Read KAMAT-tietokortti text version

Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä

LEVYSEPPÄ-HITSAAJAN TYÖ

Tiivistelmä

Hitsausta esiintyy laaja-alaisesti eri aloilla. Tyypillinen työympäristö on konepaja-, kulkuneuvo- ja metallituoteteollisuuden työpaja tai verstas, levytuotteita valmistava pienyritys, rakennus- tai telakkatyömaa. Hitsaustyö nivoutuu levysepän työtehtäviin usein yhdistelmäammattina, johon kuuluu molempien työtehtävät.

Tärkeimmät hitsauksen haittavaikutukset johtuvat savuista, jotka ovat erilaisten metallihuurujen ja kaasujen seoksia. Suurin osa huuruista koostuu metallioksidihiukkasista, jotka ovat halkaisijaltaan <1 µm. Hitsaushuuruille ei ole Suomessa asetettu HTP-arvoa. Monessa maassa käytetään enimmäispitoisuusarvona 5 mg/m3. Hitsaajan hengitysvyöhykkeellä huurupitoisuus on useimmiten 5-20 mg/m3, kun kohdepoistoa ei ole käytössä. Hyvin toimivalla kohdepoistolla päästään alle 5 mg/m3 tasolle.

Hitsaushuurut, otsoni, typpidioksidi sekä lämpöhajoamistuotteet voivat aiheuttaa silmien ja hengityselinten ärsytystä. Sinkki- ja kuparihuurut voivat aiheuttaa metallikuumetta ja kuusiarvoinen kromi sekä otsoni puolestaan astmaa. Myös otsoni voi aiheuttaa astmaoireita. Pinnoitettuja materiaaleja hitsattaessa syntyy lämpöhajoamistuotteita, joista esim. isosyanaatit ja happoanhydridit voivat aiheuttaa hengitysteiden herkistymistä ja ärsytystä.

Tärkein toimenpide on estää hitsaussavun (huurun ja kaasun) pääsy hengityselimiin. Paras keino on valita sellainen hitsausprosessi, joka kehittää mahdollisimman vähän haitallista hitsaussavua. Pelkkä yleisilmanvaihto ei riitä takamaan hitsaussavun poistoa hitsaajan hengitysvyöhykkeeltä, vaan tarvitaan kohdepoistoja, jossa poistoilma ei kulje hitsaajan hengitysvyöhykkeen kautta. Ellei kohdepoistojen käyttö vähennä savualtistumista riittävästi, tulee käyttää henkilökohtaista hengityksensuojainta. Tällöin on kuitenkin huomioitava mahdollisten sivullisten altistuminen.

Työtehtävän kuvaus

Levyseppä-hitsaaja valmistaa metallilevystä työpiirustusten mukaisia ohut- ja paksulevytuotteita käyttäen erilaisia työstö ja liitosmenetelmiä. Hän leikkaa, muovaa, hioo, särmää, pyöristää, taivuttaa ja poraa metallilevyä sekä liittää osat yhteen hitsaamalla, liimaamalla, juottamalla tai ruuvaamalla. Hitsaukseen on yleisesti käytössä kaarihitsausmenetelmiä, jossa liitos saadaan aikaan sulattamalla liitospinnat sähköisellä valokaarella. Levyseppä-hitsaajan liittyy myös läheisesti hiontaa ja erityyppisiä leikkaustöitä. Nämä työ on käsitelty omissa tietokorteissa: Metallin hionta sekä Terminen leikkaus. Tietyissä tilanteissa joudutaan 1/10

avaamaan hitsaussaumaa paljon savua tuottavalla hiirikaaritalttauksella tai oikaisemaan levyä paljon typenoksideja tuottavalla liekkikuumennuksella. Kaarihitsaus, mihin jatkossa keskitytään, on käytetyin menetelmä ja sitä ryhmitellään sen mukaan, miten hitsaussauma suojataan hapettumiselta: · metallikaarihitsaus o puikkohitsaus o jauhekaarihitsaus kaasukaarihitsaus o MIG(Metal Inert Gas)-hitsaus o MAG(Metal Active Gas)-hitsaus o TIG(Tungsten Inert Gas)hitsaus o plasmahitsaus

·

MIG/MAG-tekniikkaa hyödynnetään myös täytelankahitsauksessa. Puikkohitsauksen käyttö on vähentynyt tasaisesti, kun taas erilaiset MIG/MAG-menetelmät ovat vastaavasti lisääntyneet. Mekanisoinnin ja automatisoinnin ansiosta on viime aikoina enenevässä määrin voitu kehittää hitsaajan turvallisuutta ja työympäristöä.

