alaleuan etuhampaat. Ala- ylä- ja tasapurenta ovat virheitä samoin kuin suuret hampaiden välit. Virheeksi luetaan myös se, että etuhampaat ovat suorassa linjassa. Leukaluiden tulee olla voimakkaasti kehittyneet, jotta hampaat voivat kiinnittyä syvälle ja tukevasti.

Kaula Kaulan tulee olla voimakas ja lihaksikas

Kaulan liitoskohdasta alkava ylälinja kulkee hyvin muodostuneen sään ja hieman laskevan selän yli hieman laskevaan lantioon asti selkälinjaa rikkomatta. Selkä on kiinteä, voimakas ja lihaksikas. Lanne on leveä, voimakas ja lihaksikas. Lantion tulee olla pitkä ja hieman laskeva (n. 23°) ja se liittyy ylälinjaa rikkomatta hännän kiinnityskohtaan. Rinnan tulee olla kohtuullisen leveä, alarinta on mahdollisimman pitkä ja selvästi havaittava. Rinnansyvyyden tulee olla 45-48 % säkäkorkeudesta. Kylkiluiden tulee olla kohtuullisen kaareutuneet. Tynnyrimäinen ja litteä rintakehä ovat yhtä virheelliset.

Takaraajat Takaraajojen asento on hieman taak-

sevetäytynyt ja ne ovat takaa katsottuina keskenään yhdensuuntaiset. Reisi ja sääri ovat lähes yhtä pitkät ja muodostavat 120° kulman. Reisi on voimakas ja vahvalihaksinen. Kinnernivelet ovat voimakkaasti kehittyneet ja tiiviit. Välijalka on pystysuora kinnernivelen alapuolella.

Saksanpaimenkoira on keskikokoinen, hieman pitkänomainen, voimakas ja lihaksikas. Sen luusto on kuiva ja rakenne kiinteä.

Tärkeitä mittasuhteita Urosten säkäkorkeus

ilman löysää kaulanahkaa. Kaula on vaakatasoon nähden 45°:n kulmassa.

Eturaajat

on 60-65 cm ja narttujen 55-60. Rungon pituus on n. 10-17 % säkäkorkeutta suurempi.

Luonne Saksanpaimenkoiran tulee olla luon-

ovat kaikilta suunnilta katsottuina suorat ja edestä katsottuina ehdottoman yhdensuuntaiset. Lapa ja olkavarsi ovat yh-

teeltaan tasapainoinen, vahvahermoinen, itsevarma, ehdottoman ennakkoluuloton (ei ärsytystilassa), hyvin säyseä, tarkkaavainen ja ohjattavissa oleva. Sillä täytyy olla rohkeutta, taistelutahtoa ja kovuutta, jota seura-, vahti-, suojelu-, palvelusja paimenkoiralta vaaditaan.

Pää on kiilamainen ja sen tulee olla suhtees-

sa rungon kokoon (pituus n. 40 % säkäkorkeudesta), eikä se saa olla liian korkea tai liian pitkä. Pään tulee olla yleisvaikutelmaltaan kuiva ja korvien välistä kohtuullisen leveä. Otsa on edestä 10 SPL-INFO

1. Ylähuulenkohottajalihas 2. Leuka-nenälihas 3. Huulensulkijalihas 4. Poskilihas 5. Ulompi puremalihas 6. Ieslihas 7. Ohimolihas 8. Rinta-kieliluulihas 9. Korvalehden alasvetäjä 10. Rintalasta-päälihas 11. Solisluukaulalihas 12. Solisluu-olkavarsilihas 13. Puolisuunnikaslihas 14. Ulompi sahalaitainen lihas 15. Lapakaulalihas 16. Deltalihas 17. Kolmipäinen lihas 18. Ulompi pyöreälihas 19. Yhteinen varpaitten ojentaja 20. Ulompi kyynärpäänojentaja 21. Sisempi kyynärpäänojentaja 22. Peukalon pitkä ylösvetäjä 23. Leveä selkälihas 24. Syvä rintalihas 25. Suora vatsalihas 26. Ulompi vino vatsalihas 27. Keskimäinen lantiolihas 28. Reiden lihaskalvon kiristäjä 29. Räätälinlihas 30. Pinnallinen lantiolihas 31. Kaksipäinen reisilihas 32. Puolijänteinen lihas 33. Etumainen säärilihas 34. Pitkä varpaitten ojentaja 35. Pitkä pohje-lihas 36. Syvä varpaitten koukistaja 37. Akillesjänne

an rotumääritelmä

Käpälät Etukäpälät ovat pyöreähköt, tiiviit ja Karvapeite Oikea saksanpaimenkoiran karvaVirheet Kaikki poikkeamat rotumääritelmästä

kaareutuneet. Päkiät ovat kovat, mutta eivät rosoiset. Kynnet ovat vahvat ja tummat. Takakäpälät ovat tiiviit, hieman kaareutuneet. Päkiät kovat ja tummat. Kynnet voimakkaat, kaarevat ja myös tummat.

Häntä ulottuu vähintään kintereeseen, mutta

ei kuitenkaan yli välijalan puolivälin. Häntä on alapuolelta hieman pitempikarvainen kuin yläpuolelta ja loivalla kaarella. Koiran innostuessa ja liikkuessa häntä kohoaa ylittämättä kuitenkaan vaakatasoa. Hännän kirurginen korjaaminen on kielletty.

Liikkeet Saksanpaimenkoira on ravaaja. Raajo-

peite on kaksinkertainen ja siinä on pohjavilla. Peitinkarvan tulee olla mahdollisimman tiheä, suora ja karhea ja tiiviisti pinnanmyötäinen. Päässä, myös korvien sisäpuolella, raajojen etusivuilla, käpälissä ja varpaissa karva on lyhyttä. Kaulassa karva on pitempää ja tuuheampaa. Raajojen takaosissa karva on pitempää ranteeseen ja kintereeseen saakka muodostaen reisien takasivuille kohtalaiset housut.

Väri Musta punaruskein tai ruskein merkein tai

jen tule olla niin pitkät ja siten kulmautuneet, että koira ilman mainittavaa selkälinjan muutosta voi työntää takaraajansa rungon alle ja yltää eturaajallaan saman verran eteenpäin. Vähäinenkin takaraajojen ylikulmautuminen vähentää koiran kiinteyttä, kestävyyttä ja siten käyttökelpoisuutta. Kun mittasuhteet ja kulmaukset ovat oikeat saavutetaan maatavoittava liikunta, joka antaa vaikutelman vaivattomasta etenemisestä. Tasaisen ja rauhallisen ravaajan pään painuessa ja hännän hieman kohotessa muodostuu korvan kärjestä niskan ja selän kautta hännänpäähän pehmeästi kaartuva, rikkoutumaton selkälinja.

Nahka (Irtonaisesti) pinnanmyötäinen muodos-

merkein, joiden väri voi vaihdella keltaisesta vaaleanharmaaseen. Yksivärinen musta tai harmaa tai harmaa tummin merkein. Musta mantteli ja maski. Vähäpätöiset, pienet valkoiset merkit rinnassa tai erittäin vaaleat raajojen sisäsivut sallitaan, mutta ne eivät ole toivottavia. Kirsun tulee olla kaikissa värisävyissä musta. Heikkopigmenttisiksi luokitellaan koirat, joilla on puutteellinen maski, kellertävät tai pistävän vaaleat silmät, vaaleat tai lähes valkoiset merkit rinnassa tai raajojen sisäsivuilla, samoin kuin ne, joilla on vaaleat päkiät ja punainen hännänpää. Pohjavilla on vaaleanharmaan sävyinen. Valkoinen väri ei ole hyväksyttävä.

Koko ja paino Urokset: säkäkorkeus 60-65 cm,

tamatta kuitenkaan poimuja.

paino 30-40 kg. Huom: Uroksilla tulee olla kaksi normaalintuntuista kivestä täysin laskeutuneina kivespusseihin. Nartut: säkäkorkeus 55-60 cm, paino 22-32 kg.

luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen. Vakavat virheet: Poikkeamat edellämainituista rotuominaisuuksista, jotka heikentävät käyttökelpoisuutta. Korvavirheet: liian alas sivuille kiinnittyneet, taittuneet, haja-asentoiset tai pehmeät korvat. Huomattavat pigmenttipuutokset. Pehmeä tai löysä yleisvaikutelma. Hammasvirheet: kaikki poikkeamat leikkaavasta purennasta ja hammaspuutokset. Hylkäävät virheet: A. luonteenheikkous, vihaisuus ja heikkohermoisuus. B. todistettavasti paha lonkkavika. C. yksikiveksisyys tai kiveksettömyys, sekä selvästi eri kokoiset tai surkastuneet kivekset. (Suomen näyttelysääntöjen mukaan kivesvikaista koiraa ei arvostella.) D. häiritsevät korva- ja häntävirheet. E. epämuodostumat. F. hammaspuutokset: 1:n P3:n ja jonkin muun hampaan puutos, 1: n kulmahampaan puutos, 1:n P4:n puutos tai, 1:n M1:n tai M2:n tai kaikenkaikkiaan 3:n tai useamman hampaan puutos. G. purentavirheet: 2 mm:n tai sitäkin suurempi yläpurenta, alapurenta, tasapurenta koko etuhampaiden alueella. H. sallitun säkäkorkeuden ylittäminen tai alittaminen yli 1 cm:llä. I. albinismi. J. valkea karvapeitteen väri (myös tummasilmäisillä ja -kyntisillä). K. pitkä karvapeite (pitkät, pehmeät, eivät tiiviisti pinnanmyötäiset peitinkarvat, joiden alla kuitenkin on pohjavillaa, hapsut korvissa ja raajoissa, tuuheat housukarvat ja tuuhea häntä, jossa on alapuolella hapsuja). L. pitkäkarvaisuus (pitkä, pehmeä peitinkarva ilman pohjavillaa, jakaus keskellä selkää, hapsut korvissa, raajoissa ja hännässä).

1. Keuhkoputket 2. Sydän 3. Päävaltimot 4. Ruokatorvi 5. Pallea 6. Maksa 7. Mahalaukku 8. Perna 9. Vatsapaita 10. Munuaiset 11. Virtsajohtimet 12. Virtsarakko 13. Peräsuoli

1. Välileukaluu 2. Yläleukaluu 3. Otsaluu 4. Kallo 5. Iesluu 6. Alaleuka 7. Silmäkuoppa 8. Ensimmäinen kaulanikama 9. Kuudes kaulanikama 10. Ensimmäinen kylkiluu 11. 12. kylkiluu 12. viimeinen kylkiluu 13. Rintalastan alku 14. Rintalastan pää 15. Kolmas rintanikama 16. 13. rintanikama 17. 1. lannenikama 18. 7. lannenikama 19. Ristiluu 20. Häntänikama 21. Lapaluu 22. Olkavarsi 23. värttinäluu 24. kyynärpää (23. ja 24. yhdessä kyynärvarsi) 25. Ranne 26. Välikämmen 27. Etuvarpaat 28. Lantio 29. Lonkkanivel 30. Reisi 31. Polvilumpio 32. Sääriluu 33. Pohjeluu 34. Kinnernivel 35. Kinner 36. Takavarpaat

SPL-INFO

11

TEKSTI ERKKI AARNIO, TMK-VASTAAVAT KUVAT ANNE KURKI, ESA HARJULA, OILI HELENIUS, PAULIINA KOKKONEN

...miten se toimii ja mitä se tarjoa?

SPL-koneisto

12

SPL-INFO

selivat jäsenet huuli pyöreänä toisiaan, kenestä vetäjä millekin toimikunnalle eli onko johtokunnassa sattumalta asiantuntemusta jokaiselle erityissektorille. Sääntömuutoksessa 2002 ongelma eliminoitiin. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä, joita valittaessa on jalostus-, sisäasiain-, talous-, koulutus- ja koe-, näyttelytoiminta- ja tiedotusvastuut huomioitava; puheenjohtajan katsotaan edustavan asiantuntemusta yleishallinnon osalta. Syysedustajainkokous ei siis enää valitse summassa uusia jäseniä erovuoroisten tilalle, vaan esim. uuden jalostusasiantuntijan tai uuden talousasioihin perehtyneen; hallitus voi toki esittää kokoukselle tarkoituksenmukaisuussyistä muutoksia salkkujakoon, kunhan edellytysvaatimuksista ei tingitä. Toimikuntajärjestelmä, joka on ison liiton toiminnassa välttämätön, tuli samalla käytännössä näin vakioiduksi. Luetelluilla seitsemällä hallinnonhaaralla on oma toimikuntansa; hallitus voi tarpeen vaatiessa perustaa lisää. Kukin

vastaa toimialansa määräaikaisasioista, valmistelee esitykset hallitukselle ja panee toimeen sen päätökset sekä tekee aloitteita toiminnan kehittämiseksi. Toiminta siis jakautuu moniin eri sektoreihin, joille edustajainkokous tai hallitus on nimennyt pätevät vetäjät. Alueilla ei toimintatasolla ole aitoja, on rodun ja rotujärjestön kannalta erittäin suotavaa, että jäsenet koirineen liikkuvat myös sivusuunnassa sektorilta toiselle. Piintyneinkin kouluttaja ja kilpailija käyköön joskus näyttelyissä, näyttelyfani kouluttakoon koiransa ja kilpailkoon sille ainakin tarvittavat koulutustunnukset, kasvattaja yrittäköön ehtiä kaikkea edellä mainittua ja kaikki tavatkoon jalostustarkastuksissa. Kun koirassa kaikki liittyy kaikkeen, ei ihmistenkään pidä lokeroitua. Joitakin isoja tapahtumia lukuun ottamatta kaikki jäseniä koskeva toiminta tapahtuu alaosastoissa, sen raamit ja edellytykset luodaan kuitenkin juuri SPL-toimikunnissa. Millainen on kunkin toimikunnan työsarka?

SPL-vuosikokouksissa on pian 50-vuotisen taipaleen aikana käyty läpi monenlaisia vaiheita etenkin johtokunnan jäsenten valinnassa.

Milloin laajamittaisella lobbauksella, milloin kokouksessa pää punaisena huutamalla on johtokunnan jäseniksi pyritty saamaan mahdollisimman monta kasvattajaa, maalimiestä, näyttelyihmistä - mikä suunta milloinkin on vallinnut - tai vain hyvää kaveria. Kun uusi johtokunta sitten ensi kerran kokoontui, kat-

Yleishallinto

Yleishallinnon toimikunta kantaa nimensä mukaisesti vastuun sääntöjen mukaisista perustoiminnoista: 1. Liiton edustajainkokousten (kevät- ja syyskokoukset) sekä hallituksen kokousten valmistelu. 2. Liiton sääntöihin liittyvät asiat; näiden noudattaminen, mahdollisen muutostarpeen selvitys ja valmistelu. 3. Yleishallinto hoitaa "viralliset" yhteydet Liiton ulkopuolelle, koti- ja ulkomaisiin järjestöihin, laitoksiin sekä sidosryhmiin. 4. Toimikunta vastaa SPL:n osallistumisesta tiettyihin kokouksiin, seminaareihin ja neuvotteluihin (WUSV, NSU, SKL-FKK jne.). 5. Liiton jokainen toimikunta tarjoaa omalta alaltaan jäsenistölle koulutusta. Yleishallinnon tehtävä on koordinoida kokonaisuus, jotta systeemissä ei ole aukkoja eikä myöskään turhia kuluja ja ajanhukkaa aiheuttavia päällekkäisyyksiä. 6. Yllä suppeasti kuvatun kaavan ulkopuolelta singahtelee usein pikapäätöksen vaativia asioita, jotka eivät ennalta kuulu minkään tmk: n palettiin. Lausuntopyyntöihin ja valituksiin vastaaminen sekä toisaalta oma-aloitteinen edunvalvonta viranomais- ja järjestösuuntaan kuuluvat yleisvastuuperiaatteen mukaan nekin yleishallinnolle.

Kokoonpano Yleishallinnon vetäjänä on aina Liiton puheenjohtaja, jäseninä 2-3 SPLtaustaltaan vanhinta hallituksen jäsentä. Toi-

mikunnan kokoonpano vahvistetaan vuosittain.

Puheenjohtaja Tehtävät samastuvat paljolti edellä lueteltuihin; lisäksi luentoja, SPL-esittelyjä, huomionosoituksia, tilaisuuksien avaus- ja juhlapuheita sekä Liiton sisä- että ulkopuolella. Toimistonhoitaja / hallituksen sihteeri on korvaamaton apu kaikille toimikunnille, mutta aivan erityisesti Yleishallinnolle ja puheenjohtajalle.

Sisäasiaintoimikunta

Sisäasiaintoimikunnan vetäjänä on liiton edustajainkokouksen kolmivuotiskaudeksi valitsema liiton hallituksen jäsen ja 2-3 jäsentä. Sisäasiaintoimikunnan vastuulle kuuluu SPLorganisaation kehitys yhdessä muiden toimikuntien kanssa, toimihenkilökoulutuksen kehittäminen vastaamaan SPL:n tarpeita, neuvoa alaosastoja yhdistysasioissa ja junioritoiminta. SPL-organisaation kehitys vastaamaan uusia liiton sääntöjä (sääntöuudistus v. 2002) on työllistänyt toimikuntaa erityisen paljon v. 2002 (mm. v. 2002 44:n alaosaston perustaminen ja rekisteröityminen yhdistysrekisteriin). Toimihenkilökoulutuksen kehittäminen vastaamaan uutta säännöstöä ja SPL-organisaatiota tulee työllistämään toimikuntaa vielä vuosia. Junioritoiminta aloitettiin uutena toimintamuotona v. 2000 sisäasiaintoimikunnan alaisuudessa. Nyt junioritoiminnan saavutettua vakaan paikkansa osana SPL-toimintaa tullaan se siirtämään v. 2003 toimintakauden päätytSPL-INFO 13

tyä koulutus- ja koetoimikunnan alaisuuteen, johon se organisaation toimintamallin mukaisesti paremmin kuuluu.

Tiedotustoimikunta

Tiedotustoimikunnan vetäjänä on liiton edustajainkokouksen kolmivuotiskaudeksi valitsema liiton hallituksen jäsen ja jäseninä Saksanpaimenkoiralehden päätoimittaja ja web-teamin vetäjä. Tiedotustoimikunta pitää sisällään itsenäisen lehtitoimikunnan ja web-teamin. Tiedotustoimikunta vastaa liiton sisäisestä tiedottamisesta, eli toimikunta pitää yllä välineet, joilla sisäinen tiedotus mahdollistetaan. Nämä välineet ovat Saksanpaimenkoiralehti ja SPL:n verkkosivut (www.spl.fi). Toimikunta ei sinällään tuota materiaalia, vaan se kokoaa ja muokkaa muiden tuottaman tiedotusmateriaalin julkaisukelpoiseksi.

Lehtitoimikunta

lehden päätoimittaja ja 2-3 jäsentä. Toimikunta kokoaa päätoimittajan johdolla Saksanpaimenkoiralehden ja tekee lehden sisältösuunnitelman vastuujakoineen. Toimikunta asettaa tarvittavat toimittajat liiton päätapahtumiin tai sopii järjestävän alaosaston kanssa artikkelin toimittamisesta.

Web-team

Päätuote: Saksanpaimenkoiralehti, v. 2003 ilmestyy 8 numeroa. Lehtitoimikuntaan kuuluu

Päätuote: SPL:n verkkosivut (www.spl.fi), noin 160 kiinteää verkkosivua ja keskustelupalsta. Web-teamiin kuuluu tiimin vetäjä ja 2-3 jäsentä. Teamin tehtävänä on ylläpitää ja kehittää SPL: n verkkosivuja. Verkkosivujen asiasisällöstä vastuut on jaettu toimikunnittain, eli web-team ei ole sivujen sisällöstä ja ajantasaisuudesta vastuussa, vaan vastaa sivuston toimivuudesta ja teamille toimitetun materiaalin julkilaittamisesta.

Näyttelytoimikunta

Näyttelytoimikunnan puheenjohtaja valitaan Liiton edustajainkokouksessa aina joka kolmas vuosi. Sen jälkeen toimikunnan puheenjohtaja tekee Liiton hallituksella esityksen lisäjäsenistä 2-3. Toimikunnan vastuualueena on liiton näyttelytapahtumat, jotka Liitto antaa jäsenyhdistyksiensä hoidettaviksi. Toimikunta kartoittaa kaikki jäsenyhdistykset, jotka ovat kiinnostuneita järjestämään näyttelyn ja sen jälkeen hallitus käsittelee esityksen. Toimikunnan vastuuna on myös järjestää näyttelykoulutus kaikille näyttelyjärjestäjille ja tuottaa siihen materiaalit. Anomuksien saavuttua toimikunnalle ne käydään läpi ja tehdään esitys hallitukselle, missä näyttelyt järjestetään ja minä ajankohtana. Anomuksen tulee olla Liiton toimistossa viimeistään lokakuun loppuun mennessä. Tuomarit näyttelyyn valitsee hallitus anovan yhdistyksen toiveesta, hallitus määrittelee joka vuosi tuomarilistan josta järjestävä yhdistys voi esittää hallitukselle minkä tuomarin haluaisivat. Päänäyttelyn tuomarit hallitus päättää kokonaisuudessaan itse.

Jalostustoimikunta

Rotujärjestön jalostustoimikunnan tehtävä on seurata rodun kehitystä ja tuottaa tietoja ja ohjeita kasvattajille rodun edelleen kehittämiseksi. Jalostustoimikunta antaa myös kysyttäessä neuvoja yksittäisille kasvattajille mutta jalostustoimikunta ei koskaan päätä mitä jalostusyksilöitä kasvattaja käyttää. Tämä on aina kasvattajan oikeus ja velvollisuus. Liiton internet-sivuilta löytyy tietoja ja ohjeita. Kyselyjä voi tehdä myös kirjallisesti osoittaen ne Liiton toimistoon taikka käyttäen sähköpostia, yhteystiedot löytyvät liiton julkaisusta sekä internet-sivuilta.

14 SPL-INFO

Talous

Taloustoimikunnan tehtävä on kerätä Liiton kaikkien toimikuntien tekemät talousarviot eli budjetit yhteen ja tehdä niistä Liiton talousarvio kullekin toimintakaudelle sekä valvoa sen noudattamista. Talouden painopistealue on budjetti. Budjettihan on määrättynä ajanjaksona toteutettavaksi tarkoitettu euromääräinen toimintasuunnitelma. Kaikilla toiminnan osa-alueilla tarvitaan määrälliset tavoitteet eli budjetit. Budjetti tulee laatia organisaation mukaisesti jotta vastuunjako on selvä. Budjetti on myös motivoinnin väline, koska se osoittaa ne tavoitteet, joihin pyritään ja hahmottaa myös käytettävissä olevat keinot Budjetoinnin tärkein tulos ei välttämättä olekaan tuloksena syntyvä asiakirja, budjetti, vaan koko se suunnitteluprosessi, jonka eri henkilöt yhdessä käyvät läpi saadakseen tuon paperin aikaiseksi. Taloustoimikunnan on myös kiinnitettävä toimikuntien huomiota omien palveluiden taloudelliseen tuottamiseen. Liiton toimikunnilla/ jäsenistöllä on ylivoimaista osaamista monella kenneltoiminnan osa-alueella ja toisaalta jäsenistön sekä muiden harrastajien piirissä kysyntää näille palveluille. Liiton on voitava hallita palveluiden ja toimintansa kulut ja niihin vaikuttavat osatekijät. Ellei Liitto kykene hallitsemaan palveluiden kannattavaa tuottamista pitkällä aikavälillä,se toimii strategisesti väärin.

Koulutus- ja koetoimikunta

Koulutustoimikunta

Toimikunta vastaa koulutusleirin koulutuksen järjestelyistä ja tasosta sekä Liiton seminaarien järjestämisestä ja koulutuksen tasosta. Toimikunta tekee omalta sektoriltaan esitykset Liiton hallitukselle. Koulutustoimikunta koostuu toimikunnan vetäjästä ja kahdesta jäsenestä, jotka ovat maalimiestoimikunnan ja koulutusohjaajatoimikunnan vetäjä. Toimikunnan vetäjän valitsee Liiton hallitus. Koulutustoimikunnan alaisuudessa toimiviin maalimies- ja koulutusohjaajatoimikuntiin va-

litaan jäsenet ns. pätevöityjen maalimiesten ja koulutusohjaajien kokouksissa. Kumpikin kokous valitsee oman toimikuntansa. Jäsenet toimikuntiin valitaan kolmeksi vuodeksi, erovuoroinen voidaan valita uudelleen. Vetäjän toimikunnat valitsevat keskuudestaan. Hallitus vahvistaa valinnat.

Koetoimikunta

taan sekä valmisteluihin liittyvät asiat kuuluvat myös toimikunnan vastuualueeseen. Toimikunta tekee omalta sektoriltaan esitykset Liiton hallitukselle. Koetoimikunta koostuu vetäjästä ja kahdesta jäsenestä. Henkilöt valitaan toimikuntaa kolmeksi vuodeksi, erovuoroinen voidaan valita uudelleen. Koetoimikunnan alaisuudessa toimii erillisenä projektityöryhmänä harrastuslajitoimikunta. Toimikunnan tehtävänä on kehittää Saksanpaimenkoiraliiton piirissä harrastuslajeja kokonaisuudessaan. Toimikunta koostuu kolmesta henkilöstä.

Toimikunta vastaa kaikista koe- ja kilpailutoimintaan liittyvät asioista. Vastuulle kuuluvat mm. alaosastojen järjestämien kokeiden myöntäminen, ohjeistus ja toimihenkilöiden koulutus sekä mestaruuskilpailujen valvonta ja ohjeistus. Edustusjoukkueiden, kuten PM ja MM valin-

Koulutus- ja koetoimikunta

Koulutustoimikunta vetäjä maalimiestoimikunnan vetäjä koulutusohjaajatoimikunnan vetäjä

Koetoimikunta vetäjä kaksi jäsentä

Maalimiestoimikunta vetäjä kaksi jäsentä

Koulutusohjaajatoimikunta vetäjä kaksi jäsentä

Projektiluonteinen harrastuslajitoimikunta vetäjä kaksi jäsentä

Liiton internet-sivuilta www.spl.fi löydät myös SPL-Kasvattajat, koulutusohjaajat ja maalimiehet

SPL-INFO 15

Koetoimihenkilökoulutus

Saksanpaimenkoiraliitto käynnisti maassamme ensimmäisenä koetoimihenkilökoulutuksen v. 1998 joka sittemmin otettiin SKL: n päätöksellä pakolliseksi järjestettäessä palveluskoirakokeita. Koetoimihenkilökoulutuksen tarkoituksena on yhtenäistää valtakunnallisesti kokeiden ja kilpailujen järjestelyt. Päämäärä on taata osallistujille koeohjeen mukaiset olosuhteet ja järjestelyt, sekä koiralle ja ohjaajalle mahdollisuus näyttää koulutuksen tasonsa. Toisena päämääränä on taata tuomarille mahdollisuus tasapuoliseen ja oikeaan arvosteluun sekä koiran ominaisuuksien arviointiin. Hyvin järjestetty koe osaavilla toimihenkilöillä antaa oikeaa ja tilastointikelpoista tietoa saksanpaimenkoiran jalostuksen tueksi. Koulutustilaisuudet ovat valtakunnallisia ja järjestetään vuosittain tarvittaessa. Koulutuksen runkona on SPL:n koejärjestämisohje. SPL:n järjestämissä koulutuksissa saa pätevöinnin toimia kokeenjohtajana SPL:n omissa AD-, BH-, FH- ja SchH- kokeissa ja kilpailuissa. Koulutuksen käyneet kirjataan Liiton toimistossa ja on voimassa 4 vuotta. Pätevyys jatkuu 4v. kerrallaan alaosaston anomuksesta. Koulutukseen kuuluu lisäksi SKL:n yleisosio. SPL hyväksyy SPKL:n koetoimihenkilökortin.

Älä vie punkkeja kotiin!

permetriini 744mg/ml

Punkkien, täiden ja kirppujen häätöön sekä tartunnan ennaltaehkäisyyn koirille.

ExSpot on koiran iholle pipetoitava, biologisesti hajoava ulkoloislääke. ExSpot leviää nopeasti koiran koko iholle ja antaa 4 viikon suojan ulkoloisia vastaan. ExSpotilla on tehokas hyönteisiä ja punkkeja tappava sekä karkottava vaikutus. ExSpotilla käsitellyt koirat eivät kuljeta puutiaisia mukanaan kotiin. ExSpot on eläinlääkevalmiste ja saatavissa apteekeista ja eläinlääkäreiltä ilman reseptiä. Pakkaukset: 2x 1 ml ja 6x 1 ml

Schering-Plough Animal Health

PL 3, 02201 Espoo, puh. (09) 2535 5300

Torjuu ja , täit punkit t kirpu

16 SPL-INFO

Exspot vet 744 mg/ml paikallisvaleluliuos. Koostumus Permetriini 744 mg. Ominaisuudet Valmiste vaikuttaa hyönteisiä tappavasti paikallisesti suorassa kosketuksessa hyönteisiin. Koirilla permetriiniä imeytyy vain vähäisessä määrin. Permetriini kulkeutuu nopeasti koko ihoalueelle hyvin liikkuvan kuljetinaineen (metyylikarbitolin) ansiosta. Kohde-eläinlaji Koira. Käyttöaiheet Punkkien (Ixodex spp., Rhipicephalus sanguineus, Dermacentor spp.), täiden ja kirppujen (Ctenocephalides spp.) häätö ja tartunnan ennaltaehkäisy koirilla. Vasta-aiheet Ei saa antaa alle 2-viikkoisille pennuille. Ei alle 5 kg painoisille koirille. Ei saa antaa kissoille. Haittavaikutukset Yliherkkyysreaktioita voi esiintyä, joskin ne ovat harvinaisia, esim. ihon punoitusta, kutinaa ja karvanlähtöä antokohdassa. Tiineys ja laktaatio Ei saa käyttää tiineillä nartuilla. Annostus Koirat 5-15 kg: 1 pipetillinen. Koirat yli 15 kg: 2 pipetillistä. Kliiniset kokeet ovat osoittaneet, että käsittely antaa 4 viikon suojan ulkoloisia vastaan. Erityisvaroitukset Valmiste on myrkyllistä vesieliöille. Lääkittyä eläintä ei saa päästää veteen uimaan tai kahlaamaan 24 tuntiin käsittelyn jälkeen. Pakkauskoot Muovipipetit 2 x 1 ml ja 6 x 1 ml. Lue pakkauksessa olevat käyttöohjeet. 4/2003

Pauliina Kokkonen

Saksanpaimenkoiraliitto ry. säännöt

1§ Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan Liitoksi, nimi on Saksanpaimenkoiraliitto ry., epävirallinen lyhenne SPL ja kotipaikka Helsinki. 2§ Liiton kieli on suomi. 3§ Saksanpaimenkoiraliiton tarkoituksena on edistää rotumääritelmän mukaisen saksanpaimenkoiran jalostusta ja kasvatusta, tehdä rodun olemusta tunnetuksi sille ominaisten arvokkaiden ominaisuuksien turvaamiseksi ja toimia saksanpaimenkoiraharrastajien yhdyssiteenä koko maassa. Päämääräänsä Liitto pyrkii tekemällä jalostusta tukevia esityksiä kenneljärjestöille, järjestämällä jalostustoimikunnan, tekemällä valistustyötä rodun käyttötarkoitusten selvittämiseksi, toimeenpanemalla jalostustarkastuksia, käyttökokeita ja näyttelyitä rodun kotimaan käytäntöä seuraten sekä koulutusta näihin osallistumista varten ja järjestämällä koulutus- ja tiedotustilaisuuksia kynologisten kysymysten pohjalta. 4§ Liitto liittyy jäseneksi tarpeellisiin FCI:n, Fédération Cynologique Internationale, jäsenjärjestöihin edustajainkokouksen päätöksen mukaan ja WUSV:iin, Weltunion der Schäferhundvereine e.V. 5§ Liiton varsinaiset jäsenet ovat luonnollisia henkilöitä, joko ainais-, vuosi- tai perhejäseniä. Vuosijäseneksi voidaan hyväksyä saksanpaimenkoiran omistajat ja muutkin henkilöt, jotka hallitus jäseniksi hyväksyy. Perhejäseneksi hallitus voi hyväksyä vuosijäsenen kanssa samassa taloudessa asuvan henkilön. Liiton hallitus voi hyväksyä jäsentensä muodostaman paikallisen rekisteröidyn yhdistyksen jäsenekseen eli alaosastokseen. Alaosaston säännöt hyväksyy ja vahvistaa Liiton hallitus. Liitto voi hallituksen päätöksellä ja sen määräämin ehdoin antaa alaosaston järjestettäväksi Liiton mestaruuskilpailut, päänäyttelyn tai muita tapahtumia. Yhteisöjäseneksi ilman äänivaltaa hallitus voi hyväksyä saksanpaimenkoiran hyväksi toimivia oikeustoimikelpoisia yhteisöjä. 6§ Liiton johdosta ja hallinnosta vastaa jäsenistä valittava hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja kuusi jäsentä. Puheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta, jäsenten kolme vuotta, vuosittain on erovuorossa kaksi hallituksen jäsentä. Ensimmäisenä vuonna valitaan kaksi jäsentä kolmeksi, kaksi kahdeksi ja kaksi yhdeksi vuodeksi. 7§ Syysedustajainkokous valitsee puheenjohtajan ja muut hallituksen jäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus valitsee sihteerin, keskuudestaan tai ulkopuoleltaan. 8§ Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri; kaksi yhdessä. 9§ Hallitus on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään neljän muun jäsenen ollessa läsnä. 10 § Hallituksen tehtävinä on kutsua jäsenet edustajainkokouksiin, valmistella kokouksissa käsiteltävät asiat ja toimeenpanna kokouksissa tehdyt päätökset, hoitaa Liiton rahavaroja ja muuta omaisuutta, edustaa Liittoa ja hoitaa sen juoksevat asiat ja muodostaa sisäisen toiminnan tehostamiseksi tarpeellisiksi katsomansa toimikunnat ja työryhmät. 11 § Tilikausi on kalenterivuosi. Liiton päätäntävalta on edustajainkokouksella. Varsinaiset edustajainkokoukset pidetään vuosittain huhtikuussa kevätedustajainkokous ja lokakuussa, syysedustajainkokous. Edustajainkokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus myös yhteisöjäsenillä ja hallituksen kutsumilla henkilöillä. Kokous on päätösvaltainen, kun se on sääntöjen mukaan koolle kutsuttu. Edustajainkokouksessa on äänioikeus vuosi-, ainais- ja perhejäsenillä, kullakin yksi ääni, sekä alaosastojen edustajilla, kullakin 20 ääntä. Alaosaston edustajien määrä määräytyy alaosaston jäsenluvun perusteella seuraavasti: 1 - 100 jäsentä kaksi edustajaa, 101 - 200 jäsentä kolme edustajaa ja 201 tai enemmän neljä edustajaa. Vuosi-, ainais- tai perhejäsen ei voi valtakirjalla siirtää äänioikeuttaan toiselle. Alaosaston edustaja voi valtakirjalla edustaa muita saman alaosaston edustajia. Kevätedustajainkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: valtakirjojen tarkastus, valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkistajaa sekä ääntenlaskijat, todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä äänimäärä, esitetään hyväksyttäväksi kokouksen työjärjestys, esitetään hyväksyttäviksi hallituksen laatimat vuosikertomus ja varainhoitokertomus sekä tiedoksi tilintarkastajien lausunto, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille edelliseltä tilikaudelta sekä käsitellään muut työjärjestyksessä olevat asiat. Syysedustajainkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: neljä ensimmäistä kohtaa kuten kevätkokouksessa, valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan Liiton puheenjohtajaksi, valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle kohdentaen valinnat siten, että jalostus-, sisäasiain-, talous-, koulutus- ja koe-, näyttelytoiminta- ja tiedotusvastuut hallituksessa tulevat huomioiduiksi, esitetään hyväksyttäviksi toimintasuunnitelma- ja talousarvioesitykset tulevalle toimintakaudelle; näihin liittyen määrätään jäsen- ja kirjaamismaksut, valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varahenkilöt sekä käsitellään muut työjärjestyksessä olevat asiat. Jäsenen, joka haluaa asian varsinaisen edustajainkokouksen käsiteltäväksi, on esitettävä se kirjallisesti hallitukselle kevätkokouksen esityslistalle 1.1. ja syyskokouksen 1.8. mennessä. 12 § Kutsu edustajainkokoukseen julkaistaan Liiton lehdessä tai lähetetään jäsenille kirjeitse viimeistään 14 vrk. ennen kokousta. 13 § Jäsen- ja kirjaamismaksut erikseen vuosi- ja perhejäsenille, alaosastoille sekä yhteisöjäsenille määrää syysedustajainkokous. Ainaisjäsenmaksu on kymmenkertainen vuosijäsenmaksu. Jäsenmaksukausi on yksi vuosi. 14 § Liiton hallitus voi erottaa jäsenen, joka ei määräaikaan mennessä ole maksanut erääntynyttä jäsenmaksua. Hallitus voi hyväksyä hänet uudelleen jäseneksi; tällöin hänen on maksettava säännöissä määrätyt jäsen- ja kirjaamismaksut. 15 § Jäsen, joka menettelyllään Liitossa tai sen ulkopuolella on tuottanut haittaa Liiton toiminnalle, voidaan hallituksen päätöksellä erottaa määräajaksi Liitosta tai erottaa kokonaan Liitosta. 16 § Eronneella ja erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta Liiton omaisuuteen. 17 § Ylimääräisen edustajainkokouksen hallitus voi kutsua koolle harkintansa mukaan tai on velvollinen kutsumaan, jos vähintään 1/10 Liiton jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten pyytää. 18 § Kaikki asiat, joista ei toisin ole määrätty, ratkaistaan edustajainkokouksessa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalin arpa. 19 § Liiton sääntöjen muuttamiseen tarvitaan edustajainkokouksen päätös, jota vähintään 2/3 annetuista äänistä on kannattanut. 20 § Liitto voi harjoittaa ravitsemisliiketoimintaa järjestämissään tilaisuuksissa. 21 § Jos Liitto puretaan, lankeaa sen omaisuus jollekin saksanpaimenkoiraasiaa ajavalle oikeustoimikelpoiselle yhteisölle. 22 § Muuten noudatetaan, mitä laissa yhdistyksistä säädetään.

SPL-INFO

17

Koulutusohjaajakoulutus

Koulutusohjaajakoulutuksen tavoitteena on luoda alaosastoille kaksiportainen koulutusohjaajaverkosto, jonka tieto- ja taitotaso vastaa Liiton tarpeita paremman saksanpaimenkoiran hyväksi tehtävässä aatteellisessa työssä. Koulutusohjaajat tulevat saamaan sekä perus- että jatkokoulutusta muodostaen siirtymävaiheen jälkeen itse itseään täydentävän verkoston, jota Liiton ja koulutus- ja koetoimikunnan puolesta tuetaan ja ohjataan tarkoituksella siirtää kaikki käytännön alaosastotyössä tarvittava tieto koulutusohjaajien käyttöön. Koulutusohjaajakoulutus on kaksivaiheinen. Koulutus tapahtuu Liiton kesäleirillä. Huomioitavaa on, että molemmat osiot, ykkös- ja kakkoskurssi, ovat VIIKON MITTAISIA. Ykköskurssin hyväksytysti läpikäyneitä oppilaita kutsutaan SPL-koulutusharjoittelijoiksi ja kakkoskurssin hyväksytysti läpäisseet ovat SPL-koulutusohjaajia. Ykköskurssille voidaan ottaa alaosastojen ehdottamat aktiivisuutensa siellä osoittaneet koiranohjaajat, joilla on jo kokemusta koiran kouluttamisesta. Koulutus leirillä sisältää teoriaa, käytännönharjoituksia, maastolajeihin syventymistä lajikouluttajien kanssa sekä luentoja. Ohjelma on tiivis, mutta varmasti antoisa. Ykkösosion läpäisseitä koulutusharjoittelijoita tulisi olla jokaisessa alaosastossa tarpeen mukaan. Kakkoskurssille alaosasto voi ilmoittaa ne koulutusharjoittelijat, joilla riittää edellytyksiä ja innostusta syventää tietojaan ja taitojaan. Kakkososiossa käydään kertauksen omaisesti läpi ykkösosiossa käytyjä asioita, sekä syvennetään em. tietoja niin teoriassa kuin käytännössäkin.

Saksanpaimenkoiraliitossa uudistuu

Lisäksi koulutuksessa käydään läpi henkistä valmennusta, uusien ihmisten vastaanottamista, luentoja jne. Leiriohjelmaa on paljon. Tässä vain pääpiirteittäin. SPL-koulutusohjaajana pysyminen edellyttää jatkuvaa jatkokoulutusta. Jatkokoulutuksiksi lasketaan Liiton vuosittain järjestämät seminaarit, erikseen järjestettävät jatkokoulutukset ja koulutusohjaajapäivät, joille on osallistuttava vähintään joka toinen vuosi. Koulutusohjaajakoulutuksen tarkoituksena on, että alaosastojen kentillä kouluttajina toimisivat ainoastaan koulutuksen käyneet koulutusharjoittelijat sekä kakkoskurssin läpäisseet koulutusohjaajat.

Kasvattajakoulutus

Kasvattajakoulutus on suunnattu jo kasvatustyötään aloittaneille sekä kasvatustyötä suunnitteleville Saksanpaimenkoiraliiton jäsenille.

Osallistujamäärä per kurssi on 20 henkilöä. Koulutus kestää viisi viikonloppua ja on kestoltaan yhteensä 153,5 tuntia. Koulutuksen tavoitteena on antaa SPL-kasvattajaksi aikovalle valmiuksia, joiden avulla hänellä on mahdollisuus toimia: - Kasvattajana rodun arvokkaiden ominaisuuksien säilyttämiseksi rotumääritelmän pohjalta - Kasvattiensa omistajien perehdyttäjänä SPL ry:hyn ja harrastuskenttään päin - Yleisesti edistää rotua harrastavien ihmisten toimeentulemista keskenään. Tavoitteiden toteutuminen vaatii koulutukseen osallistuvalta tarpeellisia tietoja: - Koiran biologisista perusteista: anatomia, fysiologia, ravitsemuksen ja käyttäytymisen perusteet otollisten koulutusedellytysten ja terveyden luomiseksi - Koiran perinnöllisyyden ja lisääntymisen perusperiaatteista ja terveydenhuollosta - Eläinsuojelulainsäädännön hengestä. Kasvattajakoulutus muodostuu osioista, joiden sisällöllinen opetus tapahtuu pääasiassa viikonloppukoulutuksina. Koulutus on kokonaisuudessaan monimuotoista: viikonloppukoulutukset ovat yhteisiä kaikille, omaehtoista itseopiskelua, ryhmätöitä, etätehtäviä/työnäytteitä. Jokaisen osion päätteeksi on kirjallinen ja osiosta riippuen käytännön näyttökoe. Koulutuksen järjestämisestä ja valvonnasta vastaa SPL ry. tarvittavin osin osa koulutuksesta toteutetaan yhteistyössä alan asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa. Koulutukseen osallistuvat, jotka ovat läpäisseet hyväksytysti kaikki viisi opetusosiota hyväksytään hallituksen päätöksellä Saksanpaimenkoiraliiton kasvattajaksi = SPL - KASVATTAJA.