Hitsauksessa käytettävät kemikaalit

Hitsauksessa tärkein on itse perusaine eli hitsattava materiaali. Materiaalista riippuen käytetään erilaisia lisäaineita (hitsauspuikot ja langat) ja apuaineita (suojakaasu, hitsausjauhe ja juoksutteet). Lisäaineista suurin kulutuksen kasvu esiintyy täytelangoissa, jonka kuoren sisässä on kaasuja ja kuonaa muodostava täyte.

Hitsauksessa käytettävien kemikaalien koostumus

Hitsattava materiaali Seostamaton teräs (sis. rautaa, < 2 % hiiltä) Hitsauslangat ja -puikot Hitsauslangat: rautaa sekä pieniä määriä kromia, mangaania, nikkeliä, molybdeeniä Hitsauspuikot: rautaa sekä pieniä määriä piitä, mangaania, nikkeliä Seostettu teräs: ruostumaton teräs (rautaa, <20 % kromia ja <30 % nikkeliä) Haponkestävä teräs (rautaa, 16-18 % kromia, 10-14 % nikkeliä 2-3 % molybdeeniä) Nikkeliseokset (rautaa, >30 % nikkeliä) Alumiini ja sen seokset (mangaani- tai magnesium seosteisia, yksin tai kuparin kanssa) Hitsauslangat: alumiinia, pieniä määriä piitä, magnesiumia, mangaania Hitsauslangat: rautaa, kromia, nikkeliä, pieniä määriä mangaania, molybdeenia Hitsauspuikot: rautaa, kromia, nikkeliä, pieniä määriä molybdeeniä, mangaania, alkalimetalleja

2/10

MAG-hitsauksessa suojakaasuna on aktiivinen kaasuseos: argonia ja hapettavana kaasuna hiilidioksidia tai happea, vaihtoehtoisesti pelkkää hiilidioksidia. MIG- ja TIG-hitsauksessa käytetään pääasiassa inerttiä jalokaasua: argonia tai heliumia. Hitsausjauhe koostuu esimerkiksi (jauhetyyppi: fluoridiemäs) magnesiumoksidista, kalsiumfluoridista, piioksidista, kalkista, alumiinioksidista ja mangaanioksidista. Juoksutteen ainesosia ovat ammoniumkloridi, sinkkikloridi, kaliumkloridi, natriumkloridi, aluminiumfluoridi ja kaliumhydrofluoroboraatti.

Työhygieenisissä selvityksissä todetut merkittävimmät kemialliset altisteet

Kaikessa hitsauksessa syntyy ilmaan hitsaussavua, joka on erilaisten metallihuurujen ja kaasujen seos. Kaasujen ja huurujen eli hitsaussavun muodostumisnopeus vaihtelee prosessista toiseen ja riippuu lisäksi hitsausprosessiin liittyvistä tekijöistä: käytetystä hitsausmenetelmästä, hitsausparametreista sekä käytetyistä lisäaineista. Hitsaushuuru koostuu pääasiassa hienojakoisista metallioksidihiukkasista, kokoluokkaa 0,005 - 20 µm, joista suurin osa on halkaisijaltaan <1 µm. Kokonaishitsaushuuruille ei ole Suomessa asetettu HTP-arvoa, monessa maassa käytetään enimmäispitoisuusarvona 5 mg/m3.

Jauhekaari- ja TIG-hitsaus muodostavat vähiten huurua. Umpilangoilla tehty MIG/MAG-hitsaus tuottaa kuumakaarialueella suurin piirtein saman määrän huurua kun puikkohitsauksessa. Eniten huurua muodostuu täytelanka hitsauksessa.