18

SPL-INFO

TEKSTI ERKKI LÄIKE

Anne Lihavainen

Minna Kukkamäki

Irene Rautio

Saksanpaimenkoiran

kasvattamisen ja jalostuksen yleisperia

Kasvattaja on se henkilö, joka tuottaa saksanpaimenkoiran pentuja. Jokainen tuotettu pentue on osa saksanpaimenkoiran jalostusta. Usein kasvattaja eivät miellä tätä asiaa. Yhdenkään pentueen osalta ei ole rodun kannalta yhdentekevää minkälaiset vanhemmat pentueelle on valittu. Kasvattajien kouluttamiseksi Saksanpaimenkoiraliitto järjestää kasvattajakoulutusta, josta toisaalla tässä lehdessä artikkeli. Rodun jalostuksen tarkoituksena on säilyttää sille kuuluvat ominaisuudet ja parantaa niitä. Tällöin on huomioitava rotu kokonaisuutena. Jalostustavoitteet voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen, jolloin järjestyksenä voidaan pitää · Terveys · Luonne- ja käyttöominaisuudet · Rodulle tyypillinen ulkomuoto ja rakenne Terveyden suhteen ei riitä, että huomioidaan erikseen mainitut perinnölliset sairaudet vaan jalostuksen käytettävien yksilöiden tulee olla kaikilta osiltaan täysin terveitä. Terveyteen kuuluu myös oikea käyttötarkoitukseen soveltuva rakenne. Vaikka kaikki sairaudet eivät olekaan perinnöllisiä niin jalostukseen tulisi käyttää vain sel20 SPL-INFO laisia yksilöitä, jotka terveydellään ovat voineet osoittaa omaavansa sellaisen perimän, joka kykenee vastustamaan kaikkia niitä epäedullisia ulkoisia vaikutteita, joita koirat elämässään nykyaikaisessa yhteiskunnassa kohtaavat. Esimerkiksi ruoka-aineallergiat ja iho-ongelmat ovat sellaisia, että ne sinänsä eivät ole perinnöllisiä mutta jotkut yksilöt kykenevät selviytymään niin tehdasvalmisteisista ruoista kuin keskuslämmitetyissä asunnoissa. Tällöin olisi luonnollista, että ne yksilöt, jotka eivät näistä selviä suljettaisiin pois jalostuksesta. Erityisen tärkeää on, että jalostukseen käytettävä narttu on ehdottoman terve sillä vain silloin se voi antaa kehittyville pennuille parhaat mahdolliset olosuhteet niin kanto- kuin imetysaikana. Luonneominaisuuksiin tulisi kiinnittää paljon enemmän huomiota kuin mitä yleensä on tehty. Ei riitä, että jalostukseen käytettävät yksilöt ovat keskitasoisia vaan niiden tulisi olla selvästi keskitasoa parempia mikäli haluamme rodun luonneominaisuuksien kehittyvän. Saksanpaimenkoiran tulee olla vahvahermoinen ja tasapainoinen. Se ei saa olla sen paremmin arka kuin aggressiivinen. Sillä tulee olla voimakas toimintahalu. Toimintahaluttomia koiria ei tulisi käyttää lainkaan jalostuksessa. Julkisuudessa on viime aikoina puhuttu ns. "viettipommeista". Nämä eivät ole luonteeltaan toivottavia eikä niitä myöskään tulisi käyttää jalostuksessa koska ne eivät ole luonteeltaan tasapainoisia koiria. Saksanpaimenkoira on käyttökoira. Siksi käyttöominaisuudet tulee huomioida ensisijaisesti jalostusvalintoja tehtäessä. Käyttöominaisuudet voidaan todeta vain käyttökokeissa tai "oikeissa" työtehtävissä. Luonnetestit saattavat kertoa joitakin asioita luonteesta mutta käyttöominaisuuksia niissä ei voida arvioida. Tämä on monesti kasvattajalle ongelma. Varsinkin sellaisille kasvattajille, joilla on useita siitosnarttuja käytössään. On vaikeata löytää aikaa kaikkien kouluttamiseen ja käyttökokeissa käyttämiseen. Kuitenkaan oikotietä ei ole olemassa. Saksanpaimenkoira on kehitetty alun perin paimenkoirista monipuoliseksi käyttökoiraksi. Kautta maailman on todettu, että suojelukoe, jossa on kolme eri osiota (jäljestäminen, tottelevaisuus ja suojeluosuus) antaa parhaan kuvan siitä omaako kyseinen yksilö itse riittävät käyttöominaisuudet. Kuitenkin tulee aina muistaa, että vaikka koira itse olisi osoittanut erinomaisia käyttöominaisuuksia se ei takaa, että se myös periyttäisi niitä. Kuitenkin todennäköisyys on osoittanut, että mikäli vanhemmilla ja esivanhemmilla on itsellään ollut hyvät käyttö-

Anneli Laine

aatteista

ominaisuudet on tulevilla jälkeläisilläkin todennäköisimmin hyvät käyttöominaisuudet. Tällöin onkin tärkeätä tutustua mahdollisen pennun sukuun laajemmin kuin vain vanhempiin. Rodulle tyypillinen ulkomuoto on tärkeä. Koko nykyaikainen koiranjalostus perustuu siihen, että roduilla on niille määritellyt ulkoiset tunnusmerkit. Käyttökoirallekin on tärkeätä omata oikea ulkomuoto mikäli halutaan sen olevan nimenomaan saksanpaimenkoira. Rodun perustaja ratsumestari Max v Stephanitz sanoi: "On pyrittävä miellyttävään ulkomuotoon mutta sen ei tule tapahtua käyttöominaisuuksien kustannuksella". Rodun ulkomuotoa arvostellaan erityisesti koiranäyttelyissä. Koiranäyttelyissä ei voida arvostella koirien luonnetta taikka käyttöominaisuuksia. Jalostukseen käytölle ei riitä, että koira on menestynyt koiranäyttelyissä mikäli sillä ei ole tämän lisäksi osoituksia siitä, että se omaa myös rodunomaisen luonteen ja käyttöominaisuudet.

Tuomo Liukkunen

tamiseksi on laadittu ohjelmia. Saksanpaimenkoiralla vastustamisohjelma on lonkkanivelten kasvuhäiriövikaa ja kyynärnivelten vastaavia vikoja vastaan. Lonkkanivelten suhteen vastustamista on tehty koirien valinnalla jo lähes 50 vuoden ajan. Tulokset eivät ole olleet toivottuja vaan vikaa esiintyy edelleen suhteellisen runsaasti niin saksanpaimenkoiralla kuin useilla muillakin roduilla, joille se on ollut tyypillinen. Tällä hetkellä Suomen Kennelliiton rekisteröintiohjeet edellyttävät, että rekisteröitävän saksanpaimenkoirapentueen molemmat vanhemmat tulee olla lonkkien suhteen virallisesti tutkittu ja ne eivät saa olla huonompia kuin aste C. Arvostelussa käytetään luokitusta, jossa paras on A ja huonoin E. Viime vuosina on eri maissa ryhdytty noudattamaan uusia valintamenetelmiä. Ns. jalostusindeksi-järjestelmä on uusin. Tällä menetelmällä on voitu eräissä maissa saada ratkaisevasti parempi tuloksia erilaisten perinnöllisten sairauksien vastustamisessa kuin mitä saatiin aikaisemmilla valintamenetelmillä. Jalostusindeksi on käsite, joka ottaa huomioon yksilön itsensä lisäksi laajalti sen sukulaisia. Suomessa on aloitettu kyseisten indeksien määrittäminen mutta

niiden käyttö on vielä "koeluonteista". Useissa maissa on jo määräyksiä, joiden mukaan pentueen vanhempien indeksien keskiarvon tulee olla parempi kuin rodun keskimääräinen indeksi jotta pentue voitaisiin rekisteröidä. Kyynärnivelten suhteen Suomessa vaaditaan tällä hetkellä, että vanhemmat on tutkittu mutta mitään raja-arvoja ei ole asetettu.

Koirien tunnistaminen

Koirien tunnistaminen on ollut usein aikaisemmin ongelmallista. Meillä ei ollut olemassa mitään järjestelmää, joka olisi osoittanut, että esitetty koira todella on se, joka sen rekisterikirjan mukaan pitäisi olla. Koirien tunnistamiseksi on vuosia sitten aloitettu pentujen tatuointi. Tällöin tatuoimalla merkitään koiran korvaan numero, jolla se voidaan aina tunnistaa. Tatuointi on ollut hyvä siksi, että sen toteaminen on mahdollista ilman erityisiä apuvälineitä mutta haittana on ollut se, että tatuointi ei aina ole säilynyt luettavana. Toisena tunnistusmerkintämuotona on käytetty ns. mikrosirua, jonka käyttö kuitenkin edellyttää erillistä lukulaitetta. Nykyisin koirien arvostelutilanteissa tarkistetaan koiran tunnistusmerkintä. SPL-INFO 21

Perinnöllisten sairauksien vastustaminen

Useimmilla koiraroduilla on joitakin niille tyypillisiä perinnöllisiä sairauksia, joiden vastus-

Koirien sukupuu on ollut rekisterikirjan varassa. Valitettavasti on niin meillä kuin muualla voitu valitettavan usein sittemmin todeta, että rekisterikirjan tiedot eivät olekaan vastanneet todellisuutta. Tämän vuoksi on aloitettu koirien sukupuun varmistaminen keräämällä tietoja DNA-rekisteriin. DNA-tutkimuksella voidaan aina varmistaa 100%:sti onko koira niiden vanhempien jälkeläinen, jotka rekisterikirjaan on merkitty. Tällä hetkellä rekisteri on Suomessa vielä alkuvaiheessaan. Ajan myötä toivottavasti tätä kautta voimme aina olla varmoja koiramme vanhemmista.

Itse pennunvalinnassa kasvattaja usein osaa neuvoa kun tietää tulevan käyttötarkoituksen. Lisäksi on uskottava omia silmiään. Pentujen tulee näyttää terveiltä ja hyvin hoidetuilta. Pentujen tulee käyttäytyä normaalisti. Niiden tulee olla vilkkaita ja avoimia myös vieraita henkilöitä kohtaan. Mikäli epäilyksiä syntyy ovat omat silmät aina kaikkein luotettavimmat ja normaali talonpoikaisjärki riittää. On varottava joutumasta liian innon valtaan ja kaikkein vähiten on otettava pentua säälistä sitä ja/tai sen olosuhteita kohtaan.

perusvaatimukset, täydelliset ohjeet ja säännöt löytyvät Saksanpaimenkoiraliitto ry:n internetsivuilta. · Jalostustarkastettavan koiran omistajan on oltava Saksanpaimenkoiraliitto ry:n tai jonkin muun WUSV:n jäsenyhdistyksen jäsen. Suomalaisessa omistuksessa olevan koiran jalostustarkastuksen voimassaolo päättyy, kun omistaja eroaa Saksanpaimenkoiraliitosta. · Jalostustarkastettavan koiran tulee olla rekisteröity FCI:n tunnustaman maan kenneljärjestössä. · Koiran tulee olla tarkastuspäivänä vähintään 18 kuukautta vanha ja täyttää vähintään kaksi vuotta samana kalenterivuotena. · Koira pitää voida tunnistaa tatuointinumeron perusteella. · Koiralla tulee olla virallinen, hyväksytty lonkkakuvaustulos: A - C tai tätä vastaava tulos. · Koiralla tulee olla koulutustunnus FCI:n hyväksymästä palveluskoirakokeesta. · Koiralla tulee olla hyväksytysti suoritettu kestävyyskoe. · Koiralla tulee olla vähintään arvosana G (hyvä) saksanpaimenkoirien erikoisnäyttelystä. · Sairaat koirat eivät voi osallistua. Tarkastuksessa koiran tulee suorittaa työnäyte, jossa varmistetaan sen viettikestävyys, itsevarmuus ja kuormituskestävyys. Tämän lisäksi varmistetaan laukauspelottomuus. Tämän jälkeen koiran rakenne ja ulkomuoto arvostellaan yksityiskohtaisesti. Koira voidaan hyväksyä tarkastuksessa joko luokkaan 1 tai luokkaan 2. Luokkaan 1 hyväksytyllä koiralla ei ole missään osassa olennaisia puutteita. Luokkaan 2 hyväksytyillä on puutteita mutta ei vakavia puutteita. Jalostustarkastus arvioi koiraa itseään ja se ei voi antaa varsinaisia takeita siitä, minkälaisia sen jälkeläiset tulevat olemaan. Kuitenkin on voitu osoittaa, että jalostustarkastettujen yksilöiden vanhemmat ovat, mikäli vielä on noudatettu annettuja ohjeita, keskimäärin parempia kuin muiden jälkeläiset.

Kestävyyskoe

Jotta koira voisi osallistua jalostustarkastukseen tulee sen suorittaa muiden vaatimusten lisäksi kestävyyskoe. Kestävyyskokeessa koira osoittaa, että sillä on riittävän vahva ja oiEsa Harjula kea rakenne kestämään käyttökoiralle asetettavia vaatimuksia. Kestävyyskoe suoritetaan siten, että koiran ohjaaja ajaa polkupyörällä ja koira juoksee sen rinnalla 20 km mittaisen matkan, Matkan suorittamiseen on aikaa 2 tuntia ja sen aikana pidetään kaksi lyhyttä taukoa.

Pennun valinta

Saksanpaimenkoiran pentua valittaessa on ensimmäisenä lähtökohtana aina pidettävä, mihin tarkoitukseen koiraa haetaan. Aina on kuitenkin muistettava, että saksanpaimenkoira on vaativa rotu. Se vaatii paljon liikuntaa ja sille on annettava ainakin kunnollinen tapakoulutus ja riittävästi toimintaa sen koko eliniän ajan. Koiraa voidaan etsiä vain lemmikiksi ja lenkkikaveriksi taikka sitten ostajalla on ajatuksena ryhtyä harrastamaan koiran kanssa enemmän. Riippuen siitä onko suurin kiinnostuksen kohde näyttelyissä tai koetoiminnassa on osattava valita oikeanlainen pentue. Saatavilla olevista pentueista saa tietoa parhaiten Saksanpaimenkoiraliiton toimistosta. Sieltä saatavan listan perusteella on paremmat mahdollisuudet onnistua kuin sanomalehti-ilmoitusten ja vastaavien perusteella. Pentua hankittaessa kannattaa heti alussa kertoa minkälaiseen tarkoitukseen pentua haetaan. Tällöin vastuuntuntoinen kasvattaja osaa heti kertoa onko hänellä tarjota tällaisia pentuja ja mikäli ei ole niin usein hän osaa kertoa kasvattajan, jolla sellaisia mahdollisesti olisi. Kun pentua lähdetään katsomaan on luonnollisesti etukäteen varmistuttu siitä, että pentueen vanhemmat täyttävät kaikki jalostukseen käytölle vaadittavat näytöt. Parasta olisi jos pentueen molemmat vanhemmat olisi rotujärjestön jalostustarkastuksessa hyväksyttyjä. Mikäli näin ei ole on vähimmäisvaatimuksena pidettävä, että molemmat vanhemmat omaavat hyväksytyt lonkat ja tutkitut kyynärnivelet (enintään aste 1) sekä hyväksytyn arvosanan saksanpaimenkoirien erikoisnäyttelystä (vähintään arvosana hyvä l. gut) sekä niillä on koulutustunnus käyttökokeesta, mieluiten rodunomaisesta kokeesta. Mikäli nämä edellytykset eivät täyty on viisainta kääntyä jonkin toisen kasvattajan puoleen. Pentuja on aina tarjolla myös vaatimukset täyttävistä pentueista. Vaikka juuri sillä hetkellä ei olisikaan niin muutaman viikon odotusaika kannattaa aina. 22 SPL-INFO

Jalostustarkastukset

Rotujärjestön jalostustarkastuksessa määritetään onko kyseinen yksilö jalostukseen soveltuva ja mitkä ovat sen olennaisimmat ansiot ja puutteet ja lisäksi mahdollisesti on esitetty neuvoja niistä asioista, joita on huomioitavan kun sitä käytetään jalostuksessa. Jotta koira voisi osallistua jalostustarkastukseen sen tulee täyttää tietyt

Neck v.d. Burg Hinte SchH3 SG HD-ind 72 (Saksa)

(lonkat ,,a"-normal, kyynärpäät 0/0) (SchH1 99/97/96//292; SchH2 98/93/90//281; SchH3 98/95/94//287)

+Aly v.d. Vordersteinwald SchH 3 FH2 SG Kkl 1 +Troll v bösen Nachbarschaft SchH3 FH +Afra v Haus Feller SchH2 +Vicki v Kassler Kreuz SchH3 G KKl2 +Bullcharno SchH3 +Quelle v Kassler Kreuz SchH3

Käytettävissä sopiville nartuille

Neck on huippuperiyttäjä Aly Vorderstainwaldin poika. Alyn jälkeläisiä on Saksassa jalostustarkastettu eniten käyttölinjaisten urosten jäleläisistä. Viime vuoden BSP:ssä Alyn jälkeläisiä oli neljä 10 parhaan joukossa. Kaiken kaikkiaan Alyn jälkeläisiä on ollut BSP:ssä 21 kpl, jota enemmän on ollut vain yhdellä siitosuroksella.

Harriet ja Erkki Läike Syväojanpolku 27 48720 Kymi 0400 726888 0500 726888

Koiranomistajan ja -haltijan perussääntö

Hyväksytty SKL-FKK:n valtuustossa 18.11.2000. Astuu voimaan 1.7.2001. 1. Hyväksyn liiton tarkoituksen, joka on seuraava: Suomen Kennelliiton tarkoituksena on edistää puhdasrotuisten koirien kasvattamista ja käyttöä sekä parantaa yleistä koiranpitoa Suomessa yhteistyössä yksittäisten koiranomistajien ja koiria harrastavien yhdistysten kanssa. Olen selvillä siitä, että Kennelliiton määräykset, ohjeet ja säännöt sitovat kaikkia jäseniä. 2. Huolehdin siitä, että koirani saavat ikään ja rotuun nähden riittävästi ravintoa ja huolenpitoa sekä liikuntaa ja että koiranpidosta ei ole kohtuutonta haittaa ympäristölle. 3. Sijoittaminen tarkoittaa koiran luovuttamista siten, että jalostusoikeus jää luovuttajalle erillisen sopimuksen mukaisesti. Jos otan koiran sijoitukseen, huolehdin sen kunnosta ja terveydestä ja ilmoitan sen terveydessä tapahtuvista muutoksista sekä kiimoista koiran luovuttajalle. 4. Suostun siihen, että Kennelliiton valtuuttamat henkilöt saavat neuvoa ja tarkastaa koirieni pitoa ja hoitoa. 5. Jos käytän koiriani siitokseen, kasvatan puhdasrotuisia koiria. Aloittaessani kasvatustoiminnan, perehdyn Kennelliiton kasvattajasitoumukseen. Tavoitteenani on kasvattaa terveitä ja hyväluonteisia koiria, jotka ovat käyttötarkoitukseensa soveltuvia ja rotumääritelmän mukaisia. 6. Sitoudun antamaan koirieni lonkka-, silmä-, polvi- ym. tutkimustulokset julki, enkä muutenkaan salaa koirieni vikoja tai sairauksia. 7. Rekisteröin koirieni kaikki elossa olevat pennut SKL-FKK:n voimassaolevien rekisterimääräysten mukaisesti. 8. Luovutan pennut aikaisintaan seitsemän (7) viikon ikäisinä. Luovutan pennut vain koiranpitoon soveltuviin olosuhteisiin ja opastan tarvittaessa koiranpidossa. En rasita narttua liian tiheillä pennutuksilla (ks. koirarekisteriohje) ja otan huomioon nartun iän ja terveyden tehdessäni päätöksiä koiran käytöstä jalostukseen. 9. Myydessäni koiran teen kirjallisen sopimuksen mieluiten Kennelliiton vahvistamaa lomaketta käyttäen. Kauppahintaan sisältyy rekisteritodistus.

SPL-INFO 23

SANAKIRJA ESA HARJULA KARSINTA ANNE KURKI KUVA DIANA WIKBLOM

Käsittelyssä

saksan kieli

Virkakoira-sanakirja (DHF-Wortschatz FIN-D)

- erinomainen - erittäin hyvä - etsi! - hyppy! - hyvä - irti! - istua - jälki - jälkikoira - karvapeite - kaulapanta - käynti - käyttökoira - keskiverto - kestävyys - ketju, kaulain - kierrä! - kiivetä - koiran rinnan mittasuhteet - korva - koulutustunnus - kova - kuljetus - kulma - kulmautunut - lanne - lantio - laukaus - leikkimisvietti, taistelutahto - liikkeestä istuminen - liikkeestä seisominen - liina - lonkka - lonkkaniveldysplasia - luja puruote - luonne - maahan! - maahanmeno (liikkeestä) - maahanmeno+luoksekutsu - maalimies - narttu - nenä - nenä-/hajutyöskentely - noutaa - nouto tasaisella maalla - noutokapula - olkapää - pää - paikalla makuu häiriön alaisena - ausgeprägt, vorzüglich - sehr gut - such! (Hörzeichen) - hopp! (Hörzeichen) - gut - Aus! (als Hörzeichen) - sitzen - Fährte - Fährtenhund - Haarkleid - Halsband - Gangart (die ..... wechseln) - Gebrauchshund - Durchschnitt - Ausdauer - feststehendes Gliederhalsband - voran! (Hörzeichen) revier - klettern - Brustverhältnisse - Ohr - Ausbildungskennzeichen - hart - Transport - Winkel - gewinkelt - Lenden - Kruppe - Schuß - Spieltrieb - Sitz aus der Bewegung - Steh aus der Bewegung - Leine - Hüfte - Hüftgelenksdyisplasie - fester Biß - Wesen - Platz! (Hörzeichen) - ablegen (aus der Bewegung) - ablegen mit Herankommen - Helfer (Schutzdienst) - Hündin - Nase - Nasenarbeit - apportieren - bringen auf ebener Erde - Bringholz - Schulter - Kopf - ablegen unter Ablenkung - pakko - palveluskoira, virkakoirarotu - pelastuskoira - pentu - pentue - piilo - pitkäkarvainen - purra - puru - rakenne - rohkeuskoe - saalisvietti - säkäkorkeus - seiso! - selkäkuljetus - seuraa (juoksussa) - seuraa! - sivukuljetus - sivulle (istumisessa) - sivulle (luoksetulla) - sukutaulu - suojelu - suojeluhiha - suojelukoira - suojeluvietti - syntymäaika - taistelutahto - takaisin hyppy - takajalat - tarha, kennel - tassu - tatuointi - täyskäännös - tottelevaisuuskoe - tuo! (käsky) - tuomari - turkki - uros - vaalea - väistämiskäyttäytyminen - vapaana seuraaminen - varma - vartioida - vesikauhu - virhe - virkakoira - voima - yli keskitason - ylittää este - Zwang - Diensthundrasse - Rettungshund - Welpe - Wurf - Versteck - Langstockhaar - beißen - Biß - Gebäude (anat.) - Mutprobe - Beutedrang -trieb - Schulterhöhe - Steh! (Hörzeichen) - Transport (Rücken....) - Fuß (bei ..... laufen) - Fuß! (Hörzeichen) - Seitentransport - Fuß (bei ..... sitzen) - Fuß (bei ..... kommen) - Ahnentafel - Schutz - Beißarm - Schutzhund - Schutztrieb - Wurftag - Kampftrieb - Rücksprung - Hinterbeine - Zwinger - Pfote - Tätowierung - Kehrtwendung - Gehorsamstest - Bring! (Hörzeichen) - Richter (Wettkampf) - Fell - Rüde - hell - Meideverhalten - Freifolge - sicher - wachen - Tollwut - Fehler - Diensthund - Kraft - überdurchschnittlich - Hindernis (ein ..... überwinden)

24 SPL-INFO

LYHENTEET MARTINA MATIKAINEN

Käsittelyssä

Lyhenteet

Koulutustunnukset

SchH IP BH JK HK EK VK FH ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ Saksalainen suojelukoulutustunnus Kansainvälinen suojelukoulutustunnus Käyttäytymiskoetunnus Jälkikoekoulutustunnus Hakukoekoulutustunnus Etsintäkoekoulutustunnus Viestikoekoulutustunnus Erikoisjälkikoekoulutustunnus

Jalostustarkastukseen liittyvät lyhenteet

AD Kkl FIN D + ­ ­ ­ ­ ­ Kestävyyskoetunnus Jalostustarkastusluokka Suomalainen tarkastusluokkatunnus Saksalainen tarkastusluokkatunnus Jalostustarkastettu (liitetään koiran nimen eteen)

Arvosanat

VA V SG G B M ­ ­ ­ ­ ­ ­ vorzüglich-Auslese (vain päänäyttelyssä, valikoidun erinomainen) vorzüglich (erinomainen) sehr gut (erittäin hyvä) gut (hyvä) befriedigend (tyydyttävä) mangelhaft (puutteellinen)

Joku pöljä laulaa, että rakkaus on lumivalkoinen, Tai että rakkaus on sininen? Minä kyllä sanon, että rakkaus on musta ruskein merkein!

-Roopelliini-

SPL-INFO 25

DEMANTS Kennelin aukeama. Materiaali painossa!

DEMANTS Kennelin aukeama. Materiaali painossa!