Pitoisuustasot ja niiden vaihtelut ovat suuresti riippuvaisia työpaikalla vallitsevista olosuhteista: · Terästen puikkohitsauksessa huurupitoisuus hitsaajan hengitysvyöhykkeellä on useimmiten 5 - 20 mg/m3, kun kohdepoistoa ei ole käytössä. Hyvin toimivalla kohdepoistolla päästään 1 - 5 mg/m3 tasolle. · Seostamattoman teräksen MAG-hitsauksessa kokonaishuurupitoisuus ilman kohdepoistoa on yleensä 5 - 10 mg/m3 ja kohdepoistolla <5 mg/m3.

Kaasut muodostuvat pääasiassa valokaaren synnyttämän korkean lämpötilan ja säteilyn vaikutuksesta. Otsonia syntyy TIG- ja MIG-hitsauksen yhteydessä, hiilimonoksidia MAG-hitsauksessa ja typenoksideja puikkohitsauksessa. Typen oksideja muodostuu ilmassa olevasta typestä ja hapesta korkean lämpötilan aiheuttaman reaktion seurauksena. Ensisijaisesti syntyy typpioksidia, joka hapettuu edelleen hapen tai otsonin kanssa typpidioksidiksi. Otsoni taas syntyy UV-valon vaikutuksesta happiatomin reagoidessa happimolekyylin kanssa. Otsoni voi kuitenkin hitsaushuurun katalysoimana uudestaan pelkistyä takaisin hapeksi. Muodostuneen otsonin määrä riippuu myös hitsattavan teräksen laadusta. Hiilimonoksidia voi muodostua hiilidioksidisuojakaasun pelkistyessä tai orgaanisten pinnoitteiden lämpöhajoamisen seurauksena. Kaasujen HTP-arvot ja mittaustulokset on esitetty alla olevassa taulukossa.

3/10

Suurin osa ilmaan vapautuvista aineista on peräisin käytetyistä lisäaineista, vähemmän itse hitsattavasta materiaalista. Ilmassa metallit esiintyvät pääasiassa oksideina. Käytetty hitsaustekniikka voi myös vaikuttaa epäpuhtauksien laatuun. Hitsattaessa seostettua terästä puikko- tai täytelankatekniikalla suurin osa kromista on kuusiarvoista, kun MIG-tekniikalla suojakaasua käytettäessä se on suurimmaksi osaksi kolmearvoisessa muodossa. Puikko- tai täytelankahitsauksessa savun hallinta näyttää olevan vaikeinta ja Cr(VI)-yhdisteiden HTP-arvo ylittyy usein. Ruostumattoman teräksen MIG- ja TIG-hitsauksessa Cr(VI)-pitoisuudet ovat useimmissa tapauksissa selvästi alle HTP-arvon. Metallien HTP-arvot ja mittaustulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Mikäli joudutaan hitsaamaan pinnoitettuja tai eristeitä sisältäviä materiaaleja voi ilmaan syntyä esim. maalista/eristeestä peräisin olevia orgaanisia lämpöhajoamistuotteita. Nämä epäpuhtaudet vaihtelevat maalityypistä riippuen. Mittauksilla ja laboratoriokokeilla on todettu hiilimonoksidin ohella lähinnä sideaineiden hajoamisesta syntyvän isosyanaatteja, amiineja, aldehydejä, bisfenoli A:ta, anhydridejä, pieniä määriä kloori- ja syaanivetyä. Altiste (CAS nro) Seostamaton teräs: typpidioksidi (10102-44-0) typpioksidi (10102-43-9) rautaoksidi,huurut (1309-37-1) mangaani hengittyvä pöly mangaani, alveolipöly kromi(III)-yhdisteet Rlausekkeet HTP 2007 3 (8 h) mg/m Tyypillinen altistumistaso (mg/m3) Altistumisen tekninen torjunta

R:26-34

5,7 (NO2) 31 (NO) 5,0 (Fe) 0,2 (Mn) 0,1 (Mn) 0,05-1,14 0,01-5

Typpidioksidin muodostuu helpommin otsonin läsnä ollessa.

Vähäpäästöisten hitsausparametrien valinta. Tehokas ilmanvaihto. Puhallinsuojaimen käyttö.

0,5 (Cr3+)

Kokonaiskromi 0,0050,19 (liukoisen osuus <0,001-0,14)

nikkeli(yhdisteet) kupari huurut otsoni (10028-15-6) Ruostumaton teräs: kromi(III)-yhdisteet kromi(VI)-yhdisteet

R:20/2240-43 R:22

0,1 (Ni) (syöpävaara) 0,1 (Cu) 0,1 (O3)

0,01-1,8 Hitsattavan metallin kirkkausaste lisää otsonin muodostusta.

R:21-2526-37/3841-43-4649

0,5 (Cr3+) 0,05 (CrO4) (syöpävaara)

Kokonaiskromi 0,0050,19* (liukoisen osuus <0,001-0,14)

Altistuminen VI-arvoiselle kromille liittyy puikkohitsaukseen. Vähäpäästöisten hitsausparametrien valinta.

rautaoksidi (1309-37-1) mangaani hengittyvä pöly mangaani, alveolipöly nikkeliyhdisteet otsoni (10028-15-6)

5,0 (Fe) 0,2 (Mn) 0,1 (Mn) <0,03

Tehokas ilmanvaihto. Puhallinsuojaimen käyttö. 0,1 (Ni) (syöpävaara) 0,1 (O3) 0,004-0,063 (liukoiset nikkelit <0,001-0,031) 0,02-1,0

4/10

Altiste (CAS nro) Nikkeli ja sen seokset: nikkeliyhdisteet kromi(III)-yhdisteet kromi(VI)-yhdisteet otsoni (10028-15-6) Alumiini ja sen seokset: alumiini, hitsaushuuru

Rlausekkeet

HTP 2005 (8 h) mg/m3

Tyypillinen altistumistaso

Altistumisen tekninen torjunta

0,1 (Ni) (syöpävaara) 0,5 (Cr3+) 0,05 (CrO4) (syöpävaara) 0,1 (O3)

<0,04 Kokonaiskromi < 0,05

Vähäpäästöisten hitsausparametrien valinta. Tehokas ilmanvaihto. Puhallinsuojaimen käyttö.

1,5 (Al)

Alumiinin altistustason selvittämiseksi suositellaan ensisijaisesti biomonitorointia.

Vähäpäästöisten hitsausparametrien valinta. Tehokas ilmanvaihto. Puhallinsuojaimen käyttö.

mangaani hengittyvä pöly mangaani, alveolipöly magnesium sinkkioksidi, huurut (1314-13-2) otsoni (10028-15-6)

0,2 (Mn) 0,1 (Mn) 5,0 (Zn)

0,1 (O3)

0,08-0,9

*Hitsaus yhdistettäessä seostamatonta terästä ruostumattomaan teräkseen.

Hitsaaja suorittaa itse tai samoissa tiloissa esiintyy hiontatyötä, joka synnyttää metallipölyä ilmaan. Ruostumattoman teräksen hionnassa on suojaimen ulkopuolelta mitattu 0,01-4,65 mg Ni/m3 ja suojaimen sisäpuolelta selvästi vähemmän, korkeimmillaan 0,23 mg Ni/m3. Vastaavat kromipitoisuudet olivat 0,01-10,0 ja 0,38 mg/m3. Hionnan yhteydessä kromi esiintyy kolmearvoisessa muodossa (Cr2O3). Haponkestävän teräksen hionnassa on myös mitattu HTP-arvoja ylittäviä mangaani pitoisuuksia suojaimen ulkopuolelta. Katso lisätietoja Metallin hionta -tietokortista.