SPL-INFO 27

TEKSTI AULI IMPOLA KUVAT AULI IMPOLA

Erikoisnäyttelyt

Näyttelyiden tarkoitus

Saksanpaimenkoirien erikoisnäyttelyitä pidetään saksanpaimenkoirien suunnitelmallisen jalostuksen edistämiseksi. Keräämme tietoja maamme saksanpaimenkoirista ja näin saatu tieto jaetaan rodun koirien harrastajille jalostuksellisten päämäärien saavuttamiseksi. Saksanpaimenkoiraliitto ry järjestää erikoisnäyttelyitä näiden sääntöjen mukaisesti. Erikoisnäyttelyissä järjestetään myös jälkeläisluokka uroksille ja kasvattajaluokka. Jälkeläisryhmä voidaan esittää, mikäli näyttelyssä on saman uroksen jälkeläisiä vähintään seitsemän kappaletta ja vähintään kahdesta eri yhdistelmästä. Koira, joka kuuluisi mukaan jälkeläisryhmään, mutta jää siitä pois ilman hyväksyttävää syytä, suljetaan pois näyttelystä. Tuomari asettaa jälkeläisluokat mieleiseensä paremmuusjärjestykseen. Kasvattajaluokka voidaan esittää, mikäli samalta kasvattajalta on näyttelyssä vähintään viisi koiraa. Kasvattajaluokassa voidaan ryhmään ottee 5-7 koiraa. Tuomarit arvostavat ryhmän yhtenäisyyttä, koirien korkeaa tasoa ja ryhmän vaikeusastetta. Vaikeusasteella tarkoitetaan sitä, että ryhmän koirilla on mahdollisimman monta isää ja emää. Korkein vaikeusaste on ryhmällä, missä on seitsemän koiraa, joilla kaikilla eri isä ja emä. Tuomari asettaa kasvattajaluokat paremmuusjärjestykseen.

Luokkajako

Pentukatselmukset ovat epävirallisia ja ne järjestetään usein tavallisen erikoisnäyttelyn yhteydessä. Tarkoitus on päästä harjoittelemaan pennun kanssa todenmukaisessa ympäristössä ja samalla pääsemme katselemaan jalostuksen tuloksia jo ennen, kuin koirat täyttävät vuoden. Näin me näemme tuloksia nopeammin ja pystymme reagoimaan tiettyjen jalostuskoirien jälkeläisiin. Pentukatselmuksissa luokkajako on 6-8 kk, 8-10 kk ja 10-12 kk. Kaikissa luokissa nartut ja urokset erikseen. Erikosnäyttelyn luokkajako on 12-18 kk, 18-24 kk ja yli 24 kk. Näisäkin luokissa nartut ja urokset erikseen. Erikoisnäyttelyissä jokaisessa luokassa tehdään ampumakoe noin 6 mm:n starttipistoolilla laukauspelottomuuden toteamiseksi. Luokissa 18-24 kk ja yli 24 kk koiralla pitää olla virallinen lausunto lonkkakuvaustuloksesta.

Näyttelyn arvosteluperusteet

Kaikissa saksanpaimenkoirien erikoisnäyttelyissä arvostelun on perustuttava voimassa olevaan rotumääritelmään. Erityistä huomiota on kiinnitettävä koiran luonteeseen, kokonaiskuvaan, rakenteeseen ja liikuntaan. Erikoisnäyttelyissä käytetään koirien arvostelijoina vain kokeneita erikoistuomareita. Arvostelu alkaa avauskehillä. Koirat tulevat luokittain numerojärjestyksessä kehään. Tuomari luo avauskehän aikana yleissilmäyksen koirien tasosta. Sen jälkeen aloitetaan yksittäisarvosteluilla. Jokainen koira menee yksitellen tuomarin arvosteltavaksi. Tuomari tarkistaa koiran hampaat ja uroksilta, että molemmat kivekset ovat laskeutuneet normaalisti. Aluksi koira arvioidaan seisontaarvostelussa. Sen jälkeen liikkeet edestä, takaa ja sivulta. Sivulta arvostelussa koira ravaa kehää pitkin, jolloin tuomari pystyy arvostelemaan mm. koiran askeleen pituuden. Yksittäisarvostelujen jälkeen koirat tulevat kaikki takaisin kehään numerojärjestyksessä ja koirat testataan laukauspelomuuden osalta. Koira, joka reagoi ampumiseen, ei voi sijoittua. Seuraavaksi koirat kutsutaan kehään paremmuus järjestyksessä. Liikunta-arvostelu saattaa kestää pitkään riippuen koirien lukumäärästä, niiden iästä tai tasosta. Luokissa yli 24 kk osa liikunta-arvostelusta suoritetaan ilman talutinta, vapaana seuraten. Silloin tuomari voi paremmin seurata koiran liikuntaa ilman avustusta tai esittäjän apua. Koiran tulee liikunta-arvostelussa liikkua harmonisesti eri askellajeissa ja eri nopeuksilla. Silloin se antaa itsestään hyvän kuvan tuomarille ja yleisölle. Koiran tulee esittää hyviä menohaluja ja henkistä tasapainoa. Liikunta-ar-

28 SPL-INFO

vostelua aikana koirien paremmuusjärjestys voi muuttua moneen kertaan ja paljonkin. Kun tuomari on saanut koirat mieleiseensä järjestykseen, kirjataan tulokset ylös ja kehä on ohi. Koirat voivat saada seuraavia arvosanoja: VA = Vorzüglich Auslese, valikoitu erinomainen (vain pääerikoisnäyttelyssä koirille, jotka ovat hyväksytysti suorittaneet rohkeuskokeen) V = Vorzüglich, erinomainen SG = Sehr gut, erittäin hyvä G = Gut, hyvä A = Ausreichend, riittävä U = Ungenügend, hylätty VA- ja V ­arvosana jaetaan vain luokissa yli 24 kk. Niiden saamiseksi koiralla pitää olla koulutustunnus jostakin palveluskoirakokeesta (IP, SchH, jälki, haku, viesti tai erikoiskoe). Kilpailukirja pitää ottaa mukaan näyttelyyn ja koulutustunnus on merkittävä ilmoittautumislomakkeeseen.

Näyttelyyn valmistautuminen

Kun olet tuomassa koiraasi näyttelyyn, varmista rokotusten voimassaolo. Pentu rokotetaan 12 ja 16 viikon ikäisenä kolmois- tai nelosrokotteella, rabies annetaan 16 viikon ikäisenä. Uudestaan se pitää rokottaa yhden vuoden kuluessa viimeisestä rokotteesta. Sen jälkeen kahden vuoden välein. Tarvitset näyttelyyn mukaan koiran rekisterikirjan, rokotustodistuksen ja yli 24 kk:n luokkaan kilpailukirjan. Näyttelyyn valmentautumisessa pitää huolehtia siitä, että koira on fyysisti ja henkisesti kunnossa. Aikuisen koiran kuntoharjoittelu on aloitettava hyvissä ajoin, mutta koiran peruskunnon

pitää olla aina hyvä. Saksanpaimenkoira pitää liikunnasta ja sen kanssa on liikuttava päivittäin paljon. Koiran peruskuntoa pidetään yllä pyörä-, juoksu- ja kävelylenkeillä. Hieman "extraa" saa rinnejuoksulla, autonrenkaan vedolla yms. Pennun harjoittamisen pitää kuitenkin perustua sen omaehtoiseen liikuntaan. Koira kannattaa opettaa ravaamaan. Se tarkoittaa sitä, että lenkeillä vauhdin tulisi olla sellainen, että koira pysyy ravilla. Tämä kehittää koiralle ns. Ravaajan lihakset sen lisäksi, että sen selkä vahvistuu ja yleiskunto paranee. Se kannattaa myös totuttaa siihen, että taluttimen perässä on vieras ihminen, koska vain aniharvoin koiran omistaja on oman koiransa kanssa kehässä.

Koska näyttelyissä arvioidaan suurelta osalta koiran "kauneutta", koira kannattaa "pukea pyhäpukuun" mennessämme sen kanssa näyttelyyn. Koira kammataan huolellisesti irtonaisesta karvasta, jolloin koiran karvasta tulee "avonainen". Se voidaan myös pestä. Jos koiran karva on vanhaa, se kannattaa pestä hoitavalla shamppoolla, mutta jos se on vain rasvainen tai likainen, se kannattaa pestä rasvaa poistavalla pesuaineella. Sitten vaan näyttelyyn tapaamaan muita koiraihmisiä ja pitämään hauskaa. Tärkeintähän ei ole voitto, vaan hauska yhdessäolo samanhenkisten ihmisten kanssa. On uskomatonta, miten paljon uusia ystäviä kivan harrastuksen puitteissa voi löytää. Rohkeasti mukaan vaan!

Lemmikeille parasta!

MAITTAVAT TUOREPAKASTEET

Kennelpakasteen tuorepakatut tuotteet ovat puhdasta ja luonnollista ruokaa sekä koirille että kissoille. Ne on valmistettu vain eläinlääkärin puhtaiksi toteamista ruhon osista saaduista raaka-aineista eivätkä sisällä säilöntä- tai muita lisäaineita. Niihin ei ole lisätty vitamiineja.

KENNELPAKASTE

Kennel Pakaste Oy Ikaalinen

Teiharju, Asentajankatu 4 39530 Ikaalinen puh. (03) 458 7804, fax (03) 458 7805

SPL-INFO 29

Suojelukoe, rodunomainen koe?!

Paljon keskustelua ja hämmennystä Saksanpaimenkoiraväen keskuudessa aiheuttaa suojelukoe. Monen on vaikea käsittää mikä erikoisuus lajissa on, että sen sanotaan mittaavan Saksanpaimenkoiran jalostuskelpoisuutta. Eikö nimi paimenkoira viittaa aivan johonkin muuhun ominaisuuteen kuin "ihmisen puremiseen" . Tämän artikkeli yrittää valottaa asiaa lajiin perehtymättömälle. Kyse on hieman laajemmasta kokonaisuudesta kuin koiran puremisesta. si kyetä etsimään ja seuraamaan jälkiä, sen pitäisi olla rohkea ja kestä suurtakin stressiä. Sen pitäisi olla sitkeä ja helposti koulutettavissa. Se ei saisi olla herkkä äänille eikä kivulle. Sen pitäisi olla helposti käsiteltävissä sekä rauhallinen. Lisäksi sen pitäisi olla säänkestävä, vaatimaton elinolosuhteiden puolesta sekä kyetä liikkumaan pitkiä matkoja vaivattomasti. Näistä lähtökohdista kehitettiin nykyinen suojelukoe ja kestävyyskoe. Molemmat kokeet ovat sadan vuoden aikana varsin vähän muuttuneet. Suurimmat muutokset ovat tottelevaisuudessa. Nykyinen tottelevaisuus koe on varsin helppo eikä rasita koiraa fyysisesti niin paljon kuin ennen. Toisaalta tottelevaisuudesta on tullut "kuviokelluntaa", jonka esteettisyys merkitsee loppupisteissä varsin paljon. Tähän ollaan nykyisin puuttumassa eikä pelkällä "huppa-puppa" tottiksella pisteitä heru rodunomaisissa kokeissa. tai ottaa pois. Rodun oma tuomari huomaa kyllä puutteet - ja vahvuudet. Toiseksi on väitetty, että koira oppii kaavion ulkoa. Mitä se muka silloin mittaa? Hallittavuus nousee tässä kohti suurimmaksi. Koiran on pysyttävä hallinnassa ja säilytettävä viettitasonsa, vaikka se tietää mitä seuraavaksi tapahtuu. Ominaisuudet eivät kuitenkaan lisäänny tai katoa tässäkään tapauksessa. Joissain piireissä (ei Saksanpaimenkoirien parissa) hehkutetaan sitä, että kokeen pitää olla yllättävä, jotta se mittaa ominaisuuksia. Tässä tulee yhteiskunta vastaan. Koiran täytyy käydä vain käskettäessä kiinni. Se ei saa syöksyä esim. metsästä tulevan ihmisen päälle ilman käskyä. Sellainen koe, joka suosii vain nopeutta ja kykyä purra ei mittaa niitä asioita, mitä koirissamme haluamme. Se ei mittaa hermorakennetta, hallittavuutta eikä koulutettavuutta. Vartiokoiraroduille se ehkä sopii, mutta työtehtävissä käytettävää koiraa pitää mitata monipuolisemmin. Toinen tarkasteltava kohta on jalostuksen kannalta se mikä koirillemme on jäänyt koulutuksen jälkeen. Onko koira henkisesti kestänyt koulutuksen tulematta siitä aggressiiviseksi (liikaa spontaania aggressiota osoittavaa koiraa ei pidä käyttää jalostukseen tai kouluttaa suojeluun), hermostuneeksi, veltoksi onko se koulutuksen aikana osoittanut arkuutta. Sen pitää pysyä henkisesti samana koko koulutuksen ajan, korkeintaan vahvistua. Mainittakoon vielä ettei suojelu tee koirastamme sen aggressiivisempaa, joksi luoja on sen luonut. Tämä ominaisuus tulee perittynä -aggression ilmiasua voi muokata, mutta sitä ei voi lisätä tai laskea koulutuksen kautta.

Historia

Saksanpaimenkoiran historia perustuu kolmeen malliin ja niistä kehitettyyn yhteen rotuun. Yksi tyyppi on Pohjois-Saksalainen Thüringinkoira, joka oli kevyt rakenteinen, pystykorvainen, lyhytkarvainen sekä vahva luonteinen. Tätä tyyppiä rodun luoja ratsumestari Max V. Stephaniz piti oikeana tyyppinä. Se oli yleiskoira niin paimennuksessa kuin vartioinnissa. Toinen malli oli Etelä- Saksalainen Swaabilainenkoira , joka oli korkea ja raskasrakenteinen, pitkäturkkinen sekä usein luppakorvainen, väritys musta keltaisilla merkeillä, rauhallinen lammaspaimen alppienrinteiltä. Kolmas tyyppi oli Würtenberginkoira, lyhyt karvainen, pystykorvainen, pitkähkörunkoinen pihavahti. Ensimmäinen rekisteröity saksanpaimenkoira Hektor Linksrhein alias Horand v. Grafrat oli lähes puhdas Thüringerinkoira. Hyvin nopeasti huomattiin uudessa teollisessa yhteiskunnassa, että koiraa pystyy käyttämään myös erilaisissa etsimis- ja suojelutehtävissä. Väki alkoi muuttaa kaupunkeihin ja levottomuudet lisääntyivät. Ratsumestari tarjosi poliisille ja armeijalle kehittämänsä rodun edustajia ja lopunhan me kaikki jo tiedämme - Saksanpaimenkoirasta tuli maailman käytetyin työkoira. Jopa siinä määrin; kun liittoutuneet nousivat maihin toisessa maailmasodassa ja Saksan hävittyä niin myös Saksanpaimenkoiralle luettiin tappotuomio. Rotu piti hävittää ja koiria etsittiin systemaattisesti ihmisten kodeista ja ammuttiin. Hävitysoperaatio kesti onneksi vain joitain viikkoja ja sen jälkeen rodun harrastajat alkoivat kasvattaa uudelleen koiria. Valtava kirjo jalostusmateriaalista kuitenkin hävisi.

Mitä arvostellaan?

Koko kokeen ajan on tuomari mitannut koiran ominaisuuksia. Hän on katsonut koirien ilmeitä juuri ennen purua ja muun suorituksen aikana: Osoittaako koira epävarmuutta olemuksessaan, alas vedettyä niskaa, siristettyjä silmiä, murinaa? Onko sillä vaikeuksia siirtyä irrotuksen jälkeen vartiointiin, onko haukku rytmikäs ja puhdas? Jääkö puruotteet vajaiksi? Kuormituksessa, alkaako koira levottomasti puremaan hihaa kuormituksen aikana? Valuttaako se hihaa purussa, jotta pääsee nopeasti pois maalimiehen läheltä käskyn tullessa? Onko sillä vaikeuksia siirtyä hallintaan ja noudattaa annettuja käskyjä? Kykeneekö se olemaan hiljaa hallinta osioissa? Osoittako se liiallista ja hallitsematonta (spontaania) aggressiota? Kaikella tällä mitataan koiran viettivoimaa, itsevarmuutta ja kuormitettavuutta. Mikään näistä ei saisi nousta ylitse toisen ominaisuuden. Hallinnan osuutta ei voi liikaa korostaa. Koulutettavuuden mittaaminen näinkin vaihtelevassa suorituksessa antaa valtaisasti tietoa koiran "viisaudesta". Kaikki me toivomme hyvää, vahvaa koiraa, jonka kouluttaminen on nopeaa ja helppoa.

Epilogi

Suojelukoe on ehdottomasti rodun "oma koe". Kaikilla koirilla ei tarvitse suojelua harrastaa, mutta jokainen jalostukseen käytettävä koira pitäisi siinä testata. Olkoon tulokset vaikka metsäjäljeltä, mutta ainakin jalostustarkastus pitää jalostuskoiralle tehdä. Vain näin saamme edelleen niitä vahvahermoisia koiria, joina ihmiset ovat oppineet saksanpaimenkoiran tuntemaan. Liitto on tähän asiaan tosissaan satsannut -ei tyhmyyttään vaan oikeana huolena rotumme psyykkinen tulevaisuus. Käytetään luotuja madollisuuksia rodun hyväksi. Sen olemme saksanpaimenkoiralle velkaa.

Suojelukokeen synty

Ratsumestarin huomasi nopeasti jalostuskoiran valinnan olevan varsin vaikeaa ja hän alkoi kehittää erilasia testejä, joilla pystyy koiran ominaisuuksia mittaamaan. Koiran pitäi30 SPL-INFO

Höpöhöpöäkö?

Monesti kyseenalaistetaan kokeen mahdollisuus mitata ominaisuuksia. Ne kun voi kuulemma etukäteen harjoitella. Potaskaa. Kaikki mitattavat ominaisuudet joko on koirassa - tai ei ole. Kukaan kouluttaja ei niitä voi koiraan lisätä

TEKSTI ESA KOIVULAHTI KUVAT OILI HELENIUS JA PAULIINA KOKKONEN

Suojelukoe

Saksanpaimenkoirien rodunomainen koemuoto suojelukoe on kehitetty mittaamaan saksanpaimenkoirien rodunomaisia luonteenpiirteitä. Suojelukoe toimii myös kansainvälisenten kilpailujen koemuotona. Esimerkiksi WUSV:n (saksanpaimenkoirien maailmanunioni) maailmanmestaruuskilpailut käydään suojelukokeen säännöillä. Koe sisältää kolme osa-aluetta eli jälki-, tottelevaisuus- ja suojeluosuuden. Nämä kaikki osaalueet ovat samanarvoisia eli jokaisen maksimipistemäärä on erinomainen 100 pistettä. Tämän lisäksi kokeen alussa tehdään välinpitämättömyyskoe, jota ei arvostella pistein eikä arvosanoin, mutta joka on suoritettava hyväksytysti ennen koesuorituksen jatkamista varsinaisiin osa-alueisiin. Suojelukokeessa on kolme eri tasoista luokkaa, joissa pääsee etenemään saavuttamalla koulutustunnuksen alemmassa luokassa. Kilpailut suoritetaan ylimmässä luokassa eli luokassa 3.

eli saksanpaimenkoiran rodunomainen koe

ja ohjaajan välistä työskentelyä, koiran teknistä suoritusta ja koiran ominaisuuksia kokonaisuutena. Näiden kolmen osan, koira-ohjaajasuhde, koiran ominaisuudet ja koiran tekninen osaaminen, perusteella määritetään suorituksen arvosana. Vasta arvosanan määrittämisen jälkeen määritetään koiran ja sen suorituksen pistemäärä. Kun arvostellaan suojelukoetta, joka on siis saksanpaimenkoiran rodunomaisien ominaisuuksien mittaamiseen ja niistä tiedon keräämiseen kehitetty koemuoto, on erittäin tärkeää, että arvostelun tekee tuomari, jolla on tieto koiran rodunomaisista luonnepiirteistä. Tällöin tuomari voi arvioida koiran suoritusta kahdelta suunnalta: perinnöllisyyden ja koulutuksen kannalta. Toisin sanoen tuomari pyrkii erottamaan mikä esitetyssä suorituksessa on hyvän tai huonon perimän tuomaa ja mikä hyvän tai huonon koulutuksen aiheuttamaa. Lyhenne p V SG G B M U Arvosana Erinomainen Erittäin hyvä Hyvä Tyydyttävä Puutteellinen Riittämätön Alaraja p 96 90 80 70 36 0 Yläraja 100 95 89 79 69 35 Jäljellä on jäljentekijän jättämiä pieniä käyttöesineitä, jotka koiran on osoitettava. Koira voi jäljestää kytkettynä kaulapannasta tai valjaista kymmenen metrin liinalla tai vapaana. Vapaana jäljestettäessä on ohjaajan pidettävä kymmenen metrin välimatka koiraan. Jäljen alkamispiste merkitään jäljen vasemmalla puolella olevalla paalulla. Koiran tulisi työskennellä varmasti, keskittyneesti ja maavainuisesti tarkastaen jokaisen askeleen. Jäljestämisen nopeudella ei ole merkitystä ellei suorituksen enimmäisaikaa ylitetä, mutta työskentelynopeuden ja tavan on pysyttävä samanlaisena läpi suorituksen. Jäljen jättäminen hetkellisestikin on virhe. Koira voi osoittaa esineet joko ilmaisemalla tai suuhun ottamalla. Ilmaiseminen voi tapahtuma menemällä maahan, istumalla, seisomalla tai näitä tapoja vaihdellen. Koiran tulee tehdä ilmaisu itsenäisesti, varmasti ja jäljen suuntaisesti tarkalleen esineen kohdalla. Esineen suuhunottamisen yhteydessä koira voi jäädä istumaan, seisomaan tai tuoda esineen ohjaajalle. Jos koira lopettaa työskentelyn tai jättää jäljen yli liinan mitan (vapaana jäljestettäessä yli 10 m) suoritus keskeytetään.

Välinpitämättömyyskoe

Varsinainen välinpitämättömyyskoe suoritetaan aina ennen kokeen alkua. Koiran os siis suoritettava välinpitämättömyyskoe hyväksytysti jokaisessa kokeessa ennen osallistumistaan varsinaiseen kokeeseen. Tuomari tarkkailee koiran välinpitämättömyyttä läpi kokeen. Jos koira hylätään välinpitämättömyydessä ilmenevien puutteiden vuoksi on koira suljettava pois kokeesta. Tälläisiä puutteita ovat esimerkiksi pelokkuus ja hallitsematon aggressiivisuus. Tämän osuuden tarkoituksena onkin karsia yhteiskuntakelvottomia ominaisuuksia omaavat koirat pois kokeesta ja sitä kautta rodun jalostuksesta. Välinpitämättömyyttä arvioidaan myös varsinaisen kokeen kulun aikana. Välinpitämättömyyskoe suoritetaan ei-kaavamaisesti. Siinä tuomari tarkkailee ei käskyn alla olevan, kytketyn koiran käyttäytymistä ympäristöään ja ihmisiä kohtaan. Välinpitämättömyyskokeeseen kuuluu aina koiran tunnistusmerkinnän tarkastus.

Arvosanat ja niitä vastaavat pistemäärät osaalueilla (Max siis 100 p). Hyväksyttyjä suorituksia ovat Tyydyttävä ­ Erinomainen. Suojeluosuudessa puruotteella on erityinen merkitys arvostelussa, koska sen perusteella on mahdollista havaita koiran laadullinen taso. Otteen tulisi olla täysi, luja ja rauhallinen. Tämän lisäksi suojeluosuudessa tuomari arvostelee myös koiran viettikäyttäytymisen, itsevarmuuden ja kuormitettavuuden.

Tottelevaisuus

Tottelevaisuusosuuden tarkoituksena on koiran koulutettavuutta, palvelu- ja työskentelyhalua, sekä ohjaajan ja koiran välistä suhdetta. Tottelevaisuuden liikkeet eivät poikkea kansallisten lajien tottelevaisuudesta. Liikkeet ja niiden arvostus vaihtelevat luokittain aivan kuten muissakin palveluskoirakokeissa. Tottelevaisuus suoritetaan aina pareittain tai useamman koiran ryhmänä siten, että kun yksi koira suorittaa muita liikkeitä, poislukien eteenlähettäminen, niin toinen koira on paikallaolossa. Jokainen liike alkaa ja päättyy perusasentoon. Perusasennolla tarkoitetaan koiran istumista ohjaajan vasemmalla puolella. Jokaiseen liikkeen aloitukseen tarvitaan tuomarin lupa. Tämä sen vuoksi, että tällöin tuomari pystyy seuraamaan jokaisen liikkeen kokonaisuudessaan, eikä esim. joudu kirjoittamaan arvostelua, kun ohjaaja ja koira jo suorittavat seuraavaa liikettä.

Jälkiosuus

Jälkiosuuden tarkoituksena on selvittää koiran koulutettavuutta, viettikäyttäytymistä, työskentelyhalua, paineensietokykyä sekä ohjaajan ja koiran välistä suhdetta. Jälkipohjana käytetään niittyä, peltoa tai metsää, jossa tuomarilla on mahdollisuus tarkkailla koiran työskentelyä läpi suorituksen. Jälki tehdään normaalisti kävelemällä. Jäljen ikä, pituus ja muoto, sekä jäljentekijä vaihtelevat luokittain. Kulmat ovat aina ns. suorakulmia.

Arvostelu

Arvostelu suojelukokeessa tehdään aina arvosanamaisesti. Arvosanamaisella arvostelulla tarkoitetaan arvostelua, jossa arvioidaan koiran

SPL-INFO

31

Seuraaminen Seuraaminen toistuu useissa liikkeissä: kytkettynä ja vapaana seuraaminen, sekä pysähtyvien liikkeiden, istuminen, maahanmeno ja seisomiset, ja eteenlähettäminen. Seuraamisessa koiran tulee seurata ohjaajaa koiran vasemmalla puolella siten, että koiran lapa on ohjaajan polven kohdalla. Koiran tulee pitää kaikissa seuraamisissa tämä paikka pitäen samalla tiiviin kontaktin ohjaajaan, kuitenkaan estämättä ohjaajan liikkumista. Seuraaminen kytkettynä ja vapaana toteutetaan ns. J-kaaviota käyttäen. J-kaaviossa suoritetaan vähintään 50 askelta pitkä suora seuraamisosuus normaalilla kävelynopeudella, täyskäännös, noin 10 askelta normaalilla kävelynopeudella, 10 -15 askelta juosten, 10-15 askelta hitaasti ja sitten taas normaalilla kävelynopeudella. Temmon muutoksissa ohjaaja saa antaa käskyn 'seuraa'. Tämän jälkeen käännös (90 astetta) oikeaan, n. 15 askelta, käännös oikeaan, noin 15 askelta, täyskäännös. Seuraavalla noin 15 askeleen mittaisella suoralla suoritetaan pysähtuminen, jolloin koiran on itsenäisesti istuuduttava. Tämän jälkeen vielä käännös vasempaan, jonka jälkeen suoritetaan ns. henkilöryhmä. Henkilöryhmässä tulee suorittaa yhden henkilön kiertäminen vasta- ja yhden henkilön kiertäminen myötäpäivään, sekä pysähtyminen, jossa koiran tulee taas istuutua itsenäisesti. Liikkeen vapaana seuraaminen aikana suoritetaan myös laukausarkuuden selvittäminen ampumalla kaksi kertaa 6 millimetrin starttipistoolissa noin 20 askeleen päässä koirasta. Jos koira osoittaa laukausarkuutta, niin se poistetaan välittömästi kokeesta. Liikkeestä istuminen Kuten kaikki muutkin liikkeet, niin myös liikkeestä istuminen alkaa perusasennosta. Liike aloitetaan aloitusaskelilla eli seuraamisella 10-15 askeleen verran. Tämän jälkeen ohjaaja antaa käskyn 'istu' ja koiran tulee nopeasti, syvään ja suoraan istua, sekä jäädä istumaan. Käskyn antaessa ohjaaja ei saa mitenkään muuttaa käyntiään tai vartalonasentoaan. Ohjaaja poistuu vähintään 30 askeleen päähän istuvasta koirasta, kääntyy koiraa kohden ja tulee tuomarin luvalla takaisin koiran luo. Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo Tämäkin liike aloitetaan perusasennosta ja aloitusaskelilla, tosin luokassa 3 aloitusaskelia tehdään ensin normaali käynnillä 10-15 ja sitten juosten toiset 10-15 askelta. Ohjaajan 'maahan' käskystä koiran tulee nopeasti ja määrätietoisesti käydä maahan suoraan seuraamislinjan suuntaisesti. Ohjaaja poistuu vähintään 30 askeleen päähän ja kääntyy koiraan päin. Tuomarin luvalla ohjaaja käskee koiran luokseen 'tänne' käskyllä tai koiran nimellä. Koiran tulee tulla suoraan, iloisesti ja nopeasti ohjaajan 32 SPL-INFO

luokse. Liike päätetään eteenistumisella ja sivulle siirtymisellä. Liikkeestä seisominen Liikkeestä seisominen aloitetaan myös perusasennosta ja tämän jälkeen 10-15 aloitusaskeleella. Koiran on jäätävä ohjaajan 'seiso' käskystä välittömästi seisomaan suoraan seuraamislinjan suuntaisesti. Ohjaaja poistuu vähintään 30 askeleen päähän ja kääntyy koiraan kohden. Tuomarin luvalla ohjaaja palaa koiran luo ja käskee koiran istumaan. Juoksusta seisominen ja luoksetulo Perusasennosta lähdetään aloitusaskeleisiin, jotka tehdään juosten. Taas yhdestä 'seiso' käskystä täytyy koiran jäädä välittömästi seisomaan. Tämän jälkeen suoritetaan luoksetulo aivan kuten maahanmenonkin yhteydessä. Noudot Tottelevaisuudessa on kolme erilaista noutoliikettä: tasamaa-, pensaseste- ja vinoestenouto. Kaikissa noutoliikkeissä koira istuu ohjaajan sivulla perusasennossa, kun ohjaaja heittää noutokapulan. Kapula täytyy heittää tasamaanoudossa vähintään 10 askeleen päähän ja telineen yli pensaseste- ja vinoestenoudossa. Pensaseste on metrin korkuinen suoraeste, jonka yläosassa on 20 cm:ä pehmyttä, joustavaa materiaalia ja vinoeste on 180 cm:ä korkea este, joka sivusta katsottuna näyttää A-kirjainta. Pensasestenoudossa koira ei saa koskettaa tai ponnistaa esteestä, saati kiertää estettä. Vinoestenoudossa koiran tulee ylittää este määrätietoisesti. Itse noudossa koiran tulee käskyn saatuaan suoraan, nopeasti ja määrätietoisesti mennä kapulan luo ja ottaa kapula määrätietoisesti ja palata suoraan, nopeasti ja määrätietoisesti ohjaajan luo. Koiran tulee suorittaa ohjaajan eteenistumi-

nen ja pitää kapulaa varmasti suussaan. Kaikenlainen kapulan pureminen tai leikkiminen heikentään suorituksen arvostelusta. Eteenlähettäminen Eteenlähettämisessä perusasennon ja aloitusaskeleiden jälkeen ohjaajan 'eteen' käskystä koiran tulee edetä suoraan, nopeasti ja määrätietoisesti vähintään 30 askeleen päähän ohjaajasta. Tämän jälkeen ohjaajan 'maahan' käskystä koiran tulee mennä välittömästi maahan. Ohjaaja siirtyy koiran viereen, oikealle puolelle tuomarin luvalla ja käskee koiran 'istu' käskyllä perusasentoon. Paikallaolo häiriönalaisena Ennen kenttäliikkeitä suorittavan koiran tottelevaisuusliikkeiden aloitusta vie ohjaaja koiran tuomarin osoittamaan paikkaan. Perusasennossa ohjaaja kytkee koiran irti ja käskee koiran maahan. Koiran jätetään maahan ja ohjaaja poistuu

vähintään 30 askeleen päähän ohjaajasta. Luokissa 1 ja 2 ohjaajan jää koiran näkyviin, mutta luokassa 3 ohjaaja siirtyy piiloon, koiran näkemättömiin. Koiran tulee maata rauhallisesti paikallaan. Ennen kenttäliikkeitä suorittavan koiran eteenlähettämisliikettä ohjaaja siirtyy tuomarin luvalla koiran oikealle puolelle ja käskee koiran 'istu' käskyllä perusasentoon.

Näissä vaiheissa keskitytään tarkastelemaan koiran seuraavia henkisiä ominaisuuksia: - kuormitettavuus, koira ei saa antaa ympäristön siihen kohdistaman uhkan vaikuttaa itseensä tai toimintaansa negatiivisesti. - itsevarmuus, koiran tulee esiintyä koko ajan itsevarmasti ja järkähtämättömästi. - hermojen hallinta, koiran tulee hallita hermonsa läpi suorituksen ja pystyä kohdistamaan kaikki energia toivottuun toimintaan. - tasapainoinen viettirakenne, koiran tulee osoittaa tasapainoista viettirakennetta, jotta sillä olisi ominaisuuksia toimia monipuolisissa käyttötehtävissä. - luonnollinen aggressiokäyttyminen, aggressio on koiran elinehto luonnossa. Aggression tulee kuitenkin olla hallitua ja ohjattavissa. Tämän lisäksi koiran tulee osoittaa hyvää ohjattavuutta ja yhteiskuntakelpoisuutta. Risteily Risteilyssä koiran tulee osoittaa viettivoimaisuutta, päämäärätietoisuutta, suoraan osoitetulle piilolle menemistä, hyvää hallittavuutta ja ohjattavuutta, sekä piilojen tarkkaavaista ja tiivistä kiertämistä. Luokassa yksi koiran täytyy tarkastaa ja kiertää yksi tyhjä piilo ja luokissa 2 ja 3 viisi tyhjää piiloa ennen viimeistä piiloa, jossa maalimies on. Vartiointi ja haukkuminen Vartiointisuorituksissa koiran tulee osoittaa luonnollista aggressio- ja viettikäyttäytymistä, sekä itsevarmuutta ja hermojen hallintaa. Tällöin koira on vartioinnissaan tarkkaavainen, painostava, itsevarma ja tiivis maalimiestä kohtaan ja sen haukkuminen on jatkuvaa ja energistä. Kamppailuvaiheet Kamppailuvaihe on jaoteltavissa kamppailu- ja torjuntavalmiuteen, kuormitusvaiheeseen ja vartiointivaiheeseen. Kamppailu- ja torjuntavalmiudella tarkoitetaan koiran energisyyttä, itsevarmuutta ja päämäärätietoisuutta sen valmistautuessa kiinnikäymiseen ja sen käydessä kiinni, sekä voimakkaan, itsevarman, rauhallisen ja täyden puruotteen ottamista. Koiran tulee siis toisin sanoen käydä energisesti, itsevarmasti ja päämäärätietoisesti hyökkäykseen ja jatkaa hyökkäystä loppuunasti välittämättä maalimiehen koiraan kohdistamasta uhkasta. Kamppailuvaiheet toistuvat useasti suorituksessa.

Suojelu

Suojeluosuudessa tarkastellaan koiran viettiominaisuuksia, itsevarmuutta, kuormitettavuutta ja ohjattavuutta. Suojeluosuudessa annetaan arvosanan ja pisteiden lisäksi myös arvostelu koiran luonneominaisuuksista eli VIKistä. Lyhenne VIK tulee viettiominaisuuksista, itsevarmuudesta ja kuormitettavuudesta. VIKin arvostelu on kolme tasoinen: - erinomainen, jolloin koira osoittaa itsevarmuutta, voimakkuutta, määrätietoisuutta, varmoja kiinnikäymisiä ja kiinnipitämisiä, järkähtämättömyyttä maalimiehen uhkaa vastaan sekä tiivistä ja tarkkaavaista vartiointia. Pienet poikkeamat edellä mainituista oikeuttavat vielä arvosanaan erinomainen. - olemassa oleva, jolloin koiran ominaisuuksisa on rajoittuneisuutta verrattuna erinomaiseen. - puutteellinen, jolloin koiralta puuttuu itsevamuutta, kuormitettavuutta tai koira ei ole kiinnostunut maalimiehestä. Suojeluosuudet suoritukset jaetaan kolmeen eri tyyppiseen vaiheeseen: risteily ja vartiointisuoritukseen, kamppailutilanteisiin ja ohjattavuuteen.

Kuormitusvaiheella tarkoitetaan koiran puremissuoritusta, jossa maalimies kohdistaa koiraan kuormitusta. Koiran tulee toimia energisesti ja itsevarmasti maalimiehen kuormituksesta huolimatta. Koira osoittaa hyvää kuormitettavuutta pitämällä voimakkaan, rauhallisen ja täyden puruotteen, vaikka maalimies kuormittaa koiraa. Ennen vartiointivaihetta koiran on säilytettävä sama puruote ja sitten yhdestä ohjaajan 'irti' ­käskystä tai käskyttä irroittaa otteensa suojahihasta maalimiehen pysähdyttyä. Vartiointivaiheessa koiran tulee vartioida paikallaan olevaa, passiivista maalimiestä voimakkaasti, itsevarmasti, tarkkaavaisesti ja tiiviisti. Ohjattavuus Koiran tulee osoittaa läpi suorituksen hyvää ohjattavuutta. Erityisesti ohjattavuus korostuu risteilyssä, maalimiehen kuljetuksissa, maahanmenoissa, irroituksissa ja vartiointivaiheissa. Koiran täytyy vaativissa hallintavaiheissa olla tarkkaavainen maalimiestä kohtaan. Risteily Suojeluosuus aloitetaan perusasennosta, jonka jälkeen tuomarin luvasta ohjaaja käskee koiran tarkastamaan kentällä olevia piiloja. SchH 1:ssä koiran tulee kiertää yksi tyhjä piilo ja SchH 2:ssa ja 3:ssa viisi tyhjää piiloa, ennen viimeistä piiloa, jossa maalimies on. Vartiointi ja haukkuminen Välittömästi saavuttuaan maalimiehen eteen on koiran aloitettava itsenäisesti maalimiehen vartiointi ja haukkuminen. Kiinnikäyminen ei ole sallittua. Maalimies on täysin passiivinen, eikä auta koiraa vartioimaan ja haukkumaan. Koiran vartioinnin itsevarmuus ja painostavuus on erityisen arvostettavaa. Ohjaaja odottaa tuomarin lupaa kentän kuvitellulla keskiviivalla. Tuomarin luvasta ohjaaja siirtyy piilolle, jossa koira suorittaa vartiointia ja haukkumista. Ohjaajan saapuminen ei saa vaikuttaa koiraan vartiointiin ja haukkumiseen heikentävästi. Luokissa 2 ja 3 ohjaaja siirtyy piilon taakse tuomarin osoittamaan paikkaan ja käskee koiran sivulle tuomarin luvasta. Luokassa 1 ohjaaja voi mennä suoraan koiran sivulle ja käskeä koiran istumaan, sekä kytkeä koiran. Pako Pako kuuluu vain SchH 2:een ja 3:een. Koiran siirryttyä käskystä ohjaajan sivulle käskee ohjaaja maalimiehen ulos piilosta. Tämän jälkeen ohjaaja seurauttaa koiran tuomarin osoittamaan paikkaan ja käskee maalimiehen nostamaan kätensä. Koiran täytyy hallita hermonsa ja vartioida maalimiestä perusasennosta. Ohjaajan 'maahan' käskystä koira menee maahan. Tämän jälkeen ohjaaja käy tarkastamassa maalimiehen ja laskee tämän kädet alas. Ohjaajan siirryttyä koiraltä näkösuojaan pyrkii maalimies pakoon. Koiran täytyy itsenäisesti estää maalimiehen pako käymällä itsevarmasti, voimakkaasti ja määrätietoiSPL-INFO 33

sesti maalimiehen suojahihaan kiinni. Arvostelussa kiinnitetään erityisti huomiota koiran paon estämiseen. Maalimiehen lopetettua pakonsa koiran tulee itsenäisesti tai yhdestä ohjaajan 'irti' käskystä irroittaa ja aloittaa välittömästi itsevarma, tarkkaavainen ja tiivis vartiointi. Torjunta Suoritetaan vain luokissa 2 ja 3. Paon jälkeisessä vartiointivaiheessa maalimies yllättäin hyökkää koiraa kohden. Koiran tulee itsevarmasti, määritietoisesti ja energisesti estää hyökkäys puremalla voimakkaalla, energisellä ja täydellä puruotteella suojahihaan. Maalimies kuormittaa koiraa lyömällä kaksi kertaa pehmeällä pampulla, sekä tekemällä valelyöntejä. Maalimiehen kuormitus ei saa vaikuttaa negatiivisesti koiran itsevarmuuteen, otteeseen tai otteen voimaan. Maalimiehen pysähdyttyä koiran on itsenäisesti tai ohjaajan yhdestä käskystä irroitettava ja aloitettava vartiointi. Hyökkäys (piilosta) Piilosta hyökkäys suoritetaan vain luokassa 1. Maalimies siirtyy vartioinnin ja haukkumisen jälkeen toiseen piiloon. Koira ei saa nähdä mihin maalimies siirtyy. Tuomarin luvalla ohjaaja seurauttaa koiran pois näkösuojasta ja kytkee koiran irti.Vapaana seuraavan koiran kanssa ohjaaja siirtyy kohti piiloa, jossa maalimies on. Koiran on seurattavalla oikealla paikalla lapa ohjaajan poljen kohdalla, mutta sen täytyy samalla tarkkailla ympäristöään. Jos koira karkaa on ohjaajan saatava koira takaisin käskyllä tai suoritus keskeytetään. Tuomarin merkistä maalimies hyökkää koiraa ja ohjaajaa kohden. Koiran tulee pysäyttää hyökkäys käymällä kiinni suojahihaan. Tästä eteenpäin seuraa vastaava kuormitusvaihe, irroitus ja vartiointivaihe, kuten torjunta ­liikkeessä SchH 2:ssa ja 3:ssa. Selkäkuljetus Ohjaaja siirtyy tuomarin luvasta vartioivan koiran viereen ja käskee koiran perusasentoon. Tämän jälkeen ohjaaja käskee maalimiehen liikkeelle ja suorittaa selkäkuljetuksen seuraavan koiran kansa maalimiehen perässä. Maalimiehen ja koiran välimatka tulee pitää noin viitenä askeleena. Koiran tulee seurata oikealla paikalla lapa ohjaajan polven kohdalla tarkkaillen koko ajan kuitenkin maalimiestä. Hyökkäys (selkäkuljetuksesta) Suoritetaan vain luokissa 2 ja 3. Yllättäin maalimies hyökkää koiraa ja ohjaajaa kohden. Koiran tulee välittömästi estää hyökkäys käymällä kiinni suojahihaan. Maalimies kuormittaa koiraa pampun valeiskuin. Tämän jälkeen irroitus ja vartiointivaihe kuten torjunnassa. Tuomarin luvalla ohjaaja siirtyy koiran oikealle puolella ja käskee koiran perusasentoon. Luokassa 3 suoritetaan maalimiehen tarkastus eli ohjaaja käskee maalimiestä siirtymään taaksepäin: Maa34 SPL-INFO

limiehen siirryttyä käskee ohjaaja maalimiehen nostaa kätensä. Koira käsketään maahan ja ohjaaja käy riisumassa maalimiehen aseista eli ottaa maalimiehen pampun haltuunsa. Tämän jälkeen ohjaaja palaa koiran oikealla puolelle, käskee koiran perusasentoon ja seurauttaa koiran maalimiehen viereen siten, että koiran jää maalimiehen ja ohjaajan väliin perusasentoon. Lopuksi seuraa sivukuljetus tuomarin luokse. Sivukuljetuksessa ohjaaja kuljettaa maalimiestä hänen sivultaan siten, että koira on ohjaajan ja maalimiehen välissä. Koiran tulee seurata oikealla paikalla ohjaajan sivulla lapa ohjaajan polven kohdalla, mutta tarkkailla koko ajan maalimiestä. Suoritus päättyy tuomarin eteen perusasentoon. Ohjaaja luovuttaa maalimiehen pampun tuomarille. Hyökkäyksen torjunta valmiusasennosta Kaikkiin luokkiin kuuluu liike hyökkäyksen torjunta valmiusasennosta, joka tunnetaan myös ns. 'pitkänä liikkeenä'. Ohjaaja seurauttaa koiransa kentän päähän kuvitellulle keskilinjalle, siten että koira on perusasennossa ja rintamasuunta on keskilinjan suuntainen. Tuomarin merkistä maalimies lähtee kävelemään luokissa 1 ja 2 ja juoksemaan kentän vastakkaisessa päässä olevasta piilosta kentän päätyä pitkin kohti keskilinjaa. Maalimies kääntyy keskilinjaa pitkin suoraan kohti koiraa ja siirtyy myös luokissa 1 ja 2 juoksuun.

Tuomarin merkistä ohjaaja käskee koiran hyökkäykseen. Ohjaajaa jää seisomaan paikalleen. Maalimies juoksee koiraa kohden kuormittaen koiraa valelyönneillä ja karkotushuudoilla. Koiran tulee jatkaa hyökkäystään päämäärätietoisesti ja itsevarmasti ja käydä kiinni voimakkaasti ja energisesti lujalla, täydellä, varmalla ja rauhallisella puruotteella. Tämän jälkeen seuraa kuormitusvaihe, irroitus ja vartiointivaihe aivan kuten hyökkäys selkäkuljetuksessa. Luokissa 1 ja 2 tuomarin luvalla ohjaaja saapuu koiran sivulle ja käskee koiran perusasentoon. Tämän jälkeen suoritetaan maalimiehen tarkastus ja sivukuljetus tuomarin luokse. Luokassa 3 seuraa vielä hyökkäyksen torjunta. Hyökkäyksen torjunta SchH 3:ssa hyökkäyksen torjunta valmiusasennosta liikkeen jälkeiseen vartiointiin tekee maalimies vielä uuden hyökkäyksen. Tämä hyökkäys on aivan samanlainen kuin hyökkäys paon jälkeisessä torjunta liikkeessä. Hyökkäysen, kuormitus- ja vartiointivaiheen jälkeen tuomarin luvalla ohjaaja siirtyy koiran sivulle ja suorittaa maalimiehen tarkastuksen ja sivukuljetuksen tuomarin luo, kuten hyökkäys selkäkuljetuksesta liikkeen päätteeksi.

TEKSTI ESA KOIVULAHTI KUVA SEIJA FINNE-SAARENTO

FH Koe

Erikoisjälki

Koe sopii erinomaisesti nuorelle koiralle joka ei ole vielä valmis esim. suojelukoirakokeeseen tai sitten "veteraanille" jolla saattaa olla jo fyysisiä rajoituksia selvitä suojelukoirakokeesta, toki erikoisjälkeä voi harrastaa pelkästään ja varmasti siitäkin löytyy osalle meistä haasteita riittävästi.