Biologisissa mittauksissa on hitsaajilla todettu mangaanin, nikkelin, kromin, koboltin ja alumiinin altistumattomien (normaaliväestön) viiterajat (40 nmol Mn/l, 0,06 µmol Ni/l, 0,01 µmol Cr/l, 40 nmol Co/l ja 0,6 µmol Al/l) ylittäviä virtsan pitoisuuksia. Viime aikoina hitsaajilla on todettu toimenpideraja-arvon ylittäviä pitoisuuksia alumiinin ja kromin osalta (ks. kohta "Kemikaalialtistumisen arviointi").

Asioita, joihin työpaikalla tulee kiinnittää huomiota

Onko työpaikan yleisilmanvaihto oikein järjestetty ja riittävän tehokas? Onko työpaikalla ajan tasalla olevat käyttöturvallisuus-/hitsausemissiotiedotteet? Poistetaanko kaikki näkyvä hitsaussavu paikallispoistolla? Onko kiinteissä hitsaustyöpisteissä työpistekohtaiset kohdepoistot? Onko liikkuvassa työssä käytössä tukivarrella varustettuja liikuteltavia kohdepoistoja? 5/10

Joudutaanko hitsaamaan suljetuissa tai ahtaissa tiloissa, jolloin riittävän suojautumisen merkitys kasvaa? Kiinnitetäänkö huomiota pinnoitteiden mahdollisten lämpöhajoamistuotteiden muodostumiseen? Onko huolehdittu sivullisten turhasta altistumisesta erottamalla hitsaustyöpiste muista tiloista? Täyttävätkö työpisteet tulityömääräykset järjestyksen ja siisteyden osalta? Onko VNa 576/2003 räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta otettu huomioon? Vastaako työpaikan paloturvallisuus ja valmius tulipalojen varalta työpaikan riskejä ja tarpeita?

Onko ihon ja hengitysteiden suojauksesta huolehdittu kaikkien altistavien työvaiheiden aikana? Ovatko suojaimet soveltuvia kyseessä oleville altisteille ja suojausteholtaan riittäviä? Onko suojainten säilytykselle asianmukaiset tilat? Onko työntekijöillä voimassa oleva hitsauspätevyys ja onko hänelle annettu tietoa hitsaustyöhön liittyvistä vaaroista?

Onko työnantaja tehnyt työpaikan riskinarvioinnin ja onko se kirjallisesti saatavilla? Onko työntekijöiden alkuterveystarkastus tehty (ks. kohta "Terveystarkastukset")? Tiedostetaanko, että yskä ja hengenahdistus voivat olla astman alkuoireita? Onko lisääntymisikäisiä naistyöntekijöitä (raskaana olevat: työ voi olla fyysisesti liian raskasta, altistumista raskauden aikana lisääntymisvaarallisille tai syöpävaarallisille aineille ei sallita)? Esiintyykö työntekijöillä työhön liittyviä oireita, kuten ihottumaoireita, hengitystieoireita? Onko työpaikan ensiapuvalmiudesta huolehdittu?

Kemikaalialtistumisen arviointi

Työntekijöiden altistumisen arviointi aloitetaan selvittämällä työtehtävät, työolosuhteet, käytetyt menetelmät ja työstettävät materiaalit. Tarvittaessa voidaan tehdä altistumismittauksia työilmasta tai biomonitoroinnilla. Jos altistumisen ehkäisemiseksi hengitysteitse käytetään puhallinsuojaimia, tulee mittaukset suorittaa myös naamarin sisältä sen toimivuuden varmistamiseksi. Hitsaushuurumittaustulosten arvioinnissa on huomioitava, että pitoisuusvaihtelut ovat suuria ja riippuvat helposti ulkoisista olosuhteista. Hitsauskaasujen, hiilimonoksidin, typenoksidien ja otsonin mittauksia voidaan toteuttaa suoraan osoittavilla mittareilla tai osoitinputkilla. Yksilötason altistuksen arviointiin suositellaan alumiinin (alumiinihitsaajilla), nikkelin ja kromin määrittämistä virtsanäytteistä. Etenkin alumiinin kohdalla biomonitorointi määräajoin on tärkeää, koska alumiini kerääntyy elimistöön. Sekä ilma- että biomonitorointitulosten tulkinta on aina suhteutettava vallitseviin työolosuhteisiin kuten hitsattava materiaali, käytössä oleva hitsausmenetelmä, kaariaika/kokotyöaika ja altisteiden liukoisuus. Mittaustarpeen arvioinnista saa lisätietoa Työterveyslaitokselta.

6/10

Raskaana olevien työntekijöiden työn vaarat ja altistuminen on arvioitava tapauskohtaisesti. Katso tarkemmat ohjeet kirjasta "Ohjeet vaaran arvioimiseksi erityisäitiyslomatarvetta harkittaessa", erityisesti osiot hiilimonoksidi ja syöpävaaralliset aineet. Nuoria (alle 18v) työntekijöitä ei saa käyttää töihin, jotka voivat aiheuttaa hänelle terveyshaittaa (ks. laki 998/1993 nuorista työntekijöistä ja siihen liittyvä asetus 508/1986). Terveyshaittaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon mm. suojainten käyttö. Ennen työn aloittamista on työnantajan tai oppilaitoksen tehtävä ilmoitus työpaikkaa valvovalle työsuojeluviranomaiselle.

Merkityksellisimmät kemikaalien aiheuttamat terveyshaitat

· · · · · · · Tärkeimmät hitsauksen haittavaikutukset johtuvat huuruista. Hitsaushuurut, otsoni, typpidioksidi sekä lämpöhajoamistuotteet voivat aiheuttaa silmien ja hengityselinten ärsytystä. Huonosti ilmastoiduissa tiloissa saattaa syntyä merkittäviä määriä typpidioksidia, joka voi aiheuttaa keuhkopöhön, usein viivästyneillä oireilla. Sinkki- ja kuparihuurut voivat aiheuttaa metallikuumetta, esim. tapauksissa, jossa pidemmän altistumattoman jakson jälkeen altistutaan äkillisesti suurille pitoisuuksille. Kuusiarvoinen kromi voi aiheuttaa astmaa, jonka oireisiin kuuluvat hengenahdistus, yskä ja hengityksen vinkuminen. Myös otsoni voi aiheuttaa astmaoireita Pinnoitettuja materiaaleja hitsattaessa syntyy lämpöhajoamistuotteita, joista esim. isosyanaatit ja happoanhydridit voivat aiheuttaa hengitysteiden herkistymistä ja ärsytystä. Di-isosyanaatit harvinaisissa tapauksissa myös allergista keuhkorakkulatulehdusta (alveoliitti). · · · Hengitystieherkistyminen voi myös ilmetä allergisena nuhana. Sekä kromi että nikkeli voivat aiheuttaa allergista kosketusihottumaa. Altistumiseen alumiinille ja mangaanille liittyy hermostohaittavaikutusten riski, jonka oireina voivat olla mm. epäspesifiset muisti- ja keskittymisongelmat, masentuneisuus ja väsymys sekä vaikutukset reaktionopeuteen. Nykyisillä altistustasoilla nämä vaikutukset ovat yleensä hyvin lieviä ja pitoisuudet todettavissa vain herkillä testeillä. · Altistuminen kuusiarvoiselle kromille ja nikkelioksidille aiheuttaa lisääntynyttä keuhkosyövän riskiä. Syöpävaarallisille aineille altistuvat tulee ilmoittaa ASA-rekisteriin (ks. kohta "Lisätietoa"). Raskauden aikana ei saa altistua syöpävaarallisille aineille. · · Hitsaajilla on myös todettu syntyneen huonoissa työskentelyoloissa pitkäaikaisen hitsaushuurujen altistumisen seurauksena sideroosi l. rautapölykeuhko, josta ei ilmene sen vakavampaa oireilua. Hitsaajilla on epäilty olevan normaaliväestöä suurempi riski krooniseen keuhkoputkentulehdukseen.

7/10

Kemikaalien aiheuttamia työperäisiä sairauksia levyseppä-hitsaajan tehtävissä

Viime vuosina on Suomessa todettu hitsaajilla ja levysepillä virallisesti vuosittain noin 300 ammattitautitapausta. Yleisin taudin aiheuttaja on melu ja asbesti. Asbestitapaukset liittyvät kuitenkin vuosikymmeniä sitten tapahtuneeseen altistumiseen. Hitsausavun aiheuttamat tavillisimmat sairaudet ovat hengitystieallergiat ja ihotaudit, jotka tyypillisesti ovat kromin ja nikkelin aiheuttamia ärsytys- ja allergisia kosketusihottumia.