Jälkien tekeminen

Olosuhteisiin pitää kiinnittää erityistä huomiota, kokeen luonteeseen kuuluu että jälki on vaihteleva, jolloin sen pitää kulkea erilaisilla maastopohjilla, ylittää maataloustie, oja yms. Erityistä huomiota pitää kiinnittää jäljen tekijöihin, heidän pitää olla ammattitaitoisia. Jäljistä pitää piirtää selvät kaaviot joista tulee ilmetä esineitten paikat jäljen muoto ja mahdollisuuksien mukaan matkalla olevat maamerkit. Jäljellä on kahdesti risteävä harhajälki, tämä on myös selvästi merkittävä kaavioon. Vaatimukset vaihtelevat luokittain.

Jäljestäminen

Jäljestämisessä pätee samat periaatteet kuin suojelukoirakokeessakin. Erikoisjälkikokeen luonteeseen kuuluu, että jälki on tehty vaativiin olosuhteisiin, mikäli matkalla on kuitenkin erittäin suuria ojia, kaivantoja, aitoja yms. esteitä voi koiranohjaajaa auttaa koiraa ilman pistemenetyksiä. Koiranohjaajalla on myös tuomarin luvalla oikeus pitää tauko matkan aikana, mikäli asiasta on ilmoitettu tuomarille voidaan tätä tarkoitusta varten myös mukana kuljettaa kosteaa pyyhettä, jolla voidaan tauon aikana pyyhkiä koiran kuonoa. Tauko sisältyy jäljestämisen kokonaisaikaan.

Tarkoitus

Kokeen tarkoitus on selvittää koiran koulutustaso ja ominaisuudet sekä koiran ja ohjaan välinen yhteistyö vaativissa jälkiolosuhteissa. Kokeessa tasoja on kaksi FH 1 ja FH 2. Kilpailut järjestetään vuosittain (SM ja PM) luokassa 2. Ennen kuin koira voi osallistua FH 1 kokeeseen tulee sillä olla käyttäytymiskoe suoritettuna, ikärajat ovat FH 1 ­ 16 kk ja FH 2 ­ 20 kk, osallistuessaan luokkaan kaksi tulee olla hyväksytty tulos FH 1:stä. Suoritettuaan hyväksytysti FH 1, koira voi osallistua heti FH 2 kokeeseen mikäli ikärajat täyttyvät.

Jäljen aloitus

FH 1:ssä jälki alkaa aivan kuten suojelukoirakokeessakin, merkkinä on paalu jäljen alussa vasemmalla puolella. FH 2:ssa koira asetetaan työskentelemään lähtölinjalta (20 m) jonka takana on kuviteltu alue 20 m x 20 m. Jälki leikkaa lähtölinjan ja alueen, jäljen tekijä on jättänyt alueelle ns. tunnistusesineen. Koiran pitää löytää tunnistusesine mistä alkaa varsinainen jäljestäminen, mikäli koira löytää jäljen tunnistusesineen takaa on ohjaajan seurattava koiraansa, ohjaaja saa tukea koiraa etsinnässä kehoituksin sekä käsimerkein mutta ei saa ylittää lähtölinjaa ennen kuin jäljestämisessä vaadittava 10m etäisyys koiraan täyttyy. Jäljestäminen on aloitettava 3 minuutin kuluessa lähetyksestä. Jäljen etsimistä eikä tunnistusesinettä arvostella.

Arvostelu

Arvostelun perusteet ovat samat kuin suojelukoirakokeen jälkiosuudella. Kokonaispisteet ovat max. 100 ja saadakseen koulutustunnuksen tulee koiran saavuttaa vähintäin arvosana tyydyttävä. Toivottavaa olisi että FH kokeita yhä enenevässä määrin järjestettäisiin alaosastoissa. Koe ei vaadi suurta organisaatiota mutta peltoja (eripohjilla) pitäisi löytyä. Pienellä koira määrällä esim. 5-6 koiraa tapahtuma on kuitenkin monessa alaosastossa hyvin läpivietävissä.

Välinpitämättömyyskoe

Välinpitämättömyyskoe suoritetaan kuten suojelukoirakokeessa.

SPL-INFO 35

TEKSTI ESA KOIVULAHTI KUVA OILI HELENIUS

BH Koe Käyttäytymiskoe

Koe on suoritettava ennen kuin koira voi osallistua muihin kokeisiin lukuunottamatta kestävyyskoetta (AD), osallistumisalaikäraja on 15 kk. Osallistumisoikeus on kaikenrotuisilla ja kokoisilla koirilla, myös "monirotuisilla" joilla tulee olla SKL:n tunnistusmerkintä todistus.

BH koe jakaantuu kahteen osaan, tottelevaisuus ja käyttäytyminen liikenteessä ns. kaupunkiosuus. Kokeen tarkoitus on selvittää koiran hallittavuus sekä se että koira käyttäytyy ja suhtautuu normaalisti vieraisiin ihmisiin, koiriin ja muihin normaaleihin ympäristötekijöihin. siin eläimiin, samoin myöskin testataan koiran ympäristövarmuutta. Koe pitää suorittaa paikassa missä on luonnostaan vilkas liikenne, muita ihmisiä ja sekä muita ympäristötekijöitä. Hyviä paikkoja ovat torit, linja-autoasemat ja markettien ympäristöt (aukioloaikana). Suoritukset voidaan tehdä joko yksitellen kaikille koirille tai peräkkäin yhdelle koiralle. Suoritukset eivät ole kaavamaisia vaan ne suunnitellaan kulloisenkin olosuhteen mukaan, tuomari voi vaatia myös paria toistamaan jonkun suorituksista. Kokeeseen järjestetään erikseen tilaisuutta varten ihmisiä, eläimiä, autoja, polkupyöriä yms. taan parin läheisyydessä. Koiran pitää suhtautua välinpitämättömästi autoja ja liikennettä kohtaan. Parin luokse pysähtyy yksi auto jonka ikkuna avataan ja kuljettaja juttelee koiranohjaajalle, koiran tulee tällöin käyttäytyä rauhallisesti ja on istuttava tai mentävä maahan ohjaan käskystä.

Arvostelu

Kokeen päätyttyä tuomari kertoo arvostelussaan koiran positiiviset puolet ja tuo esiin koiran negatiiviset seikat. Pari saa joko arvosanan "hyväksytty" tai "ei hyväksytty" pistearvostelua ei anneta. Koe tulee hyväksytyksi jos tottelevaisuudesta on saavutettu 70 % (42 p.) mahdollisista pisteistä, tämä on myös edellytyksenä kokeen jatkamiselle kaupunkiosuuteen. Kaupunkiosuus on hyväksytty mikäli tuomari pitää suorituksia riittävänä.

Hölkkääjien tai rullaluistelijoiden kohtaaminen

Koiranohjaaja kävelee kytketyn koiran kanssa sovittua reittiä, vähintään kaksi hölkkääjää ohittaa parin, hölkkääjät käyvät kääntymässä ja ohittavat parin uudelleen. Hölkkääjien sijasta voidaan käyttää myös rullaluistelijoita. Koiran pitää käyttäytyä rauhallisesti häiriöhenkilöitä kohtaan, ohjaajalla on mahdollisuus käskeä koira joko istumaan tai maahan kohtaamistilanteissa.

Henkilöryhmän kohtaaminen

Koiranohjaaja kävelee kytketyn koiran kanssa sovittua reittiä, koiran pitää seurata halukkaasti ohjaajaa tämän vasemmalla puolella lapa ohjaajan polven kohdalla. Matkalla ohi juoksee henkilö jota kohtaan koiran pitää käyttäytyä rauhallisesti ja neutraalisti. Pari kulkee ihmisryhmän ( väh 6 henkilöä) läpi jossa yksi henkilöistä juttelee koiranohjaajalle, koiran tulee tällöin käyttäytyä rauhallisesti ja on istuttava tai mentävä maahan ohjaan käskystä.

Välinpitämättömyyskoe

Välinpitämättömyyskoe suoritetaan kuten suojelukoirakokeessa.

Muiden koirien kohtaaminen

Koiranohjaaja kävelee kytketyn koiran kanssa sovittua reittiä, pari kohtaa matkalla toisen koiran joka ohittaa parin joko takaa tai edestäpäin. Koiran pitää käyttäytyä rauhallisesti toista koiraa kohtaan, ohjaajalla on mahdollisuus käskeä koira joko istumaan tai maahan kohtaamistilanteessa.

Tottelevaisuus

Periaatteet tottelevaisuuteen ovat lähes samat kuin suojelukoirakokeessa, liikkeitä on vain vähemmän. Täyskäännöksen koira voi tehdä kahdella tapaa joko niin että koira kiertää ohjaajan tai niin että koira pysyy ohjaajan vierellä, täyskäännös tulee kuitenkin aina tehdä vasempaan. Koira voi olla kytkettynä myös valjaisiin. Tottelevaisuus liikkeet suoritetaan suoritetaan kuten suojelukoirakokeessa. Tottelevaisuusliikket ovat: kytkettynä seuraaminen, vapaana seuraaminen, liikkeestä istuminen, liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo sekä paikallaolo häiriönalaisena.

Polkupyöräilijän kohtaaminen

Koiranohjaaja kävelee kytketyn koiran kanssa sovittua reittiä, takaa lähestyy polkupyörä joka ohittaa parin koiran puolelta ja kohtaamistilanteessa soittaa pyörän kelloa, pyöräilijä käy kääntymässä ja suorittaa ohituksen edestäpäin koiran puolelta ja taas ohitustilanteessa soittaa kelloa. Koiran pitää käyttäytyä välinpitämättömästi pyöräilijää kohtaan.

Hetkeksi yksinjätetyn koiran suhtautuminen ympäristöön ja muihin eläimiin

Koira kytketään tolppaan yms. Koira voi jäädä käskyn alle joko istumaan, seisomaan tai makuulle, ohjaaja poistuu koiran näkymättömiin. Hetken kuluttua koiran ohittaa noin viiden askeleen päästä toinen henkilö kytketyn koiran kanssa, yksin jätetyn koiran tulee käyttäytyä rauhallisesti, se ei saa osoittaa agressiivisuutta toista koiraa tai muuta ympäristöään kohtaan.

Käyttäytyminen liikenteessä (kaupunkiosuus)

Kaupunkiosuuden tarkoituksena on arvostella koiran käyttäytymistä suhteessa ihmisiin ja toi-

Autojen kohtaaminen

Koiranohjaaja kävelee kytketyn koiran kanssa sovittua reittiä useamman auton ohi, yksi ajoneuvoista käynnistetään, toisen auton ovi sulje-

TEKSTI ESA KOIVULAHTI KUVAT OILI HELENIUS JA TUOMO LIUKKUNEN

Harrastuslajit Kansalliset lajit

Harrastuslajit koostuvat

1. Tottelevaisuudesta kts. Suojelukoe 2. Maasto-osiosta, joka vaihtelee lajista riip-

Tottelevaisuudesta 70 % kokonaispistemäärästä Maasto-osuudesta 75 % kokonaispistemäärästä Yhteispistemäärän ollessa max. 300.

eli teräviä kulmia noin 45 astetta. Jäljen tekijä laittaa jäljelle sitä tehdessään 6 kpl puun oksista tms. tehtyjä keppejä. (esineiden koko on määrätty säännöissä). Viisi ensimmäistä keppiä on merkitty ratatunnuksella ja viimeinen sekä ratatunnuksella että myös numerolla 6. Tämä siksi, että viimeisestä kepistä saa enemmän pisteitä kuin viidestä ensimmäisestä. Ratatunnuksella tarkoitetaan jäljen numeroa. Ennen maastoon lähtöä, suoritetaan arvostelevan tuomarin valvoma arvonta ja jokainen kilpailija saa arvan ratkaiseman jäljen. Tämä arpanumero vastaa jälkinumeroa eli ratatunnusta. Jälkeä tehdessään jäljen tekijä ylittää janan ratamestarin suunnittelemasta kohdasta ja tekee jäljen ratamestarin piirustusten ja ohjeiden mukaan. Ohjaajan saapuessa jäljelle, ei siellä ole muita merkintöjä kuin janan alku- ja loppupää. Koiran ilmaisemien keppien perusteella tarkistetaan, että koirakko on ajanut juuri sen jäljen, jonka jäljentekijä on sinne tehnyt.

puen. - Jälkikoe sisältää jäljen etsimisen ja jäljen ajamisen. - Hakukoe sisältää henkilöetsinnän. - Viestikoe sisältää viestin juoksemisen ja käyttäytymisen tarkastuspisteissä. - Etsintäkoe sisältää jälkiosuuden, henkilöetsinnän, pudonneen esineen noudon ja tarkkuusetsinnän. - Esine-etsinnän, joka on samanlainen kaikissa kansallisissa lajeissa luokkavaatimukset huomioon ottaen.

Jälkikoe

Jälkikokeen tarkoitus

On selvittää miten koira ohjaajineen selvittää vieraan henkilön tekemän jäljen vaihtelevissa maasto-olosuhteissa.

Jälki

Lähtee maastoon merkityltä kuvitteelliselta janalta. Janan pituus on 1-luokassa 30 m, 2-luokassa 40 m ja 3-luokassa 50 m. Jäljen pituus on 1-luokassa noin 500 m, 2-luokassa noin 1000 m ja 3-luokassa noin 1500 m pitkä. Jäljen ikä vaihtelee myös luokasta riippuen. 1-luokassa noin 1 tunnin, 2-luokassa noin 1,5 tuntia ja 3-luokassa 2 tuntia. Jäljestämisaikaa on 1-luokassa 20 minuuttia, 2-luokassa 30 minuuttia ja 3-luokassa 40 minuuttia sisältäen jäljen etsintäajan janalta, mikä on 5 minuuttia. Jälki sisältää myös erilaisia kulmia luokkavaatimusten mukaan. 1-luokassa 1-2 kpl 90 asteen kulmia, 2-luokassa useampia 90 asteen kulmia ja 3-luokassa sekä 90 asteen kulmia että nk. piikkejä

Koulutustunnus vaatimus

Kokeissa luokkia on yhteensä kolme ja jokaiseen lajiin, mihin koiransa kanssa osallistuu, on aina aloitettava ensimmäisestä luokasta. Koulutustunnus vaaditaan, jotta koirakko voi siirtyä seuraavaan luokkaan ja vaatimukset koulutustunnukseen (kaikissa harrastuslajien kokeissa samat) ovat:

Jäljestäminen

Aloitetaan janan siitä päästä minkä tuomari osoittaa. Kokeessa koiran pitää olla kytkettynä vähintään 10 metriä pitkään johdattimeen eli jälkinaruun. Ohjaaja saa poistua janalta vasta kun koira on aloittanut itse jälkityöskentelyn. Tuomari kiinnittää huomiota janalla mm. etsintään

lähettämiseen, koiran ohjattavuuteen, työskentelyvalmiuteen, jäljen reagoimiseen, jäljelle lähettämiseen (kun koira on merkinnyt jäljen) ja ohjaajan käytökseen. Yleisimpiä virheitä on koiran haluttomuus jäljestää, koiran jäljen ylittäminen sekä ohjaajan puutteellinen koiranlukutaito (ohjaaja ei tiedä milloin koira on jäljellä). Janatyöskentelystä koira saa 40 pistettä tai vähemmän, virheistä riippuen. Kun koira on löytänyt jäljen etsintäajan puitteissa, saa se suorittaa itse jälkityöskentelyn ohjaajansa kanssa kahdestaan kunhan jäljestämisajan puitteissa luovuttaa jälkikepit joko tuomarille tai jäljen vastaanottajalle. Jäljestämispisteet kilpailija saa löydettyjen jälkikeppien määrän mukaan, niin kuin koeohje sen määrää.

Harjoittelu

Jos puhutaan kansallisten lajien jäljestä eli metsäjäljestä, niin mielestäni sitä voi harjoitella samalla periaatteella kuin SchH-kokeen A-osiota. Näin saadaan tarkka rauhallinen ja maavainuinen jälkikoira. Koirasta ja ohjaajasta riippuen voi kahden kuukauden ahkeralla ja järkiperäisellä harjoituksella mennä kokeeseen, jos muut osiot (tottelevaisuus ja esine-etsintä) ovat kunnossa. Ja tietysti ikärajat täyttyvät sekä BH-koe on suoritettu.

Hakukoe

Hakuosion tarkoitus

On selvittää miten koira ohjaajan ohjauksessa suorittaa henkilöiden etsimisen ja ilmaisun.

Kokeen järjestäjät sotkevat alueen koiran kanssa ennen kokeen alkua. Koiran ei tulisi jäljestää, vaan etsiä maalihenkilöt ilmavirtojen mukana kulkeutuvien hajujen perusteella. Alueen halki kulkee polku tai merkitty reitti, "keskilinja". Ohjaaja ei itse saa poistua keskilinjalta (paitsi ilmaisutilanteissa), hän ainoastaan lähettää koiran metsään etsimään. Ihannesuorituksessa koira risteilee säännöllisin pistoin vuoroin vasemmalle ja vuoroin oikealle irroten ensin ohjaajasta jokaisella pistolla riittävän kauas, noin 50 metriä, edeten sitten keskilinjan suuntaisesti eteenpäin muutaman kymmenen metriä ja sitten takaisin keskilinjaa edenneen ohjaajan luo. Alueella on piilossa 3 henkilöä jotka koiran tulee löytää ja ilmaista. Piiloutuneet henkilöt ovat joko kokonaan tai osittain peitettyjä. Kokonaan peitetty maalihenkilö on sellaisessa paikassa, että koira ei voi nähdä tai koskettaa häntä, toisin kuin osittain peitetty. Piilot ovat sellaisissa paikoissa, että ohjaaja ei voi nähdä niitä keskilinjalle. Löydettyään maalimiehen koiran tulee ilmaista hänet, jotta ohjaajakin tietää missä "kadonnut" on. Kokeessa hyväksytään kaksi ilmaisutapaa: haukkuva- ja rullailmaisu. Haukkumalla ilmaiseva koira jää maalimiehen luokse haukku-maan, jolloin ohjaaja löytää äänen perusteella maalimiehen. Tällöin koiran tulee koko ajan pysyä maalimiehen luona. Rullalla ilmaisevan koiran kaulapannasta roikkuu ilmaisurulla (pieni patukka ). Löydettyään maalimiehen koira ottaa rullan suuhunsa ja palaa

Vaatimuksia jälkikoiralta

Koiran tulisi olla ahne ruualle, maavainuinen, luontaisesti nenäänsä käyttävä, toimintakykyinen, hyvän kunnon omaava normaali koira.

Henkilöetsintä osio

Henkilöetsintä osio suoritetaan maastossa olevalla etsintäalueella joka koettelee koiran kestävyyttä. Alueen leveys on 100 m ja pituus on 1-luokassa 100 m, 2-luokassa 200 m ja 3-luokassa 300 m. Käytettävissä oleva aika on 1-luokassa 10 minuuttia, 2-luokassa 15 minuuttia ja 3-luokassa 20 minuuttia.

Vaatimuksia koulutukseen osallistumiseen

Kun omaa avoimen mielen ja miksei myös kielen (siis kysyy jos on jotain epäselvää), niin varmasti pääsee mukaan harjoittelemaan, koska jälkeä harrastetaan lähes joka alaosastossa.

38 SPL-INFO

suorinta reittiä ohjaajan luo jonka jälkeen ohjaaja kytkee koiran, ja koira vie hänet käskystä maalimiehen luo. Henkilöetsintä osion jaossa olevat 170 pistettä jakautuvat löydettyjen maalihenkilöiden määrän mukaisiin (1 hyväksytysti löydetty maalihenkilö tuo 40 pistettä, 2 70 pistettä ja 3 tuo täydet 100 pistettä), ilmaisu (maksimi 10 pistettä kustakin ilmaisusta) ja työskentelypisteisiin (maksimi 40 pistettä). Tuomari arvostelee koiran ja ohjaajan työskentelyä koko suorituksen ajan arvostaen koiran suorituksen tehokkuutta, teknistä osaamista, ohjattavuutta, hermojen hallintaa sekä koiran ja ohjaajan välistä yhteistyötä ja koeohjeiden noudattamista. Suorituksen alussa ohjaaja ilmoittautuu tuomarille jonka jälkeen tuomarin luvalla ohjaaja lähettää keskilinjan alussa koiran haluamalleen puolelle etsimään. Tämän jälkeen ohjaaja suorittaa etsintää haluamaansa tahtiin, edeten keskilinjalla. Yleisimpiä virheitä ovat puutteet koiran motivaatiossa tai ohjattavuudessa.

täysipainoisen harjoittelun aloittamista koiran tulisi olla kasvanut niin että se pystyy vaivatta liikkumaan maastossa. Lisäksi koiran tulee olla ohjaajan hallittavissa niin että se voidaan laskea vapaana etsimään piiloituneita henkilöitä.

Viestiratojen juostavat matkat ovat luokassa 1 ­ 2300 m, luokassa 2 ­ 3600 m ja luokassa 3 ­ 7200 m. Jokaisessa luokassa on myös ns. jäljestysosuus, jonka pituus on 300 m ja tämän lisäksi vielä luokassa 3 toinen jäljestysosuus, joka on 500 m. Matkaan käytettävät enimmäisajat ovat luokassa 1 ­ 15 min, luokassa 2 ­ 22 min ja luokassa 3 ­ 44 min. Radat ovat tehty siten, että koirat juoksevat luokassa 1 kaksi osuutta, luokassa 2 kolme osuutta ja luokassa 3 viisi osuutta. Kaksi ensimmäistä osuutta ovat luokasta riippumatta 1000 m sivu. Viestirata ei saa ylittää liikennöityä tietä tai rautatietä eikä myöskään kulkea niiden välittömässä läheisyydessä. Myös sellaisia maastokohtia, jossa koira voi loukkaantua (esim. hakkuuaukeat) on vältettävä.

Harjoittelu

Haun harjoittelu tapahtuu alaosastojen hakuryhmissä. Ryhmässä harjoittelu on mielenkiintoista ja ohjaajille myös sosiaalista toimintaa. Kiireesti kilpailemaan haluavalle haku tuskin on helpoin valinta, sillä koiralle joutuu opettamaan monta työskentelyvaihetta ennen kuin se on valmis ensimmäisiin kilpailuihinsa. Jo pikkupennulle voidaan aloittaa harjoittelu viettien vahvistamisella ja tutustuttamisella vieraisiin ihmisiin. Ennen varsinaisen etsinnän opetusta koiranon hyvä kasvaa fyysisesti. Ilmaisu kannattaa opettaa varsinaisesta hakutyöskentelystä erillään. Ilmaisun opetus riippuu valitusta ilmaisu tavasta; koiraa voi alkaa opettaa haukkumaan jo varsin nuorena, mutta rullailmaisun opetus on sidoksissa noudon kanssa. Koiran opittua ilmaisemaan ja etsimään ne yhdistetään ja aletaan hiomaan suoritusta kokeen suuntaan.