Suositeltavat keinot altistumisen vähentämiseksi

Tärkein toimenpide on estää hitsaussavun (huurun ja kaasun) tai hiontapölyn pääsy hengityselimiin. Paras keino on valita sellainen hitsausprosessi, joka kehittää määrällisesti ja koostumukseltaan mahdollisimman vähän haitallista hitsaussavua. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa altistuksen kannalta ratkaiseva tekijä, vaan siihen voi vaikuttaa myös: · · · · · paloaikasuhde (kaariaika/kokotyöaika) kohdepoiston ja/tai puhallinsuojaimen käyttö työkohteen luonne kasvojen asento suhteessa ylösnousevaan lämpimään savuun työtilassa olevat ilmavirrat.

Pelkkä yleisilmanvaihto ei riitä takamaan hitsaussavun poistoa hitsaajan hengitysvyöhykkeeltä, vaan tarvitaan kohdepoistoja, jossa poistoilma ei kulje hitsaajan hengitysvyöhykkeen kautta. Huuvat, vetokaapit, reunaimut tai hitsauskiinnittimeen liitetyt poistot soveltuvat kiinteisiin hitsaustyöpisteisiin. Liikkuvassa hitsaustyössä voidaan käyttää tukivarrella liikuteltavia kohdepoistoja. Hitsaustyön automatisointi ja mekanisointi parantavat myös monella tavalla työskentelyolosuhteita. Ellei kohdepoistojen käyttö vähennä savualtistumista riittävästi, tulee käyttää henkilökohtaista hengityksensuojainta. Tällöin on kuitenkin huomioitava mahdollisten sivullisten altistuminen, kuten myös hitsausta edeltävissä työvaiheissa esim. hionnassa. Suositeltavia keinoja pinnoitteista muodostuvien lämpöhajoamistuotteiden vähentämiseksi: · · · jätetään hitsattava kohta maalaamatta peittämällä se ennen pintakäsittelyä poistetaan hitsattavan kohdan maali mekaanisesti tehdään pinnoitustyöt hitsauksen jälkeen.

Henkilönsuojaimet

· Hanki vain tyyppitarkastettuja CE-merkittyjä suojaimia (Valtioneuvoston päätös henkilön suojaimista 1406/93 ja Valtioneuvoston päätös henkilönsuojainten käytöstä 1407/93). Suojainyhdistelmien tulee olla hyväksyttyjä yhdistelminä. · Käytä luokan TH3 (suodatin P3) puhallinsuojainta, joka on yhdistetty hitsausmaskiin (EN 12941). 8/10

· · · · · ·

Tiloissa, joissa on hapenpuutteen vaara, käytetään paineilmaletkulaitetta, jossa ilma otetaan paineilmaverkostosta (EN 12021) Maski/kypäräyhdistelmän tulee olla suojattu alaosasta palosuojatulla kankaalla tiiviyden varmistamiseksi Suojakäsineet tarvittavan tuntoherkkyyden ja suojaustason mukaan joko tyypin A (parempi suojaus, huonompi tuntoherkkyys) tai B (alhaisempi suojaus, parempi tuntoherkkyys) (EN 12477). Kemikaalialtistukseen kemikaalinsuojakäsineet (EN 374) Palosuojattu suojavaatetus (EN 470-1) Muut tarvittavat suojaimet hitsausmenetelmän ja vaarojen mukaan: kuten suojakypärä (EN 397), maskin (EN 175) säteilysuojan tummuusaste, kuulonsuojaimet ( EN 352)ja suojajalkineet (EN 20345).

Henkilönsuojaimet on huollettava ja kunto tarkastettava säännöllisesti. Suojaimia säilytetään erillään niille varatuissa tiloissa.

Muut työympäristön vaaratekijät

Työ voi olla ajoittain fyysisesti raskasta ja suoritettava hankalissa työasennoissa kylmässä ja meluisassa työympäristössä. Nämä vaaratekijät edellyttävät suojautumista. Hitsauksesta syntyvä optinen säteily aiheuttaa vaikutusta sekä iholle että silmiin. Itse hitsaukseen ei juurikaan liity tärinää, mutta sen oheistöissä (hionnassa ja kuonanpoistossa) voi syntyä runsaasti haitallista tärinää. Hitsaus on kipinöitä ja sulametalliroiskeita tuottava tulityötä, joten siihen liittyy aina vaara, että työ aiheuttaa tulipalon, erityisesti tilapäisillä työpaikoilla kuten asennus-, korjaus- ja kunnossapitotoiminnassa. Hitsauksessa esiintyvien sähkömagneettisten kenttien voimakkuus ja aallonpituudet riippuvat hitsausprosessista. Niiden terveydellistä merkitystä ei toistaiseksi tunneta riittävästi.

Terveystarkastukset

Työterveyshuoltojen suorittamien terveystarkastusten tulee perustua arvioon altistumisen suuruudesta ja terveydellisestä merkityksestä. Jos altistuminen terveysvaaraa aiheuttaville aineille katsotaan merkittäväksi, tulee terveystarkastuksia tehdä niistä annettujen ohjeiden mukaisesti. Katso kirja "Terveystarkastukset työterveyshuollossa" (Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos), josta tämän työtehtävän kohdalla on merkityksellinen erityisesti osio 'Hitsaajien terveystarkastukset'. Valtionneuvoston asetuksessa 1485/2001 on liitteenä esimerkkiluettelo aineista, joita käsiteltäessä terveystarkastuksia olisi harkittava. Huomioi, että hengitystieoireita, ihosairauksia tai keskushermosto-oireita voi kartoittaa työpaikalla oirekyselyin. Katso tarkemmat ohjeet Terveystarkastukset työterveyshuollossa -kirjasta.

9/10

Huomioitavaa

Yllä oleva kuvaus työtehtävistä ja lista valmisteissa esiintyvistä altisteista on suuntaa antava. Työtehtävissä ja valmisteissa on saattanut tapahtua muutoksia, mitkä voivat vaikuttaa työntekijän altistukseen. Selvitä työpaikalla käytettävät valmisteet/kemikaalit ja niiden käyttöturvallisuustiedotteet.

Lisätietoa

· · · · · · · · · · · · Työpaikalla käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. Kemikaalikortit: alumiini, kupari(I)oksidi, mangaani, mangaanioksidi, nikkeli, otsoni, rautaoksidi, sinkkioksidi, typpidioksidi, typpioksidi. http://www.ttl.fi/henkilonsuojaimet Safety check, Turvallisuuden tarkistuslista: Hitsaustyöt Luokitus ja merkinnät: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vaarallisten aineiden luettelosta (509/2005). HTP-arvot 2007. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:4. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2007. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri (ASArekisteri), Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, 2004. Kemikaalialtistumisen biomonitorointi, Näytteenotto-ohje 2007-2008, Työterveyslaitos, 2007. Taskinen ym.; Ohjeet vaaran arvioimiseksi erityisäitiyslomatarvetta harkittaessa, Työterveyslaitos, 2006. Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2005. Lukkari J.: Terveys ja turvallisuus kaarihitsauksessa, (luonnos-versio). Vainio ym.: Kemikaalit ja työ, Selvitys työympäristön kemikaaliriskeistä, Työterveyslaitos, 2005.

Palaute

Tästä kortista voit lähettää palautetta tekijöille sähköpostilla osoitteeseen [email protected]

Tämä tietokortti on tehty Työsuojelurahaston tuella. Kortti tehty: 22.5.2006 Päivitetty: 8.1.2008

10/10

Information

KAMAT-tietokortti

10 pages

Find more like this

Report File (DMCA)

Our content is added by our users. We aim to remove reported files within 1 working day. Please use this link to notify us:

Report this file as copyright or inappropriate

444956