Viestin juokseminen

Viestikokeessa koiralla voi olla peräti kolme ohjaajaa. Yksi tottelevaisuudessa ja kaksi maasto-osuudella. Ennen juoksujärjestyksen arvontaa ilmoitetaan tuomarille kumpi maasto-osuuden ohjaajista on varsinainen ohjaaja ja kumpi apuohjaaja. Varsinainen ohjaaja ohjaa koiraa esineetsinnässä. Viestiradalle koirat viedään kytkettynä pisteestä A pisteeseen B, josta ne yksitellen lähetetään tuomarin luvalla taipaleelle ja niiden tulee juosta samaa reitti kuin tulivatkin pisteeseen A. Lähtöjestyksen määrää arpanumero ja arvonta suoritetaan kuten muissakin lajeissa, tuomarin valvomana, ennen maasto-osuuden alkua. Luokan viimeisen koiran lähdettyä B pisteestä siirtyvät ohjaajat ja tuomari pisteeseen C ja tätä väliä pisteestä B pisteeseen C (3-luokassa myös D) kutsutaan jäljestysosuudeksi, jonka koira tulee siis itsenäisesti selvittää. 3-luokka sisätää kaksi erillistä jäljestysosuutta ts. pisteestä C ohjaajat siirtyvät vielä kerran eteenpäin pisteeseen D. Tuomareita viestillä on myös kaksi, toinen toisella tarkastusasemalla ja toinen toisella. Tuomarit arvostelevat itsenäisesti omien havaintojensa perusteella koirien käyttäytymisen asemilla. Metsään lähtevä tuomari arvostelee myös koirien käyttäytymisen kuljetuksen aikana. Samoin ohjaajien käytös asemilla huomioidaan.

Vaatimuksia hakukoiralta

Hakukoiran tulee olla ohjattavissa, avoin, ilmavainuinen, toimintakykyinen ja terveyden puolesta normaali. Lisäksi koira tulee pystyä motivoimaan jonkun viettialueen kautta, yleisimmin saalisvietin (palkkiona motivointipatukka) tai ravinnon hankinnan kautta.

Viestikoe

Viestikokeen tarkoitus

On selvittää koiran suorituskyky juosta viestitaipaletta vaihtelevissa ja vaativissa maasto-olosuhteissa.

Vaatimuksia koulutukseen osallistumiseen

Haun kouluttaminen on ryhmätyötä, eli ohjaajan pitää pystyä sitoutumaan mukaan ryhmän toimintaan koska kaikkien ryhmässä olevien tulee olla vuorollaan etsittävinä henkilöinä ja kaikkien edistyminen on kiinni siitä että ryhmä saa aikaan säännöllisiä harjoituksia. Haku harjoittelun voi aloittaa jo varsin nuorena mutta ennen

Viestirata

Tehdään vaihtelevaan, koiran kuntoa ja kestävyyttä koettelevaan maastoon siten, ettei koiralla ole mahdollisuutta oikaista.

Vaatimukset viestikoiralta

Koiralla tulisi olla hyvä hermorakenne. Sen tulisi olla toimintakykyinen (tempperamenttinen), liikkuva, terve ja erinomaisen fyysisen kunnon omaava koira.

Vaatimuksia koulutukseen osallistumiseen

Tämä laji soveltuu erinomaisesti perheelle jolla on yksi koira ja kaksi harrastajaa. Viestiä olisi hyvä harjoitella myös porukassa jotta koirat totSPL-INFO 39

tuisivat myös siihen, että tarkastuspisteissä ja taipaleilla voi olla useampia koiria.

Harjoittelu

Viestiä, kuten muitakin kansallisia lajeja, voi alkaa harrastamaan heti pennun kotiuduttua. Viestin alkuharjoitukset voi peräti suorittaa kotona, sisätiloissa, kunhan alusta ei ole liukas ja matka aivan lyhyt, nooin muutaman metrin. Alkuvaiheen harjoituksissa päämääränä on lähinnä opettaa pentu/nuori koira liikkumaan kahden ohjaajan välillä. Tärkeintä olisi muistaa, että lähettäjä muuttuu passiiviseksi heti lähetettyään koiran ja vastaanottaja aktiivikseksi eli houkuttelee tavalla tai toisella koiraa tulemaan luokseen. Koskaan ei ole hyvä, jos lähettäjä alkaa ajamaan koiraa takaa saadakseen sen juoksemaan itsestään poispäin. Viestin alkuharjoituksia voi erinomaisesti myös harjoittaa koiran päivittäisen lenkkeilyn yhteydessä, kunhan muistaa tehdä niitä lyhyissä pätkissä ja alkuvaiheessa aina näköetäisyydellä. Alkuharjoitusten jälkeen koiran jo ymmärtäessä mistä on kyse, on hyvä hakeutua johonkin viestiporukkaan jatkoharjoituksia varten.

alusta pudotuspaikka ja luokittain vaihteleva noutoon lähetyspaikka. Ohjaaja lähtee alusta tuomarin luvalla seurauttamaan koiraa reittiä pitkin. Saavuttuaan pudotuspaikan kohdalle ohjaaja tiputtaa esineen koirasta salaa ja jatkaa seurauttamista tahtia muuttamatta lähetyspaikalle jossa tekee täyskäännöksen ja pysähtyy. Tuomarin luvalla ohjaaja lähettää koiran noutamaan esinettä, noutomatka on 1-luokassa 50 metriä, 2-luokassa 100 metriä ja 3-luokassa 150 metriä. Noudon tulee olla ripeä ja voimakas. Kuitenkin idea on että koira ei tiedä että missä sen noudettava esine on, jolloin se lähtee kuljettua reittiä taaksepäin niin pitkälle kunnes löytää esineen. Esineen luovutus ja loppu kuten tottelevaisuuden noudossa. Noudettavana esineenä käytetään tuomarin hyväksymää ohjaajan esinettä. Tuomari arvostelee koiran ja ohjaajan työskentelyä koko suorituksen ajan antaen maksimissaan 20 työskentelypistettä. Työskentelyssä arvostetaan koiran suorituksen innokkuutta, teknistä osaamista, ohjattavuutta, hermojen hallintaa sekä koiran ja ohjaajan välistä yhteistyötä ja koeohjeiden noudattamista.

osoittaen tai haukkuen. Koiran ottaessa esineen ohjaaja voi mennä koiran luo tai koira voi tuoda esineen ohjaajalle. Ilmaistessaan esineen koiran on mentävä aivan esineen eteen ilmaisuasentoon, joka on vapaa. Koiran haukkuessa sen asento on vapaa. Ennen suoritusta tuomari esittelee ohjaajalle etsintäalueen. Suorituksen alussa ohjaaja ilmoittautuu tuomarille jonka jälkeen tuomarin luvalla ohjaaja lähettää tuomarin määräämästä kohdasta koiran etsimään esinettä. Tämän jälkeen ohjaaja suorittaa etsintää haluamaansa tahtiin, käyttäen haluamiaan käskyjä ja merkkejä. Ohjaaja voi ohjata koiraa tuomarin määrämältä lähetys sivulta tai etsintäruudusta käsin. Koira on suorituksen aikana vapaana ja sen ei tulisi ylittää alueen rajoja merkittävästi. Tarkkuusetsinnässä on jaossa 20 pistettä, 10 löydetystä esineestä ja 10 työskentelystä.

Vaatimuksia etsintäkoe koiralta

Etsintäkoekoiran tulee olla ennen kaikkea monipuolinen, muutoin siihen pätevät yhdistettynä samat vaatimukset kuin jälki- ja hakukokeisiin.

Tarkkuusetsintä

Tarkkuusetsinnässä on tarkoituksena löytää ja ilmaista 3 x 3 metrin alueelta pieni esine. Alueen kulmat merkitään noin 30 cm pituisilla kepeilla tai muuten siten, että ohjaaja pystyy sen hahmottamaan. Järjestäjien tulee tallata etsintäalue koiran kanssa ennen suorituksia. Etsittävänä esineenä käytetään esimerkiksi avainta tai kolikkoa, tuomari hyväksyy esineen ja määrää sen paikan. Esinettä ei saa painaa maan sisään, mutta sen voi peittää kevyesti. Etsintäaika on 1-luokassa 5 minuuttia, 2-luokassa 4 minuuttia ja 3-luokassa 3 minuuttia. Ohjaaja ilmoittaa ennen suoritusta koiran ilmaisutavan tuomarille. Koiran ilmaistua esineen ohjaajalla on, etsintäajan puitteissa, minuutti aikaa löytää ilmaistu esine. Ilmaistessaan esineen koira voi ottaa tai ilmaista sen joko

Etsintäkoe

Jälkiosuus

Etsintäkokeen jälkiosuus suoritetaan seuraavia poikkeuksia lukuun ottamatta kuten jälkikokeessa. Etsintälinjan pituus on 1-luokassa 20 metriä, 2-luokassa 30 metriä ja 3-luokassa 40 metriä. Jälken ikä ja pituus ovat luokittain 1-luokassa 40 min ja 300 m, 2-luokassa 50 min ja 400 m ja 3luokassa 60 min ja 500 m. Jäljestysaika on kaikissa luokissa 20 minuuttia. Jäljellä on 4 esinettä joiden löytämisestä saa 10 pistettä kustakin, lisäksi työskentelystä etsintälin- jalla on jaossa 10 pistettä.

Vaatimuksia koulutukseen osallistumiseen

Etsintäkokeeseen kouluttamisessa järjestelmällisyys korostuu ja siihen pätevät yhdistettynä samat vaatimukset kuin jälki- ja hakukokeisiin.

Harjoittelu

Monesti etsintäkokeeseen tullaan jälki- tai hakuharrastuksen pohjalta, tällöin etsintäkoe on sopiva toisena lajina. Toki etsintäkoetta voi harrastaa ensimmäisenäkin lajina mutta silloin saa varautua kouluttamaan sekä jäljen että haun koe kuntoon ennen kokeisiin menoa. Etsintäkokeen erikoisuudet, tarkkuusetsintä ja pudotetun esi-

Henkilöetsintä osio

Etsintäkokeen henkilöetsintäosuus suoritetaan seuraavia poikkeuksia lukuunottamatta kuten hakukokeessa. Etsintäalue on kaikissa luokissa 100 m pitkä. Alueella on 2 maalihenkilöä. Aikaa on käytettävissä alimmassa luokassa 10 min ja muissa 8 min. Maalimiehet ovat 1- ja 2-luokissa osittain peitettyjä ja 3-luokassa toinen osittain ja toinen kokonaan peitetty. Löydetyistä maalihenkilöistä saa 20 pistettä kustakin. Lisäksi pisteitä saa ilmaisuista maksimissaan 10 pistettä ilmaisu ja työskentelystä enitään 20 pistettä.

Pudonneen esineen noutaminen

Pudonneen esineen noutoa varten kokeen järjestäjä suunnittelee ja kulkee koiran kanssa kuljettavan radan jolle merkitään 50 metrin päähän 40 SPL-INFO

tuttaa etsintää haluamaansa tahtiin. Yleisimpiä virheitä ovat puutteet koiran motivaatiossa tai ohjattavuudessa.

Vaatimuksia esine-etsintään koiralta

Esine-etsinnässä tulee olla ohjattavissa, ilmavainuinen, toimintakykyinen ja terveyden puolesta normaali. Lisäksi koira tulee pystyä motivoimaan jonkun viettialueen kautta, yleisimmin saalisvietin.

Vaatimuksia koulutukseen osallistumiseen

Koiran tulee olla ohjaajan hallittavissa niin että se voidaan laskea vapaana etsimään esineitä. Myöskin koiran noudon olisi hyvä olla kunnossa ennen metsään menoa niin ettei sitä tarvitsisi enää metsässä esineiden kanssa harjoitella, vaan voitaisiin keskittyä etsinnän opettamiseen. neen nouto, ovat yleishyödyllisiä taitoja joita voi opettaa koiralle vaikkei etsintäkokeessa aikoisikaan kokeisiin. teisiin (maksimi 18 pistettä). Yksi löydetty esine tuo 1-luokassa 18 pistettä, 2-luokassa 9 pistettä ja 3-luokassa 6-pistettä. Tuomari arvostelee koiran ja ohjaajan työskentelyä koko suorituksen ajan arvostaen koiran suorituksen tehokkuutta, teknistä osaamista, ohjattavuutta, hermojen hallintaa sekä koiran ja ohjaajan välistä yhteistyötä ja koeohjeiden noudattamista. Ennen suoritusta tuomari selostaa ohjaajalle etsintä alueen rajat ja muut etsintään vaikuttavat seikat. Suorituksen alussa ohjaaja ilmoittautuu tuomarille jonka jälkeen tuomarin luvan saatuaan ohjaaja lähettää koiran etsimään haluamastaan kohdasta. Koiran lähettäminen tapahtuu ohjaajan käskystä ohjaajan sivulta, asento on vapaa. Tämän jälkeen ohjaaja suori-

Harjoittelu

Esine-etsintä on kaikkien kansallisten lajien harrastajien "yhteinen asia" koska se kuuluu kaikkien kansallisten lajien kokeisiin, niimpä sen koulutus osaamista on varsin laajalti eri alaosastoissa. Esine-etsintää voi kouluttaa yksinkin, mutta varsinkin alussa olevan ohjaajan kannattaa hakeutua alaosaston koulutusryhmään. Usein esine-etsinnän harjoittelu jää kokeen varsinaisen osan harjoittelun jalkoihin, mutta esine-etsintää tulee harjoitella ihan kuten muitakin osioita. Esine-etsintä on kiva koiran yleistaito jonka osaamisesta voi olla arvaamatonta hyötyä jos vaikka huomaa hukanneensa auton avaimet jollekin pellolle...

Esine-etsintä

Esine-etsintä kuuluu jälki-, haku-, viesti-, ja etsintäkokeen kaikkien luokkien maasto-osiin.

Esine-etsinnän tarkoitus

On selvittää miten koira ohjaajan ohjauksessa suorittaa esineiden etsimisen sekä tuonnin ja luovutuksen ohjaajalle.

Esine-etsintä osio

Esine-etsintä suoritetaan luonnollisessa maastossa olevalla 50 x 50 metrin kokoisella etsintäalueella, jolla on mahdollista seurata koiran työskentelyä. Alueelle viedään kolme käyttöesinettä, joista etsitään 1-luokassa 1 kpl, 2-luokassa 2 kpl ja 3-luokassa kaikki 3 kpl, mikäli käytettävissä oleva aika 5 minuutin aika ei täyty ennen. Kokeen järjestäjät sotkevat alueen koiran kanssa ennen kokeen alkua, eikä koiran tulisi jäljestää, vaan etsiä esineet ilmavirtojen mukana kulkeutuvien hajujen perusteella. Tuomari määrää etsintäsivun jolta ohjaaja saa ohjata koiran työskentelyä haluamillaan käskyillä ja merkeillä, jotka koiran tulee reagoida ja totella viivyttelemättä. Esineen löydettyään koiran tulee tuoda se ripeästi ohjaajalle ja luovuttaa vapaavalintaisessa asennossa. Esine-etsintä osion jaossa olevat 30 pistettä jakautuvat työskentely (maksimi 12 pistettä) ja löydettyjen esineiden määrän mukaisiin pisSPL-INFO 41

KENNEL HAUSDIENER

Saksanpaimenkoiria työhön ja harrastukseen. Kasvatustyötä 15 vuotta.

Soittele!

Marjatta Saarela Pappilantie 67 96300 ROVANIEMI (016) 315 171, 040-7520 934

TEKSTI JA KUVA ERKKI AARNIO

WUSW-Maailmanmestaruuskilpailut

huippuosaamista - kansainvälistä yhteistyötä

Puolentoistasataa koiraa ohjaajineen Australian, Kanadan, Argentiinan, Japanin ja Suomen väliltä; jokainen koira ja jokainen ohjaaja toimii saman mallin mukaan: hieno näyte maailmanlaajuisesta kansainvälisestä yhteistyöstä . Se, että huippukoiratkaan eivät ole koneita ja huippuohjaajatkaan eivät robotteja, aiheuttaa väliin isojakin eroja tulosluetteloon ja tekee näytelmästä aina yllätyksellisen ja jännittävän.

Paitsi sykähdyttävä näytelmä WUSV-MM:t ovat osoitus järjestön laajuudesta ja yhtenäisyydestä. Jos yllä mainittu koiramäärä tuntui kovin vaatimattomalta; vertailun vuoksi: Saksan vuosittainen päänäyttely SV-BSZ, maailman suurin sp-tapahtuma, kerää n. 2 000 koiraa ja 40 000 katsojaa. Jos laskettaisiin kaikki MM: iin eri maissa ja eri tasoilla karsivat koirat, saatetaan hyvinkin olla lähellä em. lukuja. Kyse on siis varsin mittavasta koiraurheilutapahtumasta, josta kuitenkin vain huippu tulee kansainväliseen tietoisuuteen. Kennelliiton suojelukoesäännöin ts. SchH3:n mukaan. Järjestäjämaan päättää WUSV-kokous hyvissä ajoin, lista on olemassa yli 10 vuodeksi eteenpäin. Jokainen WUSV:n jäsenjärjestö, käytännössä maa, saa lähettää viiden (aiemmin 6) koiran joukkueen; edellisen vuoden maailmanmestari on itseoikeutettu kiintiön lisäksi. WUSV-kokous nimeää kulloisenkin ylituomarin ja tämä yhdessä WUSV-hallituksen kanssa jälki-, tottelevaisuus- ja suojeluosuuksien tuomarit sekä jälkivalvojan. Kukin tuomari toimii ensin ns. aputuomarina ja seuraavana vuonna arvostelevana tuomarina. MM:issä kilpaillaan sekä henkilökohtaisesta että joukkuemestaruudesta, joukkuetulokseen lasketaan kolmen parhaan kokonaistulos. Joukkueita on viime vuosina ollut 30:n paikkeille ja kilpailijoita runsaat 140. WUSV:n jäsenmaita on yli 70, joten kisat laajennevat tulevina vuosina edelleen. Tällöin on pakko pienentää joukkueita tai lisätä kilpailupäiviä (nyt neljä); tottelevaisuuden ja suojelun pyörittäminen samanaikaisesti (yleisön kannalta ikävää!) ei juuri auta, koska jälkiosuus on tavallisesti aikataulutuksen pullonkaula. Koirien taso on viime vuosina huomattavasti kohonnut, varsinkin aiemmin silmäänpistänyt ero viimeksi mukaan tulleiden ja toisaalta "vanhojen" sp-kulttuurimaiden välillä on selkeästi tasoittunut. Niin henkilökohtaisen kuin joukkuekilpailunkin kärjessä ovat useimmiten olleet Belgia, Saksa, Itävalta, Japani ja USA.

Siniristilippu maailmalla

Vuoteen 1988 Suomi oli karanteenirajan takana. Se ja myös meidän oma suojelukoe pohjoismaisin säännöin estivät tehokkaasti mukaan lähdön. Kuinka ollakaan, em. vuonna supi toi meille rabieksen, karanteeniaita Keski-Euroopan puolelta kaatui, siihenastiset EM-kilpailut muutettiin MM-kilpailuiksi ja SPL polkaisi joukkueen historian ensimmäisiin WUSV-MM: iin Münsteriin. "Suomen ensiesiintyminen kan-

Mitä - missä - milloin

Joka vuosi lokakuun 1. viikonvaihteena pidetään Saksanpaimenkoirien maailmanmestaruuskilpailut. Kisa käydään VDH:n eli Saksan 42 SPL-INFO

sainvälisellä parketilla" reagoi SV-Zeitung. Tämän ensi valssin tanssivat härkäparissa tai -porukassa Aarne Kanniainen, Paavo Rapila ja Ilkka Sysimiilu joukkueenjohtajana sentään Riitta Lapinleimu. Mika Rasisen & Eisenfrau Gorban maailmanmestaruus 1997 ja joukkuepronssi 1996 ovat kirkkaimmat menestykset. Kymmenen parhaan joukkoon ovat lisäksi yltäneet Kari Salkosalo & Hausdiener Husard (6. sija 1995), Pekka Kuitunen & Bacteroides Warro (8. sija 1996), Mika Rasinen & Eisenfrau Gorba (7. sija 1998 ja 1999) sekä Reijo Lattu & Bacteroides Xabarovsk (6. sija 2002). Yksi neljästä SV-koetuomaristamme, Keijo Kodis, oli B-osan aputuomarina 1977 ja arvosteli sitten tottelevaisuuden 1978; vuoden 2002 kisoihin hänet kutsuttiin C-osan aputuomariksi ja näin ollen siis suojelutuomariksi 2003. Näkymistä maailmalla olivat myös SPL:n 1996 Turussa järjestämät WUSV-MM-kilpailut, joilla, kuten SV:n presidentti Peter Messler seuraavana vuonna sanoi, nostettiin huomattavasti rimaa seuraavia järjestäjiä ajatellen.

MM-tuki

Saksanpaimenkoirien Maailmanmestaruuskilpailut pidetään tänä vuonna 15.10. Ravennassa Italiassa. Saksanpaimenkoiraliitto lähettää kilpailuun mahdollisimman suuren (5) joukkueen, joka täyttää asetetut laatuvaatimukset. Suomalaiset ovat saavuttaneet merkittäviä sijoituksia MM-kilpailuissa viime vuosina niin yksittäiset koirakot kuin joukkueenakin, onhan saksanpaimenkoira kansainvälisesti ehdottomasti menestynein rotu suomalaisista palveluskoirista. Nyt on usealta eri taholta tullut toivomuksia voida osallistua MM-joukkueen tukemiseen jollakin sopivalla summalla ja näin tuoda esille suomalaista koirankoulutusta maailmalla. Tällainen tapahan on hyvin yleinen maailmalla ja monissa maissa kerätään varoja jopa maan mestaruuskilpailuihin osallistuville. Osallistuminen on vaivatonta, talletat vain SPL/MM-tuki tilille haluamasi summan merkillä MM-tuki ja nimesi tai edustamasi kennelin/yrityksen nimi. Haasteitakin voi lahjoituksen yhteydessä laittaa. Kaikkien lahjoittajien nimet julkaistaan Saksanpaimenkoiralehdessä ellet halua julkaisemista kieltää.

Tilinumero on: 800015-70926460 Saksanpaimenkoiraliitto ry.

Eteenpäin mennään

SPL-joukkue valitaan mestaruuskilpailujen tulosten perusteella, viisi parasta, kokonaistuloksen oltava vähintään SG. SPL-Mestaruuskilpailujen osanottajamäärä on pikku hiljaa kivunnut 50: n nurkille, taso kohoaa tiedon ja kokemusten enentymisen myötä, samoin yleisömäärä. Hyppäys alaosaston kentältä kymmentuhantisen yleisön pauhuun vieraalla stadionilla ei ole tämän päivän kilpailijalle niin veret seisauttava kokemus kuin joskus on ollut. MM-joukkue on lehden jälkeen Liiton toiseksi suurin yksittäinen, kohdistettu menoerä. Silloin tällöin kuuluu kritiikkiä, miksi moinen summa muutaman kilpailijan hyväksi. Väärin; ainakin kahdesta syystä: 1. Ei muutaman kilpailijan hyväksi; kilpailu joukkueeseen pääsystä, MM-kilpailuesimerkit, niissä luodut henkilösuhteet ja koko kansainvälinen kanssakäyminen tuovat tärkeää, tärkeää tietoa ja nostetta koko meidän sp-toiminnan hyväksi. 2. Menestys ja mukanaolo WUSV:n saumattomimmassa aktiviteetissa, MM:issä, on tuonut järjestöpuolellakin SPL: lle tunnettuutta ja positiivista painoarvoa, jota tuskin mitään muuta kautta olisi saavutettu.

WUSV-MM-kilpailut

1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Münster Maribor Waremme Strasbourg Linz Nijmegen Hradèc Kralové Budapest Turku Luzern Boston Baunatal Wavre Maribor Steyr Ravenna

j:n koko

3 3 4 3 2 3 3 4 6 5 5 6 5 6 3

j:n sij.

13. 9. 3. 12. 6. 7. 11. 7. 13.

kolme parasta sij.

80. 16. 27. 44. 47. 26. 41. 6. 8. 1. 7. 7. 13. 16. 6. 82. 39. 31. 49. 51. 46. 24. 22. 58. 25. 16. 36. 24. 63. 90. 70. 49. 66. 50. 23. 74. 27. 64. 45. 36. 97.

RUOKI KOIRASI KUNTOON

Tehdasvalmisteinen ravinto ei ole millekään elolliselle olennolle paras vaihtoehto, ei eläimelle eikä ihmiselle, etenkään yksinomaisena ravintona. Siitä puuttuu se "elämän eliksiiri". Raakaravinto on terveyden perusedellytys. Raakaravinto puhtaasti tuotettuna ei sisällä mitään säilöntä- tai lisäaineita. Teollisessa ravinnossa ovat vitamiinit synteettisiä. Raakaravinnossa ovat luonnolliset vitamiinit. Allergiat ovat lisääntyneet ihmisten keskuudessa huimasti, etenkin lapset ja vanhukset kärsivät siitä. Syynä teollinen ravinto lisäaineineen. Samoin koiriemme räjähdysmäisesti lisääntyvät allergiat, kasvaimet, lonkkanivelhäiriöt ja ennenaikaiset lopetukset ovat suurimmalta osin vääräntyyppisen ravinnon syytä. KOIRA TARVITSEE LIHAA.

LAADUKAS JAUHELIHA Monipuolinen lihatuote, koirasi perusravinto. 10 kg

15

(89,19 mk) annos ps.

LIHAINEN RASVA Aktiivisille, meneville koirille. 30 kg

30 13

(178,37 mk) annos ps.

RIISI 10 kg

(77,29 mk)

14

HIRSSI 5 kg

(83,24 mk)

12

TATTARI 5 kg

(71,35 mk)

Rahtivapaasti paikkakunnallesi ajo-ohjelmamme puitteissa. Soita, tilaa: KENNEL REHU, puh. 05- 343 1031. Katso Koiramme-lehden takakansi sisäsivu.

SPL-INFO 43

TEKSTI MARKKU VÄKEVÄINEN

Saksanpaimenkoiran kehittyminen

Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä nousi saksanpaimenkoira maailman tietoisuuteen. Vuosisatoja palvelleet paimen- ja pihakoirakannat vakiintuivat nopeasti saksanpaimenkoiraroduksi, joka nyttemmin on valloittanut koko maailman. Rodun kehitystä valvoi ja valvoo SV. Verein für deutsche Schäferhunde, joka perustettiin Saksassa vuonna 1899. Ratsumestari Max v. Stephanitzin rooli rodun syntyyn on kiistaton.

Rotu on kehittynyt alusta alkaen voimakkaassa SV:n ohjauksessa, niin käyttö- kuin ulkomuoto-ominaisuuksiltaankin. Keskitymme tässä artikkelissa tarkastelemaan rodussa tapahtuneita ulkomuotoon liittyviä muutoksia menneiden vuosikymmenten aikana. Saksanpaimenkoira on nimensä mukaisesti alun alkujaan ennenkaikkea paimenkoira. Ensimmäinen rotukirjaan merkitty saksanpaimenkoira oli Hektor v. Linksrhein eli Horand v. Grafrath sz 1. Koira oli pieni, säkäkorkeus 60 cm, painoakin vain 25 kg, ulkomuodoltaan se oli Stephanitzin mukaan lähes täydellinen. Rakenne oli kuiva, väriltään koira oli kellanharmaa. Kaikki päälinjat alkavat Horandista. Kehityksen alussa tyyppivarianssi oli suuri. Värejä oli useita. Koirat olivat kuivia ja kiinteitä, nykyisiin verrattuna pitkärunkoisia ja tasaselkäisiä, sukupuolileimoissa oli suuria eroja. Lantiot olivat niukkoja, niinikään kulmaukset, etenkin takana. Päät olivat myös keveitä. Tosin on huomattava, että vanhoissa kuvissa koiria ei ole aseteltu. Ensimmäisen maailmansodan seurauksena kasvatustoiminta kasvoi voimakkaasti ja sen seurauksena mm. koirien koko kasvoi rajusti, aina 70 sentin säkäkorkeuteen asti. Palauttaakseen koon rotumääritelmän mukaisiin mittoihin Stephanitz valitsi vuoden -25 voittajaksi Klodo v. Boxbergin. Klodo oli säkäkorkeudeltaan 61,5 cm ja painoltaan 30 kg. Klodon merkittävin poika oli Utz v. Haus Schütting, joka sekin oli pieni, korkeus 61 cm ja paino 33 kg. Utzista haarautui kolme linjaa, jotka menivät Marco v. Cellerlandiin, Frei vd Guggeen ja Rolf v. Osnabrücker-Landiin. Koirien koot kuitenkin selvästi kasvoivat ja ne tulivat massavammiksi. Tyyppi oli tullut yhtenäisemmäksi. Päät olivat voimistuneet, samoin takakulmaukset. Selät olivat edelleen pitkiä. Utzin merkitys tulee selvimmin esiin Rolf v. Osnabrücker-Landin kautta. Rolf "Suuri" valittiin VA -luokkaan vuosina -50 ja 51. Rolf oli pitkä ja voimakas. Luusto oli vahva. Säkäkorkeus oli 62 cm ja paino 34,5 kg. Rolfilla oli voimakkaasti laskeva lantio ja matala säkä sekä kiinteydessä puutteita. Edelleenkin tämän ajan koirat olivat pitkiä, ne olivat tulleet edelleen massavammiksi. Lantiot olivat usein jyrkkiä. Päät olivat edelleen voimistuneet. Värivariansseja oli runsaasti. Tunnetuin Rolfin pojista lienee Condor v. Hohenstamm, jonka merkittävä jälkeläinen oli Quanto v. Wienerau. Toinen merkittävä Rolfin poika oli Vello zu den Sieben-Faulen josta päästään taasen Lierberg -koiriin. Tämän päivän saksanpaimenkoiran tyyppi on hyvin yhtenäinen. Koirien rakenne on muuttunut ajan myötä melkoisesti. Sukupuolileimat ovat selvät. Selät ovat lyhentyneet ja selkälinja on pyöristynyt. Kulmaukset ovat voimakkaat edessä ja takana. Koirien värit ovat selvästi parantuneet. Työskentelyyn rohkeuskokeessa on kiinnitetty enenevässä määrin huomiota. Tällä hetkellä virheinä on nähtävissä selvästi ylisuuria koiria. Köyryt selät ovat niin ikään yleisiä, samoin pystyt lantiot. Kulmaukset eivät saa enää tulla voimakkaammiksi. Kokokysymykseen on tartuttu ja sen huomaa voittajakoirien valinnassa. Rohkeuskokeessa, varsinkin kärkikoirien osalta, on tapahtunut huomattavaa edistystä. Tämän hyvin lyhyen artikkelin ja viereisen kuvagallerian perusteella havaitsee selvästi sen valtavan muutoksen, minkä saksanpaimenkoira on rakenteellisesti läpikäynyt yli satavuotisen historiansa aikana. Tällä hetkellä rotu elää murroskauttaan, ääripäät ovat kaukana toisistaan. Rotumääritelmän tulee olla edelleen tärkeimpänä ohjenuorana saksanpaimenkoiran jalostamisessa ja kehittämisessä. Vastuu rodusta on meidän kaikkien harteilla, jotka harrastamme saksanpaimenkoiria. Markku Väkeväinen ps. artikkeli on tehty Saksan päänäyttelykoirien pohjalta.

44 SPL-INFO

Siegergalleria

Hektor Linksrhein ­ alias Horand von Grafrath SZ1

1900/1901 Hektor von Schwaben SZ13

1910 Tell von Kriminalpolizei SZ 8770

1925 Klodo von Boxberg SZ 135239

1929 Utz von Haus Schütting SZ 331999

VA-Gruppe 1950/1951 Rolf von Osnabrücker Land SZ 640721

1958 Condor von Hohenstamm SZ 892020

1972 Marko von Cellerland SZ 1169323

1984/85 Uran von Wildsteiger Land SZ 1526684

1993 Jeck von Noricum SZ 1705812

1998/99 Rikkor von Bad-Boll SZ1919865

2001 Yasko v Farbenspiel SZ 2010154

SPL-INFO 45

TEKSTI ERKKI AARNIO KUVAT TUOMO LIUKKUNEN

Kellonympärys päivässä tiukkaa koulutusta, luentoja ja harjoituksia - toinen saunaa, soittoa, leikkiä, laulua ja lystinpitoa. Vanhoja tuttuja, uusia kavereita Hangosta Inariin ja Vaasasta Ilomantsiin; oppia ja tuuletusta vuoden annos viikossa... Mikä se on? Se on se Saksanpaimenkoiraliiton

Koulutusleiri

Liiton ensimmäinen leiri oli 1970 Lappeenrannan Haukkulaaksossa. Siitä lähtien se onkin järjestetty vuosittain; vain 1973 jäi väliin penikkatautiepidemian vuoksi. Leiri on kasvanut vuosi vuodelta monessa mielessä. Ihmisiä ja koiria on yhä enemmän, viime vuosina 250 - 300 kumpiakin. Kouluttajien tarve suhteessa leiriläisten määrään on enentynyt, koska "lajeja" ja ryhmiä on yhä useammanlaisia ja lekottelijoita ei juuri enää ole, kaikki tulevat tekemään tosissaan töitä koiran kanssa. Leirin pituudeksi on vakiintunut reilu viikko, viime vuosina lauantaista lauantaihin. Enempää tuskin koirat, ohjaajat ja kouluttajat jaksaisivatkaan. vielä leirin käytössä uimahalli ja maneesi. Ennen Lehtimäkeä leiri oli neljänä kesänä Motoparkissa Virtasalmella ja sitä ennen kolmena vuonna Sieravuoressa Säkylän maisemissa Koulutus sujui niissäkin, mutta syrjäinen vammaisoppilaitos verrattuna yrityspohjalla toimiviin huvikeskuksiin lasinsiruineen on sittenkin siisti juttu!

Kustannukset

SPL vuokraa/ostaa koko em. paketin. Osallistuja maksaa leirimaksun, jolla saa viikon koulutuksen, ruuan (yleensä aamiainen + lounas, erikoisruokavaliomahdollisuuksia on) sekä sauna- ym. palvelut alueella. Mökin tms. petipaikan, asuntovaunu- tai telttapaikkamaksun leiriläinen maksaa erikseen. Maksut kattavat myös kouluttajien - heitä tarvitaan n. 40 - ruuan ja petipaikan; he tekevät rankan viikon maha- ja petipalkalla.

koulutusmaalimiesten ohjauksessa harjoitelleista ja ao:jen nimeämistä oppilaista, koulutusohjaajakurssit 1-2 vähän samaan tapaan. Näin saadaan alaosastojen koulutuskentille päteviä vetäjiä kunkin ao:n tarpeen mukaan. Oman lukunsa muodostaa virkakoiraryhmä, joka koostuu poliisin, puolustusvoimien ja rajavartioston koiranohjaajista. Leiriviikon aikana heillä on tilaisuus työtilanteiden mukaisiin harjoituksiin sekä hyödylliseen, aivan eri työympäristöissä saatujen kokemusten vaihtoon. Monet em. ohjaajista osallistuvat myös asuinpaikkansa alaosaston toimintaan, mutta ennen kaikkea virkakoirat/SPL -yhteistyö antaa uskottavuutta rotujärjestölle.

Päivän kulku

Aamiaisen jälkeen ryhmät lähtevät koulutuspaikoille ja palaavat loppuiltapäivästä lounaalle. Tämän jälkeen on päivän kritiikki- tai videopalaveri, luento, tottelevaisuusharjoitus tms. Usein vielä iltamyöhällä joku kyselee koulutusohjaajaa tai maalimiestä päästäkseen asioissa eteenpäin. Opiston vapaa-aikatilat ovat leiriläisten käytössä; grillipaikoille syntyy mukavia piirejä, saunat ovat kuumina, uimahalli ja sen kahvio palvelevat, Valkealammen lavalla soi musa jne. jne.

Leiripaikka - vaativa kysymys

Sanasta "leiri" tulee mieleen telttakyläidylli järven rannalla, hissukseen savuava kenttäkeittiö ja muutama riuku metsän siimeksessä. Ei, ei käy tänä päivänä. Harva haluaa kontata viikkoa teltassa, märin vaattein vielä, jos sattuu sateinen ajankohta. Odotukset asumistason, ruuan sekä koulutuksen laadun ja mahdollisuuksien suhteen ovat alkuajoista paljon muuttuneet. Asumiseen ja olemiseen tarvitaan yli 200 petipaikkaa pieninä yksikköinä, laadullisesti hyvä ja nopea ruokailutuskapasiteetti sekä siistit, riittävät peseytymis- ja saunatilat. Koulutus vaatii runsaasti kenttiä, peltoja ja metsämaastoa; teoriapuoli erikokoisia sisäkokoontumistiloja av-välinein, nettiyhteyksin ym. Mistä löytyy tällainen paikka parhaan lomasesongin aikaan kohtuullisin hinnoin? Vuonna 1995 löytyi: Lehtimäkiopisto. Kaikki edellä lueteltu toteutuu, ekstrana

Avainsana koulutus

Periaate on, että jokaiselle koiralle on tarjolla sen edellytysten ja tason sekä ohjaajan kiinnostuksen mukaista koulutusta rotujärjestökuvion puitteissa sopivan kokoisissa ryhmissä. Tarjolla on siis suojelua, hakua, jälkeä ym., kaikissa ryhmiä vasta-alkajille, kokeisiin menossa oleville ja kilpailleille. Hienosäätö tätäkin tarkemmin voi tulla kysymykseen: suojelu/jalostustarkastus, peltojälki/metsäjälki jne. Ryhmissä on myös tottelevaisuuskoulutusta kysynnän mukaan ja penturyhmissä käydään läpi hallinnan alkeita, ehkä hiukan jälkeäkin sen lisäksi, että nappulaliiga tottuu muihin sekä yleiseen hälinään. Paitsi koiria kouluttaa SPL myös ihmisiä. SPL-kasvattajakurssien viimeinen osio ja päätöstilaisuus on ajoitettu leirille. Maalimieskoulutusryhmät 1-3 koostuvat alaosastojen pätevien

Muuta

Opiston henkilökunta, maanomistajat ja koko kylän väki suhtautuvat leiriläisiin koirat mukaan luettuna tosi lämpimästi. Leiriä varsinaisen koulutuksen lisäksi: Yleisluennot, videotunnit, tottisdemonstraatiot, kestävyyskoe; aina joskus joku muukin koe kuin malliksi, näyttelyharjoitukset ja -valmennus. Leikkimieliset kilpailut, karaokeilta, koulutusohjaajakastajaiset ja maalimiesten Pallipes-juhla. Pienimmille leiriläisille ammattitädin vetämä leikkiryhmä sekä uimakoulu koulutusten ajaksi... mitä puuttuu?

46 SPL-INFO

Saksanpaimenkoiraliitto r.y. · Ilmoittautuminen kokeeseen

Jos kokeeseen otetaan rajoitettu koiramäärä, ilmoittautuminen tapahtuu ensin puhelimitse. Kirjallinen ilmoittautuminen on lähetettävä määräpäivään mennessä. Ilmoittautumislomakkeen mukaan tulee liittää kopio koemaksun suorittamisen osoittavasta tositteesta. Laitathan maksun viestiosaan kokeen päivämäärän ja koiran nimen. Koiran nimi Rekisterinro Tunnistumerkintä Syntymäaika

narttu uros

Omistajan nimi ja SPL:n (SV:n) jäsennro Omistajan osoite

Lonkkatulos

Kyynärtulos

Näyttelytulos

Puhelin SPL jäsenyhdistys Puhelin

Ohjaajan nimi SPL:n (SV:n) jäsennro (jos eri kuin omistaja) Ohjaajan SPL-suojelulisenssin numero (vain SchH kokeessa) Koiran isä Koiran emä Kasvattaja TIEDOT KOKEESTA JOHON ILMOITTAUTUU Koepaikka Kokeen pvm Kokeenjärjestäjä Koemaksu HUOM SchH Jälki Haku Viesti Etsintä FH-jälki BH-koe Koira jalostustarkastettu (rasti ruutuun) Paikka ja aika Allekirjoitus AD-koe Mihin luokkaan (rasti ruutuun) Aikaisemmin saavutettu koulutustunnus päivämäärä ruutuun ** 1 2 3 SchH Jälki Haku Viesti Etsintä FH-jälki BH-koe Jalostustark. Jalostustark.

Rekisterinro Rekisterinro

Koeluokka johon ilmoittautuu Rasti ruutuun 1 2 3

AD-koe

On Ei

FIN1 FIN2 D1 D2

Koemaksu palautetaan vain lääkärin tai eläinlääkärin todistuksella. ** Merkitään vain sen kokeen koulutustunnus, joka vaikuttaa osallistumiseen

siihen koeluokkaan ja lajiin johon ilmoittautuu. Esim. jos ilmoittautuu SchH-3 , merkitään SchH-2 koulutustunnuksen saanti pvm jne. 1-luokkaan ilmoittautuessa oltava aina BH-kokeen suorituspäivä. Liitä mukaan kopio rekisterikirjasta ja kilpailukirjasta. Sitoudun noudattamaan voimassa olevia SPL:n koesääntöjä ja vakuutan, että koira on rokotettu Kennelliiton määräysten mukaisesti. SPL-INFO 47

Ilmoittautuminen

SAKSANPAIMENKOIRIEN ERIKOISNÄYTTELYYN tai PENTUKATSELMUKSEEN

Näyttelyn paikka ja aika Erikoisnäyttelyluokka 12-18 kk 18-24 kk yli 24 kk Koira on Uros Narttu

Järjestäjän merkintöjä Pentukatselmusluokka

Luettelonumero 6-8 kk 8-10 kk 10-12 kk

Jalostustarkastettu Käyttövalio Muotovalio

Koiran nimi Syntymäaika Lonkkakuvaustulos Koiran isä Koiran emä Kasvattaja Omistaja Puhelin (myös suunta) Lähiosoite Tunnistusmerkintä Koelaji ja koetulos

Rekisterinumero

Kyynärniveltulos

Saadut sertit Rekisterinumero Rekisterinumero Kotipaikka Saksanpaimenkoiraliiton jäsennumero

Postinumero ja postitoimipaikka

Sitoudun noudattamaan voimassa olevia näyttelysääntöjä ja vakuutan, että koira on rokotettu määräysten mukaisesti. Päiväys Allekirjoitus

48 SPL-INFO

Graugeboren

KÄYTTÖ-, TYÖ- JA URHEILUKOIRIA K Ä Y T T Ö L I N J O I S T A!

* Jalostuskoirien luustot kokonaan kuvattuja * Jalostuskoirillamme vähintään tulos rodunomaisesta kokeesta * Pennuilla GB takuu * Vain harrastajalle (kaikki lajit) * Pennut testattuja * Kasvattaja luustokuvaa kaikki kasvatit omalla kustannuksellaan

KENNEL GRAUGEBOREN TAVOITTEENA TERVEYS JA KÄYTTÖOMINAISUUDET!

019 445071 0500 475036 [email protected] http://www.graugeboren.net

SPL-INFO 49

Saksanpaimenkoirat näyttöön & käyttöön & harrastuskaveriksi Sinulle

Kennel Muikkusen

21160 Merimasku kotisivut: www.muikkusen.com [email protected]

Puh. +358-(0)2-438 5573

50 SPL-INFO

KOIRA- JA KISSATARVIKKEIDEN ERIKOISLIIKKEET

ESPOO, Haukilahti HELSINKI, Kannelmäki HELSINKI, Pukinmäki HELSINKI, Herttoniemi HÄMEENLINNA, Keskusta IMATRA, Vuoksenniska JOENSUU, Raatekangas JYVÄSKYLÄ, Kypärämäki KARHULA, Jumalniemi KOUVOLA, Korjala KUOPIO, Teollisuuskylä LAHTI, Kiveriö LAHTI, Laune LAPPEENRANTA, Alakylä LOHJA, Keskusta MIKKELI, Keskusta OULU, Limingantulli OULU, Maikkula PALOKKA, Kirri PORI, Askokylä RAUMA, Keskusta TAMPERE, Tammela TAMPERE, Nekala TORNIO, Pudas TURKU, Itäharju TURKU, Keskusta TUUSULA, Sulan teoll.alue VAASA, Vöyrinkaupunki VANTAA, Hiekkaharju VARKAUS, Keskusta VIHTI, Keskusta YLÖJÄRVI, Keskusta UKKOHAUENTIE 9 KLANEETTITIE 13 ESKOLANTIE 2 HITSAAJANKATU 9 SAARISTENKATU 3 VALVATINKATU 2 RAATEKANKAANTIE 1 ERÄMIEHENKATU 14 JUMALNIEMENTIE 4 KAUPINKATU 4 VÄLIKÖNTIE 4 HIRSIMETSÄNTIE 56 AJOKATU 65 RATAKATU 33 KAUPPAKATU 5-9 PORRASSALMENKATU 2 TYRNÄVÄNTIE 12 HAARASUONTIE 12 KIRRINTIE 5 HERRALAHDENRAITTI 2 VALTAKATU 4 VÄINÖLÄNKATU 14 KUOKKAMAANTIE 2 KEMINTIE 25 KALEVANTIE 35 KETARANTIE 31 HIEKKAMÄENTIE 9 OLYMPIAKATU 4 TALKOOTIE 1 KAUPPAKATU 13 lh 3 UUDENMAANTIE 1 MIKKOLANTIE 9 www.mustijamirri.fi 09-452 3280 09-533 307 09-347 6995 09-727 4044 03-682 2075 05 433-3341 013-221 565 014-242 222 05-260 6990 05-360 4030 017-261 2142 03-781 3465 03-751 0511 05-415 2242 019-322 340 015-225 906 08-557 3105 08-372 544 014-618 387 02-632 7320 02-822 1879 03-253 4640 03-317 4060 016-445 774 02-253 0427 02-253 0422 09-872 0657 06-3620 636 09-851 3031 017-555 2011 09-222 6337 03-348 5150

Information

SPL_INFO_2003

52 pages

Report File (DMCA)

Our content is added by our users. We aim to remove reported files within 1 working day. Please use this link to notify us:

Report this file as copyright or inappropriate

550